Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä en halua mennä enää töihin, jään mieheni elätiksi.
22.09.2014 |
Ekaksi haluaisin kysyä varsinkin sinulta, joka tuohduit heti otsikkoni luettuasi, että miksi tuohduit? (arvostan pohdiskelevaa, rehellistä vastausta).
Ja sen jälkeen haluan kertoa enemmän: viihdyn kotona. En ole laiska, enkä nosta/aio nostaa mitään yhteiskunnan tukia, mieheni lupautui elättämään minut. En arvota ihmisiä (itseänikään) ammatin tai aseman perusteella. Olen (yli)tunnollinen ihminen, joka stressaantuu työelämässä, mutta kun saan tehdä asioita omaan tahtiini, olen tehokas ja ahkera. Koti meillä on siisti, rakastan kotitöitä. En ole materialisti. En kuluta juuri mitään, vaatimaton elintaso sopii minulle oikeasti hyvin. Iloni elämääni saan ilmaisista asioista. Tykkään rauhallisesta, tavallisesta elämästä. Kodin siivoamisesta. Perheestäni huolehtimisesta. Ruoanlaitosta. Lukemisesta, lenkkeilystä, luonnossa liikkumisesta ja sen tarkkailemisesta, käsitöistä, ystävien tapaamisesta.
Mies käy töissä ja tykkää työstään. Häntä helpottaa, jos ei joudu osallistumaan kotitöihin. Hän on sanonut, että häntä ei haittaa pätkääkään, vaikka maksaa meillä asumisen ja ruoan, ja on luvannut että antaa minullekin rahaa kaikkeen mitä tarvitsen, jos haluan jäädä kotiin.
Aion siis jäädä kotiin.
Ja kiitos, ei tarvitse huolehtia siitä "mitä jos mieheni jättää minut/mieheni kuolee/en saa eläkettä". Nämäkin asiat on huomioitu, ja mikäli tällaiset jossittelut toteutuvat, tehdään sitten uusia ratkaisuja niiden mukaisesti. Nyt aion vihdoin ryhtyä elämään sellaista elämää, josta olen jo pitkään haaveillut.
Kommentit (178)
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:02"]Minä jäin olosuhteiden (sairaus, työttömyys) pakosta kotirouvaksi kolmikymppisenä. Nyt 8 v myöhemmin ja tevreempänä haluaisin töihin. Ei mitään mahdollisuuksia! Koulutusta on ja motivaatiota mutta ei kukaan halua ottaa töihin näin kauan "lorvinutta".
[/quote]
höpö höpö. Itse olin 14v kotona ja heti sain töitä, kun halusin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 14:28"]
En ole ap, mutta vastaan omasta puolestani. Tein saman päätöksen kuin ap ja jäin kotiin vielä äitiysvapaan jälkeenkin.
Miehelläni on huomattavasti korkeammat tulot, kuin minulla tulisi todennäköisesti koskaan olemaan. Eromme tulisi miehelle avioehtomme mukaan äärimmäisen kalliiksi (talo on ollut jo alusta alkaen minun nimissäni), joten sitä riskiä mies tuskin viitsii kovin helposti ottaa.
Kuolemantapausta varten meillä on myös riittävän korkea henkivakuutus. Että No Hätä ainakaan meidän perheen talouden puolesta...:)
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 10:32"]
Mitäs teet, jos miehesi kuolee tai tulee ero? Siis ihan käytännössä?
Kyllä 2010 -luvun naisen tulisi seistä omilla jaloillaan, eikä elää miehen siivellä. Tasa-arvoa kun on niin pitkään haettu, niin silti haetaan näitä kirsikoita kakun päältä.
[/quote]
[/quote]
Minu ei tarvitse miestäni uhkailla. Koska molemmat tuovat rahat yhteiseen kotiin, yhteisesti rakennetaan kotia ja kasvatetaan lapsia. Näytämme lapsille että molempien työ ja kotityö on yhtä tärkeä. jos meistä jompikumpi haluaa lähteä tästä avioliitosta kaikki jaetaan tasan. Minua ei pidä miehen lompakko ja miestäni en pidä sillä että tulee kalliksi erota. Me ollaan yhdessä koska haluamme olla yhdessä, ja jos se loppuu molemmat saavat samanlaiset eväät jatkoelämälle.
