Syyskuun salaisuudet loppua kohden!
Huomenta vaan kaikki syyskuulaisten tulevat mammat!
Taas vaan lähti uusi viikko käyntiin (ja jälleen sateisissa ja koleissa merkeissä ainakin täällä savossa )ja eipä tässä olisikaan enää montaa viikkoa jäljellä ( meillä Pertsan kanssa enää 6 !) ja jännittää jo tooosi paljon!
Kirpparille taas eksyin ja löysin paljon hyviä käyttökelpoisia vaatteita pienokaiselle. Nyt meillä alkaakin olla kaiki valmiina pojua varten, uusi pinnasänkykin on koottuna meidän makkarissa, nyt sänky on vielä tyhjillään, jännittävää että kohta meidän oma muru kellii siellä. Olo on ollut selkäkipua lukuunottamatta ihan mukava. Yöt menee tosin ihan harakoille kun joudun ravaamaan vessassa 2-3h välein ja mikään asento ei meinaa tuntua hyvältä
( vaikka olenkin haalinut sänkyymme kaiki mahdolliset tyynyt ja peitot ;) )
Tällä viikolla olisi taas neukkukäynti ja jänskittää miten päin tämä jamppa täällä on ( tuntuu että poikittain kun potkut tuntuu kyljissä..). Minkä verran muuten uskaltaa saunoa tässä vaiheessa? Meidän perhe on kova saunomaan mutta itse en pysty enää 5min kauempaa olemaan kun tulee jo huono olo....? Jostain luinkin että pitäisi vaan ihan miedoissa löylyissä saunoa lyhyesti ettei vaavin verenpaine nouse liian korkeaksi??
Massu tuntuu isolta ja jäbä potkii ja nyrkkeilee välillä turhankin ahkerasti mutta yritän kuitenkin nauttia tästä tilasta loppuun asti, yritän öisten " harjoitusten " ollessa vaan ajatella että onneksi aamulla ei ole mihinkään kiire ja saa nukkua niin pitkään kun haluaa;)
Ihanaa alkavaa odotusviikkoa syyskuun mammoille!
Luluzu ja "pertti" 34+1 :x
Kommentit (64)
Täällä väsymystä ja jonkinlaista alakuloisuutta pukkaa... Yöllä heräsin neljän aikaan ja en sitten saanut enää unta ja kaikki asiat vaan pyöri mielessä. Mietin parisuhdetta ja lapsia ym. ym. Huoli omasta jaksamisesta nousi taas pintaan, kun meillä tuo arjen käytännön vastuu on pääosin minun harteilla miehen työn (ja osittain kyllä luonteenkin) vuoksi. Yritin eilen illalla miehellekin puhua siitä, että tarvitsen varmaan enemmän apua sitten kun vauva on syntynyt, ainakin alkuun, mutta jotenkin tuntuu, ettei mies oikein ymmärtänyt... :( Isyyslomia kovasti suunnittelee, mutta tuntuu, että on vaan riemuissaan siitä, että voi olla vapaalla... No, ehkä virkeämpänä muuttuu ajatuksetkin positiivisemmiksi! Tässä raskaudessa on kyllä ehdottomasti rankinta ollut nuo mielialavaihtelut, ihan äärilaidasta toiseen mennään välillä!
Tosi moni on päässyt kokoarvioihin ja muihinkin loppuajan seurantoihin, mulla ei ole tiedossa mitään, varsinkaan, jos vauva on nyt kääntynyt vihdoin pää alaspäin. Huomennahan tuo selviää, kun on neuvola.
Vauvan vaatteita olen pessyt ja tänään pitäisi viimeiset sitten silitellä ja viikkailla kaappiin. Eilen käytiin ostamassa pinnasänkyyn uusi patja ja tänään käydään hakemassa turvakaukalo. Kävikin hyvä tuuri ja saamme pari vuotta vanhan turvakaukalon anopin työkaverilta ihan edulliseen hintaankin vielä!
Jaksamisia kaikille Syyskuun odottajille, ei tätä enää kauheesti ole jäljellä!
