Lue keskustelun säännöt.
Niin pieni asia, mutta kuitenkin niin outo hyvässä ystävässäni.
25.08.2021 |
Olen yli 10v ajan pitänyt yhtä ystävääni erittäin läheisenä ystävänä, ja avautunut hänelle ehkä eniten omista asioistani kuin kenellekään muulle. Näemme säännöllisesti kerran kuussa tai kahdessa, ja välillä soittelemme.
Tänään selvisi sivulauseessa, että hän on harrastanut erästä liikuntalajia viikoittain jo lapsesta asti, ja toiminut myös kyseisen lajin opettajana viimeiset vuodet!
Siis olen tuntenut hänet vuosikymmenen, eikä hän ole ikinä paljastanut asiaa?! Olen tavallaan järkyttynyt, että hän on tahallaan salannut jonkun näin tavallisen asian, kuin liikuntaharrastus!
Mikä voi olla motiivi?
Olin niin hämmentynyt asian tullessa esiin, etten osannut kysyä mitään. Hän on yleisestikin yksityinen henkilö, joten häneltä on turha lähteä kysymään miksi et ole kertonut. Tämän kaltainen tilanne on hänen mielestään tenttaamista, koska eihän hän ole tilivelvollinen.
Tämä sai vaan todellakin itseni miettii, olenko kuvitellut ystävyytemme, tunnenko häntä oikeastaan paljoakaan ja mitä muuta hän salaa.
Epätodellinen olo....
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla että miksi jotkut haluavat salata asioita millä ei ole käytännön merkitystä
Jotkut haluaa olla jostain syystä salaperäisiä ja saa siitä jotain tyydytystä, kun muut ei tiedä.
Tai sitten vaan joku asia ei ole tullut puheeksi ja sitten ei viitsi yhtäkkiä asiasta mainita kun ei ole ennenkään asiasta puhuttu.
Jotain tämmöstä lienee.
Aivan. Eli vanha sanonta "tieto lisää valtaa" tuo kaivattua hallinnantunnetta arkisessa asioissa kun "pitää tiedon" itsellään.
Ap
Miten se on vallankäyttöä ketään kohtaan, jos ei kerro että valmentaa jotain jalkapallojoukuetta?
Valtaa tuo tieto vaikka toisen vaikeasta taloustilanteesta. Valtaa ei saa siitä, että itse kertoo olevansa pahoiss veloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkäpä onkin kysymys vain siitä, että ystäväsi saa arjessa tarpeekseen kyseisestä harrastuksesta/työstä, joka on ilmeisen vakavalla pohjalla, koska myös opettaa. Myös hänen muut ihmissuhteensa saattavat liittyä tähän etkä ole välttämättä ainoa ystävä. Näiden ihmisten kanssa hän on varmaankin saanut vuosia keskustella harrastukseensa liittyvistä asioista. Hän voi haluta puhua sinun kanssasi aivan jostain muusta ja se voi olla hänelle henkireikä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla että miksi jotkut haluavat salata asioita millä ei ole käytännön merkitystä
Jotkut haluaa olla jostain syystä salaperäisiä ja saa siitä jotain tyydytystä, kun muut ei tiedä.
Tai sitten vaan joku asia ei ole tullut puheeksi ja sitten ei viitsi yhtäkkiä asiasta mainita kun ei ole ennenkään asiasta puhuttu.
Jotain tämmöstä lienee.
Aivan. Eli vanha sanonta "tieto lisää valtaa" tuo kaivattua hallinnantunnetta arkisessa asioissa kun "pitää tiedon" itsellään.
Ap
Eniten itseäni kiinnostaa, miksi kertoi nyt. Tarkoitan, että jos noin pitkään pitää itsellään asian, tuskin se varomattomasti lipsahtaa, vaan kertomisellakin on tarkoitus.
Ehkä, jos ajattelemme siis tätä tieto on valtaa-teoriaa, nyt oli paikka, jossa halusi näpäyttää tyyliin ai jaa niin tätäkään et tiennyt. Ehkä.
On tuo minustakin tosi outoa eikä todellakaan mene mihinkään yksityisyyden piikkiin, jos kyseessä on ihan normiharrastus.