Aika ontuvia nämä veronmaksu- ym yhteiskunnan elätti-argumentit.
Perhe A: 2 x 2500e tienaavaa aikuista ja lapsi
Perhe B: 1 x 4000e tienaava aikuinen, kotiäiti/isä ja lapsi
kumpikin perhe maksaa veroja suurinpiirtein saman verran. miten ihmeessä tuo B-lapsi tai edes äiti, on yhtään sen enemmän yhteiskunnan elätti kuin A, olettaen nyt ettei äiti mitään tukia nosta.
Entäs perhe C: 2x1500 tienaava aikuinen ja lapsi
Nuohan maksaa paljon vähemmän veroja, pitäisikö niiltä nyt sitten nipistää jotain sosiaalietuuksia pois, etteivät olisi yhteiskunnan elättejä?
Suomen verotusmallihan sinänsä jo rankaisee perheitä, joissa toinen vanhempi on kotona, koska saman käteen jäävän rahan eteen joutuu yksi ihminen maksamaan huomattavasti enemmän veroja kuin kaksi.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 14:56"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:02"]Minä jäin olosuhteiden (sairaus, työttömyys) pakosta kotirouvaksi kolmikymppisenä. Nyt 8 v myöhemmin ja tevreempänä haluaisin töihin. Ei mitään mahdollisuuksia! Koulutusta on ja motivaatiota mutta ei kukaan halua ottaa töihin näin kauan "lorvinutta". [/quote] höpö höpö. Itse olin 14v kotona ja heti sain töitä, kun halusin.
[/quote]
Sitten olet sattunut kouluttautumaan hyvintyöllistetylle alalle. Olet ilmeisesti terveydenhuollossa.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 15:01"]
Aika ontuvia nämä veronmaksu- ym yhteiskunnan elätti-argumentit.
Perhe A: 2 x 2500e tienaavaa aikuista ja lapsi
Perhe B: 1 x 4000e tienaava aikuinen, kotiäiti/isä ja lapsi
kumpikin perhe maksaa veroja suurinpiirtein saman verran. miten ihmeessä tuo B-lapsi tai edes äiti, on yhtään sen enemmän yhteiskunnan elätti kuin A, olettaen nyt ettei äiti mitään tukia nosta.
Entäs perhe C: 2x1500 tienaava aikuinen ja lapsi
Nuohan maksaa paljon vähemmän veroja, pitäisikö niiltä nyt sitten nipistää jotain sosiaalietuuksia pois, etteivät olisi yhteiskunnan elättejä?
Suomen verotusmallihan sinänsä jo rankaisee perheitä, joissa toinen vanhempi on kotona, koska saman käteen jäävän rahan eteen joutuu yksi ihminen maksamaan huomattavasti enemmän veroja kuin kaksi.
[/quote]
B:n äiti tulee jossain vaiheessa tarvitsemaan yhteiskunnan tukia. jos kaksi käy töissä, on kaksi työnantajaa joka maksaa työnantaja maksuja. Työssäkäyvä on myös työterveyshuollon piirissä, ei rasita terveyskeskusta. Se että ei tee mitään, ei tarkoita että sääästää rahaa valtiolle. Sinä olet silloin kuluerä joka ei hyödynnä sitä koulutusta jonka olet saanut ilmaiseksi. Sinä et tuota mitään. Kuinka monta kertomusta on naisten lehdissä siitä kuinka he jäivät tyhjän päälle. Leskeneläke loppuu kun täytä itse 65 vuotta. Mites sitten?
