Lue keskustelun säännöt.
Niin pieni asia, mutta kuitenkin niin outo hyvässä ystävässäni.
25.08.2021 |
Olen yli 10v ajan pitänyt yhtä ystävääni erittäin läheisenä ystävänä, ja avautunut hänelle ehkä eniten omista asioistani kuin kenellekään muulle. Näemme säännöllisesti kerran kuussa tai kahdessa, ja välillä soittelemme.
Tänään selvisi sivulauseessa, että hän on harrastanut erästä liikuntalajia viikoittain jo lapsesta asti, ja toiminut myös kyseisen lajin opettajana viimeiset vuodet!
Siis olen tuntenut hänet vuosikymmenen, eikä hän ole ikinä paljastanut asiaa?! Olen tavallaan järkyttynyt, että hän on tahallaan salannut jonkun näin tavallisen asian, kuin liikuntaharrastus!
Mikä voi olla motiivi?
Olin niin hämmentynyt asian tullessa esiin, etten osannut kysyä mitään. Hän on yleisestikin yksityinen henkilö, joten häneltä on turha lähteä kysymään miksi et ole kertonut. Tämän kaltainen tilanne on hänen mielestään tenttaamista, koska eihän hän ole tilivelvollinen.
Tämä sai vaan todellakin itseni miettii, olenko kuvitellut ystävyytemme, tunnenko häntä oikeastaan paljoakaan ja mitä muuta hän salaa.
Epätodellinen olo....
Kommentit (109)
tia,a68 kirjoitti:
Sinusta hän voi olla sinulle tosi ystävä,mutta ei toisinpäin.Tutaville ei tarvitse kaikia kertoa,ei paljastaakaan mitä tekee.Mutta tosi ystävän kanssa jaetaan kaikki. Minäkään EN täällä Heka -vuokra asunon piha piiri puhu itsestäni mitä,mitä teen ,missä olen ymm.Joten minulle on sanottu hanki elämä, varmaan löydät joskus kivan miehen jne.Minulla nyt vaan satuu olemaan elämä,en niitä vain lue ja puhu serkun kumin kaimoille tai tuttaville.
Epäilen. Olimme mieheni kanssa ainoat ystävät heidän häissään, ja olemme hein lapsensa kummeja.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska kyseinen ystävä on sellainen, ketä käytät avautumistesi kohteena, etkä ole ollut kiinnostunut hänestä ihmisenä. Kysytkö koskaan edes kuulumisia? Tuskin on mitään erityisesti salannut.
Väärin. Olen hänen ainoa ystävänsä. Minua kiinnostaa hänen asiansa, mutta varon pommittamasta kysymyksillä, koska sen ymmärrän että kukaan ei halua kokevansa joutuvansa raportoimaan.
Ap
Väärin , ystävälläsi on 92 muuta ystävää jotka hän on SALANNUT sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan kerro itsestään kaikenlaista, joka ei liity mitenkään ystävyysuhteen ylläpitämiseen. En itsekään ole kertonut suurimmalle osalle ystävistäni ja kavereistani, mitä töitä olen tehnyt aikaisemmin ja mitä harrastan. Kerron vain sellaista, josta arvelen heidän haluavan keskustella.
Toisin sanoen nämä "ystäväsi" ovat vain keskustelukumppaneita, eivät heitä joille paljastaisi itsesi persoonana, omana itsenäsi.
Minua kiinnostaisi kovasti kuulla, mikä on motiivi erottaa oma persoonansa ja yhteinen vietetty aika?
Osa meistä haluaa nimenomaan keskustelukumppaneita. Ei mitään symbioottista tyttöjen välistä ystävyyttä, jossa on kuukautisetkin samaan aikaan.
Itse en ole pitänyt koskaan millään tavalla mielekkäänä keskustella omasta elämästäni tai arjestani. Saati kuunnella juttuja muiden elämästä ja arjesta. Minulle riittää se, että elän elämääni. Jaan sen jo mieheni kanssa, en oikein tajua miksi pitäisi samat asiat vielä ystäville toistaa ne kerran elettyään? Johan se käy pitkästyttäväksi. Ystäviltä odotan mielenkiintoisia ja virikkeellisiä keskusteluita asioista.
-eri-
Kuulostaa aika oudolta ja hassultakin. Kerro nyt mikä harrastus on? Twerkkaus tai jokin mitä mahdollisesti vähän häpeää? Muuta järkevää syytä en keksi. Onko ystävyys läheistä? Mä harrastan mm. salilla käyntiä ja käsitöitä. Kaikki läheiset taitaa tietää ja kaukaisimmille en näe syytä kertoa kun ei muutenkaan paljoa jutella. Saattaako hän ehkä peitellä harrastustaan jos kuvittelee että jotenkin vähäksyisit häntä sen vuoksi..