No, siinäpä taas tällä erää pikaiset kuulumiset
t. Sanelma 33+3
Tuutelituu: Niin se menee aika nopeesti, vastahan meidän eskari oli vauva, nyt jo neljäs tulossa.. :) Meillä hakee taksi kotipihasta ja samoin tuo kotiin. Asutaan maalla, meillä on 3km koluun matkaa, siihen kuuluu se kyyditys. Helpottaa kummasti kun ei tarvii ite kuskailla ja kohta kun niitä mukaan otettavia on viel yks lisää.
Täällä mennään täyttä höyryä arkihommien kanssa. Oon nyt kaks päivää siivonnu ja tänään jatkuu. Toiveissa ois jos sais tänään lopetettua. Oon myllänny lastenhuoneet ja meidän makarin, lasten huoneista lähti 6kassillista roskiin tavaraa. Kaiken maailman mäkkärinleluja, pelejä joista puuttui osia, rikkinäisiä barbeja, autoja, lehtiä jne.. huh!! mutta nyt on kiva kun on raikottu, on helpompi pitää siistinäkin huoneet. Illalla mylläsin vauvanjuttujen parissa 01.00 asti, ei millään malttanu lopettaa, kunnes järki sanoi että on se päivä huomennakin :)
Tänään on aamusta hierojalle meno, ihana päästä pitkästä aikaa ja neuvola on iltapäivällä. Saa nähhä miten alhaalla ollaan, minusta tuntuu et ois aika alhaalla, illalla kun kyykin niin ihan kuin ois tunnustanut et vauvan pää on ihan tullolla lähtökuopissa, mut tänään se selviää.
Ja niitä kokoarvioita; meillä oli kokoarvio 35+1 n.2500g-2700g. sano lekuri just sitä että se virhe-arvio on niin pienestä kiinni, ei tarvii kun sentin heittää niin se tekee lopputuloksessa paljon. Niin ja poika sielt pitäs tulla.. Mut sen näkee sit kun vauva syntyy millanen pötkylä on tulossa, jospa ei hirveesti ainakaan alakanttiin ois tuo paino-arvio ollu, muuten tulee sellanen reilu 4000g jymy-ylläri :)
Mut nyt on mentävä jatkamaan puuhia vähäks aikaa, sit pääsis kohta rentoutumaan..
kmk-83 ja vaavi 37+1
Tervehdys pitkästä aikaa
Yritin eilenkin jo palailla tänne palstalle, mutta ilmeisesti huonoa tuuria tai taitoa ettei viesti sitten tullutkaan perille.
Olen aktiivisesti lukenut viestejänne ja paljon samoja tuntemuksia on ollut. Pakko ihan ensimmäiseksi kommentoida tuota Miisu1:n käsien puutumista. Itsellä sama vika ja siskollani tuo tuli nimenomaan raskauden yhteydessä. Ongelma oli molemmissa käsissä ja paheni niin ettei vauvan hoidosta meinannut tulla mitään. Oireet loppuivat vasta kun lopetti imetyksen. Eli liittyy hormoonitoimintaan jotenkin. Yksi tapa saada kyseinen ongelma on vaihdevuosien aikana ja sitten on vielä se minun tapani eli rasitusvamman yhteydessä. Ranne siis oireilee ajoittain ja käytän etenkin öisin apteekista ostettavaa rannetukea. Nyt raskausaikana on välillä kipeä, mutta ei onneksi ihan mahdoton. Puutumista ja pikkusormen ja nimettömän tunnottomuutta on myös. Jos menee mahdottomaksi niin leikkaushoito on mahdollinen, mutta tuskin enenkuin imetyksen on lopettanut, että näkee auttaako se.
Vauvan tavaroita olen ostellut ja hankkinut innokkaasti. Yritän hillitä vähän, koska kaupoissa varmaan riittää ostettavaa vauvan synnyttyäkin. Välttämättömistä asioista puutelistalla on amme ja sitten jotain muuta pientä. Harmittaa kun on varmaan pakko ostaa ammeeseen jalat, kun meillä ei ole mitään paikkaa jossa muuten saisi ammetta pidettyä niin ettei selkä ole liian kovilla.