Ja, minun mielestä on todella pelottavaa, että naiset ovat luopumassa omista töistä vain sen takia että he eivät jaksa olla töissä. Ja, että me todella taas vajotaan niin syvälleja luotetaan siihen että kyllä mies elättää. Kun oikeasti on kysymys siitä, että me ei haluta antaa miehille vastuun kodista. Kuinka monta AV mammaa oikeasti olisi valmis siihen, että mies olisi kotona hoitovapaan. Mikä ajatusmalli on meidän päissä kuin, emme osaa vaatia miehiltä heidän osuutta lasten kasvatukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse haaveilen samasta kuin apja voin sanoa, ettäomalla kohdallani mamujen ja sossupummien paapominen on aiheuttanut sellaisen asennemuutoksen, että en koe enää ylpeytenä ja velvollisuutena olla rakentamassa ja ylläpitämässä isänmaatani, vaikka vanhemmillani tällainen arvomaailma vielä on. Täysin yhteiskunnan pummiksi en pystyisi, mutta miehen elätiksi kyllä. Koen sen eri asiana, vaikka yhteiskunnan palveluja silloinkin käyttäisin.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 15:30"]
Itse haaveilen samasta kuin apja voin sanoa, ettäomalla kohdallani mamujen ja sossupummien paapominen on aiheuttanut sellaisen asennemuutoksen, että en koe enää ylpeytenä ja velvollisuutena olla rakentamassa ja ylläpitämässä isänmaatani, vaikka vanhemmillani tällainen arvomaailma vielä on. Täysin yhteiskunnan pummiksi en pystyisi, mutta miehen elätiksi kyllä. Koen sen eri asiana, vaikka yhteiskunnan palveluja silloinkin käyttäisin.
[/quote]
Nyt oli kyllä paskin perustelu pitkään aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 15:30"]mamujen ja sossupummien paapominen on aiheuttanut sellaisen asennemuutoksen, että en koe enää ylpeytenä ja velvollisuutena olla rakentamassa ja ylläpitämässä[/quote]
Jep. Itse kanssa nykyään sitä mieltä, että keskityn tasan itseeni.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 15:30"]mamujen ja sossupummien paapominen on aiheuttanut sellaisen asennemuutoksen, että en koe enää ylpeytenä ja velvollisuutena olla rakentamassa ja ylläpitämässä[/quote]
Jep. Itse kanssa nykyään sitä mieltä, että keskityn tasan itseeni.
[/quote]
Eli ilmeisesti mm. tästedes hoidatat itsesi yksityisellä lääkärillä ilman kelakorvauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 15:30"]
Itse haaveilen samasta kuin apja voin sanoa, ettäomalla kohdallani mamujen ja sossupummien paapominen on aiheuttanut sellaisen asennemuutoksen, että en koe enää ylpeytenä ja velvollisuutena olla rakentamassa ja ylläpitämässä isänmaatani, vaikka vanhemmillani tällainen arvomaailma vielä on. Täysin yhteiskunnan pummiksi en pystyisi, mutta miehen elätiksi kyllä. Koen sen eri asiana, vaikka yhteiskunnan palveluja silloinkin käyttäisin.
[/quote]Minun kohdallani verojakin rankastikin maksellut ja makseleva puolisoni on minunkin saamani palveluni yhteiskunnalta (= ne joskus surkean tasoiset terveyspalvelut ja kuoppaiset tiet automme alla) joutunut nettopalkastaan makselemaan, että eipä ole sossuluukulta niitäkään maksatettu kertaakaan kuten joidenkin satojen tuhansien työttömien eronneiden yksinhuoltajien ja sinkkuluusereiden sekä mamujen vastaavat kulut.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 14:17"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 14:11"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:58"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 10:50"]Kodin hoitaminen, kaupassa käyminen, lasten laittaminen kouluun ja ruoan laittaminen ovat kaikki asioita, joita työssäkäyvät ihmiset hoitavat työnsä ohessa. Ei niitä varsinaiseksi työksi voi kutsua. [/quote]Mutta työtä ne ovat. Monet tekevät ne väsyneinä.
[/quote]
Mutta silti tekevät ne palkkatöiden ohella.
[/quote]
OMA valinta. Kuten miehenkin suhteen, lapset toki tulevat ilman omaa toivomusta tiettyyn perheeseen.
[/quote]
Ja silti ne hoidetaan. Käsitätkö nyt mitä ajan takaa.
Nykypäivänä, kun on kodin laitteet ja vempaimet, on kotiäitiys pelkkää kotona makoilua. Toista oli ennen, kun ei ollut pesukoneita, tiskikoneita, kuivausrumpuja, kaikenmaailman keittiöelektroniikkaa helpottamassa ruoanlaittoa jne. Silloin kotiäitiys vielä olikin työtä, koitapa itse pärjätä kokonainen viikko ilman näitä laitteita. Voi tulla äkkiä työpaikkaa ikävä.