Sekin kävi mulla mielessä, että onko, vai keksikö koko jutun:-) päteäkseen. Jos näette noin harvoin = ei koko ajan, niin ehkä lipsautti valheena jonkun vanhan haaveen olla jotain.
En tiedä, kirjoittelen nyt vain mitä mieleen tulee.
Tuo selittäisikin asiaa että itse asiassa keksi nyt koko jutun. Siksi se ei tietenkään ole koskaan tullut aiemmin ilmikään, mikä olisikin outoa noin pitkän ystävyyssuhteen aikana. Olisiko sen tyyppinen että olisi nyt syystä tai toisesta sitten keksinyt jutun?
Mullakin on ollut pari ystävää, jotka rakastivat puhua itsestään. Joskus muodon vuoksi kysyivät minulta jotain, mutta eivät oikeasti koskaan kuunnelleet. Eivätkä muistaneet kertomaani. Kun minulle osui vaikeampi jakso elämässä ja olisin kaivannut kuuntelijaa, he pysyttelivät piilossa.
Ovat nykyisin entisiä ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Outoa ja julmaa olisi tuo toinenkin selitys, että jossain jemmassa on toinen kaveripiiri ja ap jostain syystä saa olla olevinaan sisäpiiriä, häissä ja muualla, mutta 10 vuoden aikana hän ei tiedä noista muista kavereista mitään.
Olisikohan todella voinut jossain hetken huumassa heittää vähän lööperiä?
Älä ap välitä noista oudoista liioittelevista vastauksista. Mä ymmärrän sua täysin!
Sinuna ottaisin etäisyyttä ihmiseen. Ehkä lopettaisin kokonaan kaveeraamisen. Hoitaisin vain pakolliset kummin velvollisuudet siihen asti, kun lapsi pääsee ripille.
Keskity niihin vastavuoroisiin ihmissuhteisiin joita sulla toivottavasti on elämässäsi. Outoa on tuo, että kyselee sun lähipiirin ihmisistä eikä kuitenkaan anna itsestään mitään. Unohda koko ihminen. Menetät vain omaa energiaasi miettimällä asiaa.
Eri syy, mutta mä olen ottanut etäisyyttä kaveriin joka tiuskii ja on taipuvainen heittäytyyn marttyyriksi.
Eli ihmissuhde joka ottaa enemmän kuin antaa kannattaa laittaa pikkuhiljaa taka-alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet todella hänen ainoa ystävänsä jopa häissäänkin, niin siitä voinet jo jotain päätellä? Jotain lapsuudentraumaa tulee mieleen, mutta sitä me täällä voimme vain arvailla. Ehkä hänellä on jokin vaille jäämisen kokemus, ja on halunnut pitää tämän asian täysin itsellään. Puhun omasta kokemuksestani, kun oma äitini salasi siskoltaan (aikuisena) vähän vastaavan asian. Mutta tämä nyt siis vain arvaus, tunnen ystävääsi vielä vähemmän kuin sinä.
Onko tuo laji muuten yksilölaji vai joukkuelaji, jota hän opettaa? Sellainen persoonallisuushäiriö kuin eristäytyvä persoonallisuus tulee myös mieleen, mutta joukkuelaji ei oikein sovi siihen.
On yksilölaji. Tuo eristäytyvä persoonallisuus ei ole tuttu, pitääkin tutustua. Toki siis olen ymmärtänyt että ystäväni on vähän erilainen, mutta siksi tämä tuntuukin nyt niin oudolta, koska koen tämän olevan jollain tapaa juuri minuun kohdistuvaa tahallista toimintaa. Pitää mennä lukemaa tuosta ph:stä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla että miksi jotkut haluavat salata asioita millä ei ole käytännön merkitystä
Jotkut haluaa olla jostain syystä salaperäisiä ja saa siitä jotain tyydytystä, kun muut ei tiedä.
Tai sitten vaan joku asia ei ole tullut puheeksi ja sitten ei viitsi yhtäkkiä asiasta mainita kun ei ole ennenkään asiasta puhuttu.
Jotain tämmöstä lienee.
Aivan. Eli vanha sanonta "tieto lisää valtaa" tuo kaivattua hallinnantunnetta arkisessa asioissa kun "pitää tiedon" itsellään.