Se että itse kerrot jopa makkarijuttusi hänelle, ei tarkoita että hän kertoisi sinulle yhtään mitään.
Saako hän ylipäänsä suunvuoroa, jos koko ajan avaudut hänelle murheistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
miespuolinen?
Ei vaan nainen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuntuisi kyllä todella oudolta jos osuisi omalle kohdalle että yhtäkkiä joku parhaista ystävistä kertoisi vaikka pelanneensa jalkapalloa koko elämänsä. Kun eikö juuri omat kiinnostuksen kohteet ole yleensä niitä mistä ensimmäisenä kerrotaan ihmisille kehen tutustutaan?
Tämä! Munkin mielestä olisi hyvin outoa. Pitäisin ihmissuhdetta aika pinnallisena.
Me kavereiden kanssa ollaan jaettu asioita mitä on ollut esim. lapsuudessakin. Tiedetään toistemme elämänkulku niin hyvässä kuin pahassa.
Mä tiedän yhden pariskunnan jotka eivät tiedä toistensa seurusteluhistoriasta mitään. Eikä edes entisistä nuoruuden kavereista. Haluavat kuulemma keskittyä nykyhetkeen. Tosin mä veikkaan, että jompi kumpi on erittäin mustis. Siksi tällainen ratkaisu. Mietin joskus mistä ne sitten oikein keskustelee, kun kuulemma näkevät omia kavereitaankin vain kerran vuodessa. Ei kuulemma ole tarvetta nähdä useammin.
Toi ihmisten puhumattomuus on mun mielestä todella outoa. On kyse sitten kaveruksista tai pariskunnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän tuollainen pitää ihan tietoisesti salata jos ei 10 vuoden aikana tule missään vaiheessa esiin. Jos hän harrastaa niin aktiivisesti että valmentaakin, niin näkyyhän se elämässä paljon. Normaalissa arkikeskustelussa tulee kuitenkin yleensä esiin esim toinen ehdottaa tapaamista ja toinen vastaa ettei pääse koska on pitämässä ratsastustuntia tai on bänditreeneissä. Erikoista kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan kerro itsestään kaikenlaista, joka ei liity mitenkään ystävyysuhteen ylläpitämiseen. En itsekään ole kertonut suurimmalle osalle ystävistäni ja kavereistani, mitä töitä olen tehnyt aikaisemmin ja mitä harrastan. Kerron vain sellaista, josta arvelen heidän haluavan keskustella.
Mutta miksi? Etkö muuten tee aika yllättävän suuria arveluita, kun päätät kavereidesi puolesta mikä heitä sinussa kiinnostaa? Itseäni ainakin kiinnostaa ystävissäni he kokonaisuutena. Eli mikä heitä kiinnostaa ja miksi. Heidän kiinnostuksenkohteensahan selittävät paljon myös heidän persoonaa muutenkin.
Ap[/quote
Olen tehnyt niin monenlaisia töitä, asunut niin monessa eri paikassa, harrastanut ja harrastan niin monenlaista, että miksi ihmeessä selostaisin kenellekään kaikki elämänvaiheeni lapsuudesta lähtien? Minä "kokonaisuutena" olen niin monenlaista samassa ihmisessä, että tuon kussakin ihmissuhteessa esille vain joitakin puolia itsestäni, harkintani mukaan. En ole myöskään itse valmis tai halukas tietämään kaikkea muista ihmisistä.
Ap:llahan on aivan eri tilanne, nythän ei ole kyse mistään kaverin lyhyestä nuoruudenharrastuksesta ja
jostain harrastuskokeiluista, vaan ystävä on opettanut lajia viimeiset vuodet. Ilmeisen suuri ja merkittävä osa ystävän elämää, josta ei ole hiiskunut mitään. On outoa minustakin, miksi salata tuollaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska kyseinen ystävä on sellainen, ketä käytät avautumistesi kohteena, etkä ole ollut kiinnostunut hänestä ihmisenä. Kysytkö koskaan edes kuulumisia? Tuskin on mitään erityisesti salannut.
Väärin. Olen hänen ainoa ystävänsä. Minua kiinnostaa hänen asiansa, mutta varon pommittamasta kysymyksillä, koska sen ymmärrän että kukaan ei halua kokevansa joutuvansa raportoimaan.
Ap
Väärin , ystävälläsi on 92 muuta ystävää jotka hän on SALANNUT sinulta.
Kyllä tämä kieltämättä kävi mielessä.