Mikään kotielämässä ei nykypäivänä ole niin raskasta, etteikö kotityöt hoituisi työn ohella. Kotirouvailu nykypäivänä on vain työn karttelua.
[/quote] Juuri noin, naulan kantaan, töitä mä olen yrittänyt ikäni kartella, vaan en ihan ole onnistunut moisessa, kummasti pukkaa duunia joka päivälle, vaikka välistä tekisi mieleni jäädä ikuisesti huilille ja palkata joku tekemään kaiken puolestani, ne ikävimmät kotihommat etenkin, vaan minkäs teet, kun olen niin persaukinen kotirouva ja ukkokin tienaa just sen verran, ettei nyt omia kynsiä pureskellen tarvitse elellä. Aattelepa vielä sitäkin kateuksissasi, että asumme omassa omistusasunnossamme ja lapsetkin jo maailmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tuossa otsikossa muuta korvaan särähtävää ole kuin sana ELÄTTI. Itse en kyllä valitsisi tuota tietä. Kenenkään ei ole tänä päivänä pakko. Ennen oli, ja jos ei mennyt naimisiin joutui piikomaan ym. Koulutusmahdollisuudet oli lähes olemattomat. Kyllähän sitä tuossa tilanteessa on loppupeleissä aika turvaton, jos omaa rahaa ei löydy pennin vertaa.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 02:51"]
Eipä tuossa otsikossa muuta korvaan särähtävää ole kuin sana ELÄTTI. Itse en kyllä valitsisi tuota tietä. Kenenkään ei ole tänä päivänä pakko. Ennen oli, ja jos ei mennyt naimisiin joutui piikomaan ym. Koulutusmahdollisuudet oli lähes olemattomat. Kyllähän sitä tuossa tilanteessa on loppupeleissä aika turvaton, jos omaa rahaa ei löydy pennin vertaa.
[/quote] Ennen oli ennen, nyt on nyt ja nykyisin ei piikomaan tarvitse mennä, vaan sossuun ja kelalle, jos omaa rahaa ei oo säästössä sukan varressa kuten ennen oli. Loppuen lopuksi ihmisen elämä on turvatonta, vaara vaanii aina menet minne vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 15:38"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 15:37"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 15:30"]mamujen ja sossupummien paapominen on aiheuttanut sellaisen asennemuutoksen, että en koe enää ylpeytenä ja velvollisuutena olla rakentamassa ja ylläpitämässä[/quote]
Jep. Itse kanssa nykyään sitä mieltä, että keskityn tasan itseeni.
[/quote]
Eli ilmeisesti mm. tästedes hoidatat itsesi yksityisellä lääkärillä ilman kelakorvauksia.
[/quote]
Älä jaksa. Ei tuo tarkoita sitä etten maksaisi veroja tms, koska niillä verorahoilla saan juuri ITSELLENI asioita.
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 13:04"]
Kasvatatatko myös lapsesi kotiäiti-malliin? Siis, että pojat kouluun ja ammattiin ja tytöt kotiäideiksi? Oma esimerkki on muuten paras kasvattaja.
[/quote]
Tämä on hyvä pointti, jota kaikkien naisten kannattaisi miettiä.
Olen itsekin sen luonteinen, että minulle sopisi mainiosti olla kotiäitinä tai kotirouvana. En pidä työnteosta, mutta ihan oikeasti näen vaarallisena sellaisen mallin, että naiset joukolla jäävät kotiin. Joku ei ehkä usko, että saavutetut edut koskaan häviävät, mutta kyllä ne häviävät, jos niitä ei kukaan käytä.
Suomessa on valitettavan paljon miehiä, joiden mielestä naisilla ei tarvitse olla samoja etuuksia kuin miehillä ja yhä edelleenkin miehet ovat useammin johtavassa asemassa. Jos naiset eivät käytä koulutusta, jonka ovat saaneet, ennen pitkää voi tulla tilanne, ettei heitä enää kouluihin hyväksytäkään. Miksi tosiaan yhteiskunta kustantaisi opinnot, jos elämäntehtävä on kodinhoito? Toki lähihoitajiksi naiset pääsevät aina, kun miehet eivät niitä hommia halua tehdä, mutta palkka ei sillä alalla tule kasvamaan koskaan.