Minkä kokoisia vaatteita olette hankkineet? Ihan pienistä tietää että niiden käyttöaika on tosi lyhyt, mutta pakkohan niitäkin on olla. Eikö mene kuitenkin useampi kuukausi, että 60 cm vaatteet eivät ole liian isoja? Tällaiset asiat ovat täysin unohtuneet, kun nuo edelliset vauvat ovat jo isoja koululaisia.
Kestovaippailu on nyt meillä ensikertaa kokeilussa. Paljon on erilaisia vaippoja ja harsoja ym hankittu. Taisi olla jokunen muukin kestovaippailija palstalla.
Minut määrättiin sopivasti äitiysloman ensimmäisenä päivänä vuodelepoon. Kävin päivystyksessä kun supisteli koko päivän tiheimmillään 3 minuutin välein. Ei mitään järjettömän kipeitä supistuksia, mutta kun noita supistelupäiviä on ollut ennenkin niin tahdoin varmistaa tuon kohdunsuun tilanteen ym. Kohdunsuu onkin auki muutaman sentin, mutta kaula on kiinni. Mieltä helpotti kun ultralla tarkistivat veden määrät ja napanuoran virtaukset ja tekivät kokoarvion. Tällä hetkellä vauva on n.2500g eli vissiin ihan ok viikkoihin nähden. Edelliset ovat olleet reilu kolmekiloisia syntyessään. Paljonkohan ehtii vielä kasvaa kuukaudessa? Nyt supistelut ovat rauhoittuneet kun eilen vaan lepäilin. Saa nähdä miten jatkossa onnistuu kun paha tapa on ihan ohimennen ja huomaamatta touhuta ja suorittaa kaikenlaista askaretta.
Hyviä vointeja teille kaikille.
Rasina 35+2 :( :(
Eilen olikin tosi ihana ilma ainakin täälläpäin! Keräsin 3 ämpärillistä marjoja ja käytiin vielä illalla mökillä saunomassa....lämpömittari näytti vielä 8 illalla +21 astetta. Oli oikein kesäinen olo :)
Jännittää ihan kauheasti se neuvolalääkäri, lähinnä paineiden takia....vaikka lääkitys verenpaineeseen on ja oon syöny sitä jo kuukauden, niin silti. Pelottaa lähinnä,että valkuaista tulee pissaan ja joudun osastolle makaamaan - sitä en todellakaan halua. Aamupaineet oli tänä aamuna nimittäin 151/91 ennen lääkkeen ottamista.
Osaltaan vaikuttanee 4 rikkonaista yötä...viime yönä neiti herätti taas 4 kertaa minut ja lopulta en jaksanu enää passittaa sitä omaan sänkyyn,vaan otin meidän väliin...mikä tietysti suuri miinus omaan sänkyyn opettamiselle. Mutta kun ei jaksa rampata huoneesta toiseen....krooh...
Mutta nyt valmistautumaan neuvolaan....gulp...
Mami
Vein juuri esikoisen hoitoon, on kovasti innoissaan kun saa kaksi päivää viikossa olla hoidossa. Näin jatketaan myöskin vauvan syntymän jälkeen. Kovasti helpottaa ainakin omaa päivää kun saa sitten vauvan kanssa olla kahdestaan.
Meilläkin 2v esikoinen on alkanut tulla joka yö viereen. Itse en saa nukuttua yhtään kun poika on vieressä. Tilaa on vähän nukkua ison mahan kanssa ja sitten vielä poika on niin kova potkimaan ja liikkumaan unissaan. Olenkin sitten vienyt pojan takaisin omaan sänkyyn. Protestoi aina, mutta kun päästään omaan sänkyyn niin jää sinne ihan kiltisti ja nukahtaa samantien. tuntuu mahdottomalta ajatus, että kaikki nukuttaisiin samassa sängyssä ja sitten pitäisi vauva vielä imettää. Ei kyllä tule mitään siitä!
Meilläkin olisi tarkoitus taas kokeilla kestoja. Esikoisen kanssa kestoilin jonkun verran, mutta kun meni hoitoon, jatkettiin kertiksillä ja sille tielle jäätiin. En ole mikään himokestoilija, mutta koitan taas uudestaan, koska niitä on esikoisen jäljiltä olemassa ja jotakin olen hommanut lisääkin. Esikoisen kanssa en vain koskaan löytänyt sitä toimivaa pakettia, joten siksi se välillä tuntui työläältä. Mutta aivan ihanan söpöjä nuo vaipat ovat.