Tosin perhejuhlissa kuten häissä ja lapsen syntymäpäivillä ei ole parin sukulaisen lisäksi ollut kuin minä ja mieheni.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan kerro itsestään kaikenlaista, joka ei liity mitenkään ystävyysuhteen ylläpitämiseen. En itsekään ole kertonut suurimmalle osalle ystävistäni ja kavereistani, mitä töitä olen tehnyt aikaisemmin ja mitä harrastan. Kerron vain sellaista, josta arvelen heidän haluavan keskustella.
Mutta miksi? Etkö muuten tee aika yllättävän suuria arveluita, kun päätät kavereidesi puolesta mikä heitä sinussa kiinnostaa? Itseäni ainakin kiinnostaa ystävissäni he kokonaisuutena. Eli mikä heitä kiinnostaa ja miksi. Heidän kiinnostuksenkohteensahan selittävät paljon myös heidän persoonaa muutenkin.
Ap[/quote
Olen tehnyt niin monenlaisia töitä, asunut niin monessa eri paikassa, harrastanut ja harrastan niin monenlaista, että miksi ihmeessä selostaisin kenellekään kaikki elämänvaiheeni lapsuudesta lähtien? Minä "kokonaisuutena" olen niin monenlaista samassa ihmisessä, että tuon kussakin ihmissuhteessa esille vain joitakin puolia itsestäni, harkintani mukaan. En ole myöskään itse valmis tai halukas tietämään kaikkea muista ihmisistä.
Eihän tässä mistään elämäkertaraportista ollutkaan kyse. Vaan siitä, että sinulla on 10v yksi läheinen ystävä, mille et kerro omasta intohimostasi harrastukseen, mikä on merkittävä osa elämääsi, ja on ollut sitä jo vuosikymmeniä.
Ap
Minulla on muutama jo kymmeniä vuosia kestänyt ystävyyssuhde (olen aika iäkäs). Ei ole mitään mieltä kertoa epämusikaaliselle ystävälle, millaista musiikkia kuuntelen ja saan kyyneleet silmiini sitä kuunnellessani, tai missä konserteissa olen viimeksi käynyt. Toiselle en kerro, monennenko kerran elämässäni luin taas tänä kesänä Gogolin Kuolleet sielut ja mitä siitä tällä kerralla löysin uutta, kun ystävä ei ole lukenut koskaan Gogolia. En kerro puutarhakuulumisia ihmiselle, joka ei ole kiinnostunut luonnosta ja vain vaivoin erottaa kuusen männystä.
Etsin keskustelunaiheet, joihin meillä on molemmilla kosketuspintaa. Vain sellaisesta syntyy mielenkiintoista keskustelua molemmille ja kummankin näkemykset avartuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan kerro itsestään kaikenlaista, joka ei liity mitenkään ystävyysuhteen ylläpitämiseen. En itsekään ole kertonut suurimmalle osalle ystävistäni ja kavereistani, mitä töitä olen tehnyt aikaisemmin ja mitä harrastan. Kerron vain sellaista, josta arvelen heidän haluavan keskustella.
Toisin sanoen nämä "ystäväsi" ovat vain keskustelukumppaneita, eivät heitä joille paljastaisi itsesi persoonana, omana itsenäsi.
Minua kiinnostaisi kovasti kuulla, mikä on motiivi erottaa oma persoonansa ja yhteinen vietetty aika?
Olen uskoakseni jokaisessa tilanteessa oma itseni. Minun kohdallani aito itsenäni oleminen nimenomaan ei tarkoita, että pulputtaisin ulos kaiken mahdollisen itsestäni. Persoonani näkyy koko ajan siinä, mistä keskustelen ja miten olen vuorovaikutuksessa toisen kanssa.
Minusta taas on vilpillistä jättää jotain itselle tärkeää kertomatta sen takia, ettei usko muiden haluavan keskustella siitä. Kuulostaa aika ylimieliseltä näitä nk. ystäviäsi kohtaan.
Ahaa, meillä naisilla on joku velvollisuus kääntää sielumme nurinpäin ystävien kanssa, tai muuten?
Ei meillä kaikilla ole niin hirveää vimmaa puhua omista asioistamme, vaikka ne meille tärkeitä olisivatkin. Teidän hölöttäjien ja kaikesta avautujien vaan on niin vaikea hyväksyä erilaisuutta.
Ja voin kuvitella, että ap ei anna omalta avautumiseltaan toiselle edes suunvuoroa kertoa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi koska kyseinen ystävä on sellainen, ketä käytät avautumistesi kohteena, etkä ole ollut kiinnostunut hänestä ihmisenä. Kysytkö koskaan edes kuulumisia? Tuskin on mitään erityisesti salannut.