Haluammeko palata takaisin sadan vuoden takaiseen yhteiskuntaan, jossa naisen älykkyydeksi riitti ruuanlaitto ja lakanoiden kirjailu?
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 14:43"][quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 11:06"]
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 10:50"]Kodin hoitaminen, kaupassa käyminen, lasten laittaminen kouluun ja ruoan laittaminen ovat kaikki asioita, joita työssäkäyvät ihmiset hoitavat työnsä ohessa. Ei niitä varsinaiseksi työksi voi kutsua. [/quote]Mutta työtä ne ovat. Monet tekevät ne väsyneinä.
[/quote]
Oman kodin hoitaminen ei ole _työtä_. Se vaan on tehtävä jos haluaa asua kodissaan joka on sellainen kun se haluaa olevan. Vedä lapsesi pöntöstä alas ja polta mökki niin loppuu hommat kummasti! Lisäksi kodissa löytyy laitettavaa ihan niin paljon kuin itse haluaa, se on subjektiivinen näkemys paljonko hommaa itselleen tekee.
Ja omien lapsien hoitaminen ja sen työksi kutsuminen on minusta rumasti sanottu lapsia kohtaan. Kuten sanottu, antakaa lapset adoptioon jos niin ottaa voimille.
[/quote]
Sun pitäis varmaan päästä lomalle vähän lepäämään.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 03:32"]
Miksi tosiaan yhteiskunta kustantaisi opinnot, jos elämäntehtävä on kodinhoito? Toki lähihoitajiksi naiset pääsevät aina, kun miehet eivät niitä hommia halua tehdä, mutta palkka ei sillä alalla tule kasvamaan koskaan.
[/quote]
Kiinnostaisi tietää, kuinka iso osa korkeakoulutetuista ns. kovien alojen naisista (ekonomi, diplomi-insinööri) oikeasti jää kotiäideiksi lopun elämäänsä. Vai onko suurin osa ap:n kaltaisista tai muuten pitkän linjan kotiäideistä itse asiassa naisvaltaisilla huonostipalkatuilla aloilla.
Kun naiset menevät ja ovat menneet töihin, he menevät joukoittain hoivaamaan toisia ja/tai huolehtimaan siitä samasta ruokahuollosta ja siisteydestä. Meillä on jyrkästi sukupuolittuneet työmarkkinat. Jostain syystä miehet eivät valitse näitä aloja.
Toinen ongelma on se, että naiset valtaosin jäävät sairaiden lasten takia kotiin, tekevät lyhyempää päivää ja muutenkin joustavat työmarkkinoilta perhesyiden takia. Mikä myös huonontaa naisten työelämässä etenemistä.
Jostain syystä näitä asioita ei nähdä ongelmana (tai ainakaan puhuta niin paljon).
Kun uratykki nainen menee töihin, hän saattaa palkata lastenhoitajan ja kodinhoitoapua. Kuinka usein tämä lastenhoitaja tai kodinhoitoapulainen on mies.
Mäkään en kannata sitä, että naiset joukolla jäisivät kotiin korkeastikoulutetuista töistään. Mutta en usko heidän sitä joukolla aikovankaan tai haluavan.
Minä olen lapsettomana kotirouvana nyt kolmatta vuotta.
Valinta ei ollut minun, seurasin aviomiestäni tämän työn perässä ulkomaille.
Täällä kotirouvana oleminen ei ole mitenkään erikoista eikä kenellekään tulisi mieleenkään huudella eläteistä tai kyseenalaistaa verojemme maksuja jne.
Kaikille jotka haluavat jäädä kotiin, suosittelen todella mutta muistutan että sosiaalinen elämä kannattaa pitää virkeänä heti alusta lähtien.
Minulla jäi aluksi kun en osannut kieltä ja nykyisinkin tunnen olevani sosiaalisten tilanteiden 'hylkiö' kun en enää tapaa samalla tavalla ihmisiä kuin työelämässä.