Nyt taidan lähteä pitkälle kävelylenkille kun pitkästä aikaa pääsen ihan rauhassa menemään. Jos sais vaikka suppareita aikaiseksi. Tuntuu, että niin monella syyskuulaisella on jo supistellut jonkun aikaa. Täällä ei yhtään mitään, ei taida olla toivetta, etta vauva syntyisi 28.8 (miehen syntymäpäivä) ;o)
Elohlemi ja Pirkko rv 36 + 3
Sateista sellaista tosin. Eilen oli kyllä mahtava päivä. Olisi ihanaa kun tulisikin vielä kunnon kesä. Lastenkin kanssa helpompaa kun saavat rauhassa touhuta pihalla.
Minä laittelin lastenvaatteet jo viime viikolla. Tuli jotenkin sellainen olo, että nyt on saatava kaikki valmiiksi. Tuli tunne, että vauva voi syntyä milloin vaan. Toisaalta omituista, kun molemmat on menneet yliaikaiseksi ja edellisessäkin raskaudessa elin koko ajan sen 42 viikon mukaan. Nyt vaan vauva painaa häpyluuhun ja alapäässä on painetta, joten ihmettelen, jos yli menee. Supistelee välillä melko voimakkaastikin. Erityisesti alkanut selässä tuntumaan noi supistukset. Ei mitään säännöllisyyttä. Pitkäkestoisia supistuksia tosin.
Mulla on seuraava neuvola ja lääkäri vasta parin viikon päästä. Joten sitten tiedän, onko tuolla kohdunsuulla tapahtunut mitään.
Itse en ole jotenkin edes osannut kaivata mitään tarkempia loppuraskauden tutkimuksia. Ensimmäisessä käytiin sitten yliaikakontrollissa ja kävin sairaalassa rv 41+4 kun en saanut liikkeitä tuntumaan. No sairaalassa sitten saman tien kun saatiin sydänäänet rekisteröityä, rupesi vauva liikkumaan. Toisessa käytiin ensimmäisen sektion vuoksi synnytystapa-arviossa.
Noi kokoarviothan voi heitellä tosi paljonkin. Meilläkin on aina heitellyt jonkin verran. Ja kyllähän yleensä terkkari tai lääkäri tuntee, jos on joku tosi iso vauva tulossa. Kätilö sitten viimeistään. =) Enpä viitsi siitäkään mitään paniikkia ottaa.
Nyt meillä ehkä tulossa hieman pienempi vauva, ainakin jos käyriä uskoo.
Jotenkin jo odotan synnytystä. Tuntuu vaan huvittavalta kun aikaa on vielä paljon, eikä vauvan vielä tarttis syntyäkään.
Pinnasänkyä olen maalannut ja nyt pitäisi vielä kerran maalata se. Meillä on sellainen reilu 35 vuotta vanha pinnis, joka on palvellut monia. Nyt ensimmäistä kertaa maalataan sitä.
Aluksi vauva tosin nukkuu pienessä korisängyssä sänkymme vieressä, mutta pinnasänky on hyvä saada valmiiksi ja laitettua pojan huoneeseen, että poika ehtii siihen tottua.
Canali carpi syndroomasta: se tosiaan voi olla tosi kivulias. Melko yleinen raskaana olevien vaiva, joka johtuu useimmiten turvotuksesta. Lasta on siihen hyvä, mutta kehoittaisin kokeilemaan myös esim. osteopatiaa. Sillä on saatu hyviä tuloksia kyseiseen vaivaan. Leikkausta ei kannata ajatellakaan ennen kuin on kokeillut muita hoitomuotoja.
Tulipahan taas paljon omaa napaa...
mamaj 33+5
Minulle kertyi neuvolakäyntien väliksi 5 viikkoa (!), jota oma terkkarini äsken aivan oikeasti säikähti. Heinäkuussa neuvolassa ollut sijainen oli jostain syystä unohtanut, että loppuraskaudessa pitäisi käyntejä tiivistää...