Ap
Miten se on vallankäyttöä ketään kohtaan, jos ei kerro että valmentaa jotain jalkapallojoukuetta?
Valtaa tuo tieto vaikka toisen vaikeasta taloustilanteesta. Valtaa ei saa siitä, että itse kertoo olevansa pahoiss veloissa.
Ei vallankäyttöä, vaan vallantunteen hakemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä onkin kysymys vain siitä, että ystäväsi saa arjessa tarpeekseen kyseisestä harrastuksesta/työstä, joka on ilmeisen vakavalla pohjalla, koska myös opettaa. Myös hänen muut ihmissuhteensa saattavat liittyä tähän etkä ole välttämättä ainoa ystävä. Näiden ihmisten kanssa hän on varmaankin saanut vuosia keskustella harrastukseensa liittyvistä asioista. Hän voi haluta puhua sinun kanssasi aivan jostain muusta ja se voi olla hänelle henkireikä.
Ei se silti selitä, miksi salata asia?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla että miksi jotkut haluavat salata asioita millä ei ole käytännön merkitystä
Jotkut haluaa olla jostain syystä salaperäisiä ja saa siitä jotain tyydytystä, kun muut ei tiedä.
Tai sitten vaan joku asia ei ole tullut puheeksi ja sitten ei viitsi yhtäkkiä asiasta mainita kun ei ole ennenkään asiasta puhuttu.
Jotain tämmöstä lienee.
Aivan. Eli vanha sanonta "tieto lisää valtaa" tuo kaivattua hallinnantunnetta arkisessa asioissa kun "pitää tiedon" itsellään.
Ap
Eniten itseäni kiinnostaa, miksi kertoi nyt. Tarkoitan, että jos noin pitkään pitää itsellään asian, tuskin se varomattomasti lipsahtaa, vaan kertomisellakin on tarkoitus.
Ehkä, jos ajattelemme siis tätä tieto on valtaa-teoriaa, nyt oli paikka, jossa halusi näpäyttää tyyliin ai jaa niin tätäkään et tiennyt. Ehkä.
On tuo minustakin tosi outoa eikä todellakaan mene mihinkään yksityisyyden piikkiin, jos kyseessä on ihan normiharrastus.
Sekin kävi mulla mielessä, että onko, vai keksikö koko jutun:-) päteäkseen. Jos näette noin harvoin = ei koko ajan, niin ehkä lipsautti valheena jonkun vanhan haaveen olla jotain.
En tiedä, kirjoittelen nyt vain mitä mieleen tulee.
Tuntui nimenomaan näpäytykseltä, koska hän ei ole sellainen joka puhuu ohi suunsa, vaan aika harkitseva yleisestikin. Toki tämä voisi olla myös keksintöä, mutta toisaalta hän kertoi niin vakuuttavasti siitä. Tosin nyt en enää tiedä mitä uskoa tai ajatella.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla että miksi jotkut haluavat salata asioita millä ei ole käytännön merkitystä
Jotkut haluaa olla jostain syystä salaperäisiä ja saa siitä jotain tyydytystä, kun muut ei tiedä.
Tai sitten vaan joku asia ei ole tullut puheeksi ja sitten ei viitsi yhtäkkiä asiasta mainita kun ei ole ennenkään asiasta puhuttu.
Jotain tämmöstä lienee.
Aivan. Eli vanha sanonta "tieto lisää valtaa" tuo kaivattua hallinnantunnetta arkisessa asioissa kun "pitää tiedon" itsellään.
Ap
Miten se on vallankäyttöä ketään kohtaan, jos ei kerro että valmentaa jotain jalkapallojoukuetta?
Valtaa tuo tieto vaikka toisen vaikeasta taloustilanteesta. Valtaa ei saa siitä, että itse kertoo olevansa pahoiss veloissa.
Ei vallankäyttöä, vaan vallantunteen hakemista.
