Korkeakoulutettu, mutta ei kiinnosta luoda uraa - onko täällä muita samoin ajattelevia?

Yliopistoon mennessäni minulla ei vielä ollut käsitystä, millaisen työuran haluaisin. En nyt ala kertomaan mitä alaa opiskelin, mutta opintojeni aikana päädyin osa-aikatöihin aivan toiselle alalle. Työskentelin tuossa samassa työpaikassa opintojeni ajan valmistumiseeni saakka ja olen samassa paikassa ja samassa työtehtävässä edelleen, vaikka maisteriksi valmistumisestani on kulunut jo 1,5 vuotta. Palkkani on ihan siedettävä, työolosuhteet ovat mukavat ja työajat ovat minulle sopivat. Koen jaksavani tässä osa-aikaisessa työssä hyvin.

Ennen yliopisto-opintojani tein jonkin aikaa kokopäivätyötä, jonka koin todella uuvuttavaksi. Työtä oli liikaa suhteessa vapaa-aikaan. Nykyinen osa-aikatyöni mahdollistaa hyvän palautumisen työpäivien välillä. Työ on kohtuullisen helppoa ja siihen sisältyy toistuvasti tehtäviä asioita. Kyseessä on siis työ, joka kelpaa lähinnä opiskelijoille ja josta tyypillisesti siirrytään oman alan töihin viimeistään opintojen loppuessa.

Itse olen ollut tyytyväinen tässä työssä. Jos yrittäisin siirtyä oman alan töihin, joutuisin todennäköisesti ottamaan vastaan kokopäivätyön, jossa työajat eivät miellyttäisi minua. Oman alan työpaikan pysyvyys ei myöskään olisi niin varma kuin tämän nykyisen. Palkka oman alan työssä olisi jonkin verran suurempi, mutta se ei tunnu riittävältä syyltä alkaa hankkimaan oman alan töitä, jotka kuitenkin olisivat paljon stressaavampia ja joihin saattaisi liittyä joitakin epämukavuuksia, joita nykyisessä helpossa ja varmassa työssäni ei ole.

Ystäväni ovat ihmetelleet, miten olen vieläkin tässä samassa työpaikassa. Heille olen valehdellut hakeneeni oman alan töitä. Nykyisessä työssänikin minulle on yritetty tarjota mahdollisuutta edetä uralla yrityksen sisällä, mutta olen kieltäytynyt jokaisesta tarjouksesta. Minulle ehdotetut, vaativammat työt olisivat kuitenkin sisältäneet epämukavuustekijöitä, jotka painavat vaakakupissa liikaa suhteessa saavutettuihin lisäansioihin. Olen viime aikoina miettinyt paljonkin näitä asioita, eikä jatkuvaan urakehitykseen pyrkiminen ole ikinä tuntunut minusta innostavalta. En kadu yliopisto-opintojani, koska opinnot olivat mielenkiintoisia ja pidin todella opiskelusta.

Onko täällä muita vastaavasti ajattelevia korkeakoulutettuja, joita ei uran luominen kiinnosta? Kertokaa omasta tilanteestanne.