Sf-mitta on nyt 33. Tasaisesti on poju kasvanut koko ajan hiukan keskiviivan yläpuolella. Verenpaineet ja hemppari edelleen okei, painoa tullut yhteensä nyt 11 kiloa. Poju oli tunnusteltaessa tarjonnassa rt.
Neuvolassa kertailtiin taas pitkään synnytysmatkaan valmistautumista ja esim. sitä, milloin JO on syytä lähteä matkaan. Pitkä matka jännittää päivä päivältä enemmän, ei sentään pelota. Tahdon luottaa siihen, että kaikki menee hyvin loppuun saakka.
Välillä vihloo alapäähän niin peijakkaasti kun vauva kääntelee päätään. Aivan kuin jättimäisellä korkkiruuvilla voimalla väännettäisiin jossain tuolla häpyluun ja ulkosynnyttimien välissä. Toisaalta taas potkut tuntuvat välillä tosi korkealla, joten meillä ei ilmeisesti olla vielä asetuttu aivan lähtökuoppiin.
Juu, siis omaa napaa tuli täältäkin.
Hyvää keskiviikkoa toivottavat massumamma ja poju 36+0 (siis jo rv 37, jesjes!)
Minä en ymmärrä..! Mulle ei ole arvioitu mahdollista syntymäpainoa vielä kertaakaan..? 4D ultrassa lääkäri mittasi viikoilla 26 ja risat, että paino olisi silloin ollut pikkuisen reilun kilon. Mulla on viimeinen äitiyspolikäynti ensi perjantaina, silloin arvioivat synnytystavan. Johan tuo alkaa olla aikakin, silloin on rv 37 tasan. Veikkaan nimittäin aika isoa tulokasta, jos menee laskettuun aikaan tai yli.. Painaa nimittäin julmetusti tonne alapäähän ja tuntuu, että tulee välillä jo ulos koko vauva! En pysty kunnolla enää sitomaan kengän nauhojanikaan, maha ottaa vastaan! Neuvola olis ensi tiistaina, sf-mitta varmaan kasvanut aika lailla edellisestä. No mutta se nähdään sitten.
Meillä alkais muuten olla kaikki valmiina vauvan tuloa varten. Pienet vaatteet ovat pestynä ja viikattuna kaappiin, kehtosänky maalattuna ja kasattuna makkarissa. Vaunut hankittiin jokunen viikko sitten. Turvakaukalo odottaa anoppilassa hakijaansa.
Mulla oli kans välillä tuota käden puutumista, nimetön ja pikkurilli olivat oikeasta kädestä vähän väliä tunnottomina. Ilmeisesti muutama hieronnassa käynti auttoi, vaiva on pysynyt jo jonkin aikaa poissa! kop-kop (*koputtaa puuta*).
Missäs Norah ja tuplat luuraa, kun ei ole kuulunut mitään pitkilleen..?? Jokohan tuplat ovat päättäneet tulla maailmaan..?
Minä tiedän yhden kuoleman tapauksen synnytyksen yhteydessä muutama vuosi sitten. Oli ihan normaali alatiesynnytys. Nainen kuoli aivan yhtäkkiä synnytyspöydälle. Tämä nainen oli erään työkaverini sukulainen. Kuolisyyksi paljastui veritulppa. Kauhea juttu!
No parempiin uutisiiin.. Käytiin sitten miehen kanssa viime perjantaina vihillä ;-) Hih, ei olla kerrottu kenellekään vielä! Saavat lukea vihkimisestä sanomalehdestä!! Jos ei kukaan satu käymään ennen sitä kylässä ja huomaa, että meidän talon ovessa on vain yksi nimikyltti ;-)
Pömppänä 35+5
Vauvan vaatteita oli tarkoitus pestä, mutta koko ajan sataa, kuivarissa en viitsi kuivata. Odottelen sen suhteen parempaa päivää. Kiire ei vielä luultavasti ole! =)
Marjoja poimin minäkin eilen ja aamusta saakka olen keittänyt mehua.
Mietin myös missä Norah ja Tittamarianne ovat... entä Arkkis?