Ihanaa aikaa, joskus haikailen töihin, aion mennäkin kun sen aika koittaa mutta nyt nautin ainutlaatuisesta ajasta elämässäni.
En koe olevani siitä kenellekään mitään velkaa, jos joku kokee sen negatiivisena en välitä.
Tämä on minun elämäni.
Joskus toivoisin että siellä Euroopan takapihalla Suomessakin OIKEASTI suvaittaisiin muille parempaa elämää kun oma stressaantunut ja velkainen.
Ja silloinkin voi nauttia elämästä, been there, done that.
Elä on lyhyt! Keskittykää nauttimaan siitä, miten kukakin pystyy tai haluaa.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 03:20"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2014 klo 02:51"]
Eipä tuossa otsikossa muuta korvaan särähtävää ole kuin sana ELÄTTI. Itse en kyllä valitsisi tuota tietä. Kenenkään ei ole tänä päivänä pakko. Ennen oli, ja jos ei mennyt naimisiin joutui piikomaan ym. Koulutusmahdollisuudet oli lähes olemattomat. Kyllähän sitä tuossa tilanteessa on loppupeleissä aika turvaton, jos omaa rahaa ei löydy pennin vertaa.
[/quote] Ennen oli ennen, nyt on nyt ja nykyisin ei piikomaan tarvitse mennä, vaan sossuun ja kelalle, jos omaa rahaa ei oo säästössä sukan varressa kuten ennen oli. Loppuen lopuksi ihmisen elämä on turvatonta, vaara vaanii aina menet minne vaan.
[/quote]
Nimenomaan, nykyisin on yhteiskunnat tuet työttömyyden varalle. Plus muut mahdolliset tuet siihen lisäksi, joten kenenkään ei välttämättä tarvitse tehdä töitä päivääkään. Tietysti ne "tulot" ovat silloin minimaaliset, joilla hädin tuskin tulee toimeen (toimeentulotuesta vähennetään 20-40%). Tarkoitin vain sitä, että naisen ei ole enää pakko mennä naimisiin kuten joskus aiemmin, saadakseen leipää eteensä.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 14:28"]
En ole ap, mutta vastaan omasta puolestani. Tein saman päätöksen kuin ap ja jäin kotiin vielä äitiysvapaan jälkeenkin.
Miehelläni on huomattavasti korkeammat tulot, kuin minulla tulisi todennäköisesti koskaan olemaan. Eromme tulisi miehelle avioehtomme mukaan äärimmäisen kalliiksi (talo on ollut jo alusta alkaen minun nimissäni), joten sitä riskiä mies tuskin viitsii kovin helposti ottaa.
Kuolemantapausta varten meillä on myös riittävän korkea henkivakuutus. Että No Hätä ainakaan meidän perheen talouden puolesta...:)
[quote author="Vierailija" time="22.09.2014 klo 10:32"]
Mitäs teet, jos miehesi kuolee tai tulee ero? Siis ihan käytännössä?
Kyllä 2010 -luvun naisen tulisi seistä omilla jaloillaan, eikä elää miehen siivellä. Tasa-arvoa kun on niin pitkään haettu, niin silti haetaan näitä kirsikoita kakun päältä.
[/quote]
[/quote]
Eli mies on sinun kanssa pakosta. Hän menettää talon ja sä saat olla kotona. Miehen pitää tuoda rahat kotiin jotta sinulla on hyvä olla kotona. Mitä jos miehesi sairastuu? Onko sitten oikein, että sinä saat kaiken omaisuuden ja miehesi on tehnnyt kaiken työn. Jäätkö vielä kotiin ja odotat että miehesi maksaa sinullekin elatusmaksuja koska olet hoitanut kodin?
Henkivakuutus on hyvä juttuu, mutta jos miehesi kuolee tänään saat 100 000 euroa. Miehelläsi olisi ollut 30 vuotta työaikaa jälejllä. Saat leskeneläkettä 30 vuotta, ja sitten "kaansaneläkettä". Onko talo maksettu? Onko teillä avioehto sinun edukseksi? Jos ei ole niin puolet omaisuudesta on miehesi.