Väärin. Olen hänen ainoa ystävänsä. Minua kiinnostaa hänen asiansa, mutta varon pommittamasta kysymyksillä, koska sen ymmärrän että kukaan ei halua kokevansa joutuvansa raportoimaan.
Ap
Väärin , ystävälläsi on 92 muuta ystävää jotka hän on SALANNUT sinulta.
Kyllä tämä kieltämättä kävi mielessä.
Tosin perhejuhlissa kuten häissä ja lapsen syntymäpäivillä ei ole parin sukulaisen lisäksi ollut kuin minä ja mieheni.Ap
Niin. Niissä juhlissa, mihin sinut on kutsuttu. Aika monessa perheessä pidetään esim. lapsille kahdet synttärit: toisille tulee mieleiset vieraat, toisille ne, jotka on pakko kutsua velvollisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan kerro itsestään kaikenlaista, joka ei liity mitenkään ystävyysuhteen ylläpitämiseen. En itsekään ole kertonut suurimmalle osalle ystävistäni ja kavereistani, mitä töitä olen tehnyt aikaisemmin ja mitä harrastan. Kerron vain sellaista, josta arvelen heidän haluavan keskustella.
Mutta miksi? Etkö muuten tee aika yllättävän suuria arveluita, kun päätät kavereidesi puolesta mikä heitä sinussa kiinnostaa? Itseäni ainakin kiinnostaa ystävissäni he kokonaisuutena. Eli mikä heitä kiinnostaa ja miksi. Heidän kiinnostuksenkohteensahan selittävät paljon myös heidän persoonaa muutenkin.
Ap[/quote
Olen tehnyt niin monenlaisia töitä, asunut niin monessa eri paikassa, harrastanut ja harrastan niin monenlaista, että miksi ihmeessä selostaisin kenellekään kaikki elämänvaiheeni lapsuudesta lähtien? Minä "kokonaisuutena" olen niin monenlaista samassa ihmisessä, että tuon kussakin ihmissuhteessa esille vain joitakin puolia itsestäni, harkintani mukaan. En ole myöskään itse valmis tai halukas tietämään kaikkea muista ihmisistä.
Ap:llahan on aivan eri tilanne, nythän ei ole kyse mistään kaverin lyhyestä nuoruudenharrastuksesta ja
jostain harrastuskokeiluista, vaan ystävä on opettanut lajia viimeiset vuodet. Ilmeisen suuri ja merkittävä osa ystävän elämää, josta ei ole hiiskunut mitään. On outoa minustakin, miksi salata tuollaista?
Miksi kertoa, jos ap ei tiedä lajista mitään?
Osa meistä haluaa pitää intohimonsa itsellään.
Entä jos ystäväsi olisi alkoholisti, etkä tietäisi sitä. Loukkaantuisitko kun ei ole tullut kertoneeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan kerro itsestään kaikenlaista, joka ei liity mitenkään ystävyysuhteen ylläpitämiseen. En itsekään ole kertonut suurimmalle osalle ystävistäni ja kavereistani, mitä töitä olen tehnyt aikaisemmin ja mitä harrastan. Kerron vain sellaista, josta arvelen heidän haluavan keskustella.
Mutta miksi? Etkö muuten tee aika yllättävän suuria arveluita, kun päätät kavereidesi puolesta mikä heitä sinussa kiinnostaa? Itseäni ainakin kiinnostaa ystävissäni he kokonaisuutena. Eli mikä heitä kiinnostaa ja miksi. Heidän kiinnostuksenkohteensahan selittävät paljon myös heidän persoonaa muutenkin.
Ap[/quote
Olen tehnyt niin monenlaisia töitä, asunut niin monessa eri paikassa, harrastanut ja harrastan niin monenlaista, että miksi ihmeessä selostaisin kenellekään kaikki elämänvaiheeni lapsuudesta lähtien? Minä "kokonaisuutena" olen niin monenlaista samassa ihmisessä, että tuon kussakin ihmissuhteessa esille vain joitakin puolia itsestäni, harkintani mukaan. En ole myöskään itse valmis tai halukas tietämään kaikkea muista ihmisistä.
Eihän tässä mistään elämäkertaraportista ollutkaan kyse. Vaan siitä, että sinulla on 10v yksi läheinen ystävä, mille et kerro omasta intohimostasi harrastukseen, mikä on merkittävä osa elämääsi, ja on ollut sitä jo vuosikymmeniä.