Minulla käsien puutuminen loppunut öisin lähes kokonaan, kun korotin pääpuolta toisella tyynyllä, eli ihan kunnolla hartiat ja pää ylempänä. Vessassa täytyy käydä pari kertaa yössä :(
Vauva muksii päällään myös häpyluuhun ja täytyy sanoa, että kyllä tekee tosi kipeää, ihan kuin luut halkeaisivat! Supistuksia ei ole juurikaan, paitsi jos on pissahätä ja kävelee, niin johan alkaa supistella! ??
PÖMPPÄNÄlle sydämelliset onnittelut! Ihana ylläri kaikille.
Mehun keittoon palattava
M@MIx2 rv 33+5
Taas tänne eksyin ja pakkohan sitä on taas jotakin turhanpäiväistä jaaritella tänne, ihanaa kun "me kaikki syyskuulaiset" kirjoitellaan tänne niin aktiivisesti!
On mukava kuulla mitä kaikille kuuluu ja millaisissa fiiliksissä loppua kohde mennään.
Minä kans huomasin päivän lehdissä tuon karmeen jutun kun se nainen oli kuollut siihen leikkaukseen, ihan kamalaa! Tuli ihan hirvee ahdistus kun kärsin synnytyspelosta muutenkin ( ja olemme miettineet leikkausta ellei paniikki hellitä) niin sit kun tuon jutun luki niin tuli kyllä sellainen olo et oisko se alatiesynnytys kuitenkin se paras tapa.....niin siis mikäli tää jamppa vaan suostuu oma-aloitteisesti joskus kääntymään. Vähän on olo kuin olis umpikujassa, ei kukaan ois keksinyt jotain "kolmatta tapaa synnyttää" kun molemmat tähän asti tarjolla olevat pelottaa....(?) heh no toiveet sikseen :p
Rouva-Pömppänälle onnittelut ;)
Huomenna olis neuvola ja oma "täti" palannut lomalta...saa nähdä miten meillä synkkaa....!
Palaamisiin taas
Luluzu & Pertti 34+3
Saimpas minäkin aikaiseksi tulla kuulumisia kertoileen reilun viikon hiljaiselon jälkeen. Mukavaa lukea teidän kuulumisia ja tuntuu, että kaikilla muilla paitsi meillä on jo kaikki tarvittavat hommattu ja sisustettukin jo vauveleiden huoneita. Itse olen saanut aikaiseksi pestä vaatteet valmiiksi ja turvakaukalo ja vaunut ostettua, mutta muuten vielä kaikki laittamatta ja hommaamatta, mutta kaippa sitä vielä kerkiää.
Meillä oli kiva mökkireissu ja ilmatkin oli ihan jees, lapset polskutteli uimassa ja kerran itsekkin uskaltauduin pulahtamaan. Loma tuli kyllä koko perheelle tarpeeseen, sai arjen karistettua kyllä mielestä pois ja nyt taas jaksaa tätä rumbaa.
Mulla oli eilen taas tayssissa äitiyspolikäynti ja oli hilkulla etten joutunut jäämään sisälle. Ottivat alkuun heti käyrää ja oli kuulemma liian tasainen ja hiljainen, että olisi tarvinnut jäädä seurantaan. Pistivät mut kuitenkin välillä syömään ja taas uudestaan käyrälle ja sitten jo vauvelikin heräsi ja kaikki ok. Vauva oli kasvanut ja nyt painoarvio oli 2090g ja tasaisesti kasvaa omalla käyrällä, mutta jo viikon päästä uusi käynti ja varmistetaan, että kaikki ok. Mua vaan itseäni rupeaa hermostuttaan tämä jatkuva tutkiminen ja yön hiljaisina tunteina tulee mietittyä jos vaikka mitä, hyvähän se tietenkin on, että tutkitaan, mutta saan vaan niin ympäripyöreitä vastauksia, kun kysyn, että onko kaikki okei.
Synnytystavastakin juteltiin lääkärin kanssa ja päädyttiin siihen, että alakautta tämänkin on kuitenkin maailmaan parempi ponnistaa. Tämä tapaus ei kuitenkaan enään mitenkään voi yltää veljensä mittoihin niin se helpottaa jo kummasti. Ainoastaan jännitän sitä, että kerkeänkö nytkään saamaan tehokasta kivunlievitystä ja kuinka nopeaan tämä vauveli rymyää ulos. Kauanko muuten teillä muilla joilla jo useampi synnytys takana synnytykset on kestänyt?