Satko vallantunnetta siitä, että et kerro ystävälle harrastavasi avantouintia? Tai et kerro, että olet hankkinut museokortin? Miltä tällainen vallantunne tuntuu? En pysty samastumaan mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet todella hänen ainoa ystävänsä jopa häissäänkin, niin siitä voinet jo jotain päätellä? Jotain lapsuudentraumaa tulee mieleen, mutta sitä me täällä voimme vain arvailla. Ehkä hänellä on jokin vaille jäämisen kokemus, ja on halunnut pitää tämän asian täysin itsellään. Puhun omasta kokemuksestani, kun oma äitini salasi siskoltaan (aikuisena) vähän vastaavan asian. Mutta tämä nyt siis vain arvaus, tunnen ystävääsi vielä vähemmän kuin sinä.
Onko tuo laji muuten yksilölaji vai joukkuelaji, jota hän opettaa? Sellainen persoonallisuushäiriö kuin eristäytyvä persoonallisuus tulee myös mieleen, mutta joukkuelaji ei oikein sovi siihen.
On yksilölaji. Tuo eristäytyvä persoonallisuus ei ole tuttu, pitääkin tutustua. Toki siis olen ymmärtänyt että ystäväni on vähän erilainen, mutta siksi tämä tuntuukin nyt niin oudolta, koska koen tämän olevan jollain tapaa juuri minuun kohdistuvaa tahallista toimintaa. Pitää mennä lukemaa tuosta ph:stä.
Ap
Voi yhen tähen , nyt ollaan jo tilanteessa jossa eristäytyvä persoonallissuushäiriöinen opettaa jossakin harrastuksessa. Miten olisi salaileva persoonallisuus häiriö? (ei semmosta ole : D D muuta kuin tässä keississä )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla että miksi jotkut haluavat salata asioita millä ei ole käytännön merkitystä
Jotkut haluaa olla jostain syystä salaperäisiä ja saa siitä jotain tyydytystä, kun muut ei tiedä.
Tai sitten vaan joku asia ei ole tullut puheeksi ja sitten ei viitsi yhtäkkiä asiasta mainita kun ei ole ennenkään asiasta puhuttu.
Jotain tämmöstä lienee.
Aivan. Eli vanha sanonta "tieto lisää valtaa" tuo kaivattua hallinnantunnetta arkisessa asioissa kun "pitää tiedon" itsellään.
Ap
Miten se on vallankäyttöä ketään kohtaan, jos ei kerro että valmentaa jotain jalkapallojoukuetta?
Valtaa tuo tieto vaikka toisen vaikeasta taloustilanteesta. Valtaa ei saa siitä, että itse kertoo olevansa pahoiss veloissa.
Ei vallankäyttöä, vaan vallantunteen hakemista.
Satko vallantunnetta siitä, että et kerro ystävälle harrastavasi avantouintia? Tai et kerro, että olet hankkinut museokortin? Miltä tällainen vallantunne tuntuu? En pysty samastumaan mitenkään.
Minä en koskaan syö sipulia. Kukaan , siis kukaan ystäväni ei tiedä tästä ja saan valtavat voimantunne kiksit joka päivä kun ajattelen mikä ihana salaisuus minulla on : D D D
Vierailija kirjoitti:
Älä ap välitä noista oudoista liioittelevista vastauksista. Mä ymmärrän sua täysin!
Sinuna ottaisin etäisyyttä ihmiseen. Ehkä lopettaisin kokonaan kaveeraamisen. Hoitaisin vain pakolliset kummin velvollisuudet siihen asti, kun lapsi pääsee ripille.
Keskity niihin vastavuoroisiin ihmissuhteisiin joita sulla toivottavasti on elämässäsi. Outoa on tuo, että kyselee sun lähipiirin ihmisistä eikä kuitenkaan anna itsestään mitään. Unohda koko ihminen. Menetät vain omaa energiaasi miettimällä asiaa.Eri syy, mutta mä olen ottanut etäisyyttä kaveriin joka tiuskii ja on taipuvainen heittäytyyn marttyyriksi.
Eli ihmissuhde joka ottaa enemmän kuin antaa kannattaa laittaa pikkuhiljaa taka-alalle.
Kiitos! Ehkä otan pienen mietintätauon tämän ystävän kohdalla ja katson saako hänestä mitään irti millä tämän saisi selitettyä tai ainakin haluaisin tehdä omat tuntemukseni asiassa selväksi....
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet todella hänen ainoa ystävänsä jopa häissäänkin, niin siitä voinet jo jotain päätellä? Jotain lapsuudentraumaa tulee mieleen, mutta sitä me täällä voimme vain arvailla. Ehkä hänellä on jokin vaille jäämisen kokemus, ja on halunnut pitää tämän asian täysin itsellään. Puhun omasta kokemuksestani, kun oma äitini salasi siskoltaan (aikuisena) vähän vastaavan asian. Mutta tämä nyt siis vain arvaus, tunnen ystävääsi vielä vähemmän kuin sinä.
Onko tuo laji muuten yksilölaji vai joukkuelaji, jota hän opettaa? Sellainen persoonallisuushäiriö kuin eristäytyvä persoonallisuus tulee myös mieleen, mutta joukkuelaji ei oikein sovi siihen.
On yksilölaji. Tuo eristäytyvä persoonallisuus ei ole tuttu, pitääkin tutustua. Toki siis olen ymmärtänyt että ystäväni on vähän erilainen, mutta siksi tämä tuntuukin nyt niin oudolta, koska koen tämän olevan jollain tapaa juuri minuun kohdistuvaa tahallista toimintaa. Pitää mennä lukemaa tuosta ph:stä.
Ap
Voi yhen tähen , nyt ollaan jo tilanteessa jossa eristäytyvä persoonallissuushäiriöinen opettaa jossakin harrastuksessa. Miten olisi salaileva persoonallisuus häiriö? (ei semmosta ole : D D muuta kuin tässä keississä )
"Häiriöstä kärsivälle on ominaista laaja-alainen vetäytyminen ihmissuhteista ja rajoittunut tunteiden ilmaiseminen. Nämä henkilöt saattavat vetäytyä yksinäisiin harrastuksiin, itsetutkisteluun ja mielikuvitukseen. Ihmissuhteiden sijasta saattaa olla kaukorakkauksia tai voimakkaita lemmikkieläinsuhteita. Häiriöstä kärsivien kyky ilmaista itseään ja kokea mielihyvää on rajoittunut.
Eristäytyvät ihmiset eivät uskoudu asioistaan muille, eikä heillä ole juurikaan läheisiä ystäviä. Muut ihmiset kokevat helposti eristäytyvästä persoonallisuudesta kärsivän etäiseksi ja kylmäksi. He pyrkivät pitämään muihin etäisyyttä, ja jos heitä painostetaan läheisyyteen, he ahdistuvat.
Häiriöstä kärsivät saattavat selviytyä hyvinkin ilman hoitoa, ja he saattavat kokea luomastaan elämäntavasta johtuen elämälaatunsa hyvänä. Tällaisessa lieväoireisessa tilanteessa hoitoa ei useinkaan tarvita.
Hoito
Häiriöstä kärsivät saattavat selviytyä hyvinkin ilman hoitoa, ja he saattavat kokea luomastaan elämäntavasta johtuen elämälaatunsa hyvänä. Tällaisessa lieväoireisessa tilanteessa hoitoa ei useinkaan tarvita."
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietoha…
Sairasta! ei ole ikinä ystäväsi ollutkaan! Tenttaat miksi ei ole kertonut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet todella hänen ainoa ystävänsä jopa häissäänkin, niin siitä voinet jo jotain päätellä? Jotain lapsuudentraumaa tulee mieleen, mutta sitä me täällä voimme vain arvailla. Ehkä hänellä on jokin vaille jäämisen kokemus, ja on halunnut pitää tämän asian täysin itsellään. Puhun omasta kokemuksestani, kun oma äitini salasi siskoltaan (aikuisena) vähän vastaavan asian. Mutta tämä nyt siis vain arvaus, tunnen ystävääsi vielä vähemmän kuin sinä.
Onko tuo laji muuten yksilölaji vai joukkuelaji, jota hän opettaa? Sellainen persoonallisuushäiriö kuin eristäytyvä persoonallisuus tulee myös mieleen, mutta joukkuelaji ei oikein sovi siihen.