Ap
Minulla on muutama jo kymmeniä vuosia kestänyt ystävyyssuhde (olen aika iäkäs). Ei ole mitään mieltä kertoa epämusikaaliselle ystävälle, millaista musiikkia kuuntelen ja saan kyyneleet silmiini sitä kuunnellessani, tai missä konserteissa olen viimeksi käynyt. Toiselle en kerro, monennenko kerran elämässäni luin taas tänä kesänä Gogolin Kuolleet sielut ja mitä siitä tällä kerralla löysin uutta, kun ystävä ei ole lukenut koskaan Gogolia. En kerro puutarhakuulumisia ihmiselle, joka ei ole kiinnostunut luonnosta ja vain vaivoin erottaa kuusen männystä.
Etsin keskustelunaiheet, joihin meillä on molemmilla kosketuspintaa. Vain sellaisesta syntyy mielenkiintoista keskustelua molemmille ja kummankin näkemykset avartuvat.
Päinvastoin.
Tarpeesi hienostella ja "alentua" toisen tasolle estää aidon kommunikaation välillänne. Miksi uudet aiheet eivät avartaisi? Et sinä ole kaveriesi terapeutti etkä palkattu myötäkarvaansilittäjä. Olet epäaito.
sivusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan järkyttävää. Ihan shokkiuutinen!
Itselleni se on shokki, jos paljastuu että läheiselläni on tuntematon motiivi salata tavallisia asioita.
Ap
Oletko siis kysellyt häneltä erikseen hänen liikuntaharrastuksistaan ja hän ei ole maininnut tätä harrastusta? Vai millä tavalla koet hänen pyrkineen salailemaan asiaa sinulta? Miksi hän nyt sitten asiasta mainitsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät vaan kerro itsestään kaikenlaista, joka ei liity mitenkään ystävyysuhteen ylläpitämiseen. En itsekään ole kertonut suurimmalle osalle ystävistäni ja kavereistani, mitä töitä olen tehnyt aikaisemmin ja mitä harrastan. Kerron vain sellaista, josta arvelen heidän haluavan keskustella.
Mutta miksi? Etkö muuten tee aika yllättävän suuria arveluita, kun päätät kavereidesi puolesta mikä heitä sinussa kiinnostaa? Itseäni ainakin kiinnostaa ystävissäni he kokonaisuutena. Eli mikä heitä kiinnostaa ja miksi. Heidän kiinnostuksenkohteensahan selittävät paljon myös heidän persoonaa muutenkin.
Ap[/quote
Olen tehnyt niin monenlaisia töitä, asunut niin monessa eri paikassa, harrastanut ja harrastan niin monenlaista, että miksi ihmeessä selostaisin kenellekään kaikki elämänvaiheeni lapsuudesta lähtien? Minä "kokonaisuutena" olen niin monenlaista samassa ihmisessä, että tuon kussakin ihmissuhteessa esille vain joitakin puolia itsestäni, harkintani mukaan. En ole myöskään itse valmis tai halukas tietämään kaikkea muista ihmisistä.
Eihän tässä mistään elämäkertaraportista ollutkaan kyse. Vaan siitä, että sinulla on 10v yksi läheinen ystävä, mille et kerro omasta intohimostasi harrastukseen, mikä on merkittävä osa elämääsi, ja on ollut sitä jo vuosikymmeniä.
Ap
Minulla on muutama jo kymmeniä vuosia kestänyt ystävyyssuhde (olen aika iäkäs). Ei ole mitään mieltä kertoa epämusikaaliselle ystävälle, millaista musiikkia kuuntelen ja saan kyyneleet silmiini sitä kuunnellessani, tai missä konserteissa olen viimeksi käynyt. Toiselle en kerro, monennenko kerran elämässäni luin taas tänä kesänä Gogolin Kuolleet sielut ja mitä siitä tällä kerralla löysin uutta, kun ystävä ei ole lukenut koskaan Gogolia. En kerro puutarhakuulumisia ihmiselle, joka ei ole kiinnostunut luonnosta ja vain vaivoin erottaa kuusen männystä.
Etsin keskustelunaiheet, joihin meillä on molemmilla kosketuspintaa. Vain sellaisesta syntyy mielenkiintoista keskustelua molemmille ja kummankin näkemykset avartuvat.
Nythän ei ollut kyse lainkaan noin yksityiskohtaisista ja tunnepitoisista asioista. Kumma kun tätä ei nyt tajuta. Suunnilleen samasta asiasta olisi kyse silloin, jos salaisit lainkaan kuuntelevasi musiikkia ja olevasi musiikinopettaja. Tai että opetat kirjallisuutta jossain kurssilla/ryhmässä. Tai että vedät/opetat kasvikursseja/luontokursseja. Joko ymmärrät eron?
Oikein toimittu Tia!