Meillä kanssa esikoinen aloitti koulun ja kyllä tuntui kamalalta huomata kuinka iso tytöstä on jo tullut. Kyllä tämä aika vaan menee!
Pömppänälle kovasti onnea rouviintumisesta!!
Kimaro ja Helmi 34+4
mä täällä kovin nautiskelen tuosta pilvisestä ja sateisesta ilmasta, taidanpa olla kirjoitusten perusteella ainoa... :)
sunnuntaina huomasin jalkojen ja sormien turvotuksen ja nyt se sitten on ilmeisesti tullut jäädäkseen, olen yrittänyt juoda vettä ja lepuutella ja jaloitella vuorotellen muttei se siitä ilmeisesti kummemmaksi muutu... vähän kömpelö olo.
muutama koneellinen on pesty vauvan vaatteita, niinkuin aiemmin jo kerroin niin on kertynyt tuota vaatepuolta jo aika paljon, ja nyt on harsot, peitto ja kestovaipat pyörimässä.
meillä kanssa kokeillaan ainakin aluksi kestoilua, meinattiin että ainakin kotona yritetään pitää kestoja, ehkä sitten kun lähdetään kylään niin otetaan kertikset. säästää siinä ainakin hitusen... muutama kuoriosa pitäisi vielä hankkia jostain.
tilasinpa sitten ex tempore-ostoksena tuttikuumemittarin, saa nähdä toimiiko kuinka hyvin mutta kehuttu oli eikä hintakaan päätä huimannut, 9,90e.
meillä alkaa kaikki olla valmista, (tulevat) appivanhemmat osti vaunut jo kesän alussa, kaukaloita on jopa kaksin kappalein (toinen äidilläni), sitteri ostettiin joku aika sitten ja pinnis saatii tutulta, samoin ensisängyksi kori.
aiotaan nukuttaa vauva meidän makuuhuoneessa aluksi, katotaa sitten miten lähtee unet sujumaan, vauvalla on pinnis omassa huoneessaan...
itkuhälytin pitäisi vielä jostain hommata, kamalan hintaisia ne vaan tuntuvat olevan... samoin kissaverkko vaunuihin kun pihapiirissä pyörii kisuja. hoitopöytä haetaan Ikeasta, selailin tänään kuvasatoa ja olishan siellä vaikka mitä ihanaa vauvan huoneeseen...
paljonpa tuli omaa napaa, hih.
ainiin, eilen oli ensimmäinen perhevalmennus, jossa oli jopa yksi pariskunta meidän lisäksi, eli kovin oli intiimi meininki :)
mielenkiintoista oli, olen kuullut muitakin kommentteja... mutta ainakin tämä terkkari oli tosi mukava ja tuli itselle kovasti pureskeltavaa synnytyksestä. meillä edelleen vauva istuskelee tuolla, ja juteltiinkin keisarinleikkauksestakin siellä.
joku sanoi vauvan olevan alhaalla, täällä sam juttu, vaikka istuukin. vauva tuntuu olevan välillä kuin mun sylissä, peppu tuntuu masun läpi niin alhaalla, ja potkut TODELLA kovaa vasemmalla puolella.
Ikean reissusta haaveillen, Nasu_ rv 35 (enää 5vkoa...hui!)
Hei vaan
Tänään oli taas neuvolakäynti tuon viikonlopun sairaalakeikan jälkeen. Ihan hyvältä kaikki vaikutti, tosin pissassa oli sokeria ja sitä mietin että mistä ihmeestä se sinne on tullut, kun en ole edes syönyt tai juonut mitään erikoista. Neuvolantäti ei kyllä tuohon mitenkään puuttunut, vaan sanoi että koska GDM on todettu, niin se selittää tuon sokerin.
Paino oli mulla pudonnut viime nla-käynnistä reilun kilon ja RR oli ihan ok. Jonkun verran varmaan jännitän tuota neuvolassa käyntiä, koska siellä RR on aina hieman koholla normaalipaineisiin verrattuna.
Vauva liikuskeli kovasti, kun sydänääniä koitettiin