On yksilölaji. Tuo eristäytyvä persoonallisuus ei ole tuttu, pitääkin tutustua. Toki siis olen ymmärtänyt että ystäväni on vähän erilainen, mutta siksi tämä tuntuukin nyt niin oudolta, koska koen tämän olevan jollain tapaa juuri minuun kohdistuvaa tahallista toimintaa. Pitää mennä lukemaa tuosta ph:stä.
Ap
Voi yhen tähen , nyt ollaan jo tilanteessa jossa eristäytyvä persoonallissuushäiriöinen opettaa jossakin harrastuksessa. Miten olisi salaileva persoonallisuus häiriö? (ei semmosta ole : D D muuta kuin tässä keississä )
"Häiriöstä kärsivälle on ominaista laaja-alainen vetäytyminen ihmissuhteista ja rajoittunut tunteiden ilmaiseminen. Nämä henkilöt saattavat vetäytyä yksinäisiin harrastuksiin, itsetutkisteluun ja mielikuvitukseen. Ihmissuhteiden sijasta saattaa olla kaukorakkauksia tai voimakkaita lemmikkieläinsuhteita. Häiriöstä kärsivien kyky ilmaista itseään ja kokea mielihyvää on rajoittunut.
Eristäytyvät ihmiset eivät uskoudu asioistaan muille, eikä heillä ole juurikaan läheisiä ystäviä. Muut ihmiset kokevat helposti eristäytyvästä persoonallisuudesta kärsivän etäiseksi ja kylmäksi. He pyrkivät pitämään muihin etäisyyttä, ja jos heitä painostetaan läheisyyteen, he ahdistuvat.
Häiriöstä kärsivät saattavat selviytyä hyvinkin ilman hoitoa, ja he saattavat kokea luomastaan elämäntavasta johtuen elämälaatunsa hyvänä. Tällaisessa lieväoireisessa tilanteessa hoitoa ei useinkaan tarvita.
Hoito
Häiriöstä kärsivät saattavat selviytyä hyvinkin ilman hoitoa, ja he saattavat kokea luomastaan elämäntavasta johtuen elämälaatunsa hyvänä. Tällaisessa lieväoireisessa tilanteessa hoitoa ei useinkaan tarvita."https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/Diagnoosi-tietoha…
Tunnistan tuosta itseni. Siis todella! Nyt ihmettelen suuresti, miksi en ole saanut diagnoosia, vaikka olen käynyt psykologilla, psykiatrilla, mielenterveystoimistossa. Ehkä syynä hoitoa vaatinut masennus, en tiedä, mutta todellakin tuo kaikki sopii minuun. Olen vain ajatellut olevani introvertti.
Nyt minusta vaikuttaa oudolta tyypiltä tuo ap. Miksi tästä tulee sinulle näin iso juttu? Miksi luulet että on kyse salailusta? Jos ei edes ole ajatellut ettette tiiä asiaa että se pitäisi erikseen kertoa.
Ihmettelen myös sitä että analysoit mitä ystävälle voi sanoa.
Kun vietän aikaa ystävien kanssa ja jutellaan kaikenlaista mitä mieleen juolahtaa. En läheskään kaikkea ehdi/muista kertoa ja joku asia voi olla niin tylsä etten halua tuoda sitä sotkemaan kiinnostavampia asioita.
Enkä tosiaan muista olenko kertonut kaikki harrastukseni, sairauteni, sukulaissuhteet, isoimmat hankinnat matkat yms.
Jos joku ottaa sen salailuna niin aika omituista.
Jos olet todella hänen ainoa ystävänsä jopa häissäänkin, niin siitä voinet jo jotain päätellä? Jotain lapsuudentraumaa tulee mieleen, mutta sitä me täällä voimme vain arvailla. Ehkä hänellä on jokin vaille jäämisen kokemus, ja on halunnut pitää tämän asian täysin itsellään. Puhun omasta kokemuksestani, kun oma äitini salasi siskoltaan (aikuisena) vähän vastaavan asian. Mutta tämä nyt siis vain arvaus, tunnen ystävääsi vielä vähemmän kuin sinä.
Onko tuo laji muuten yksilölaji vai joukkuelaji, jota hän opettaa? Sellainen persoonallisuushäiriö kuin eristäytyvä persoonallisuus tulee myös mieleen, mutta joukkuelaji ei oikein sovi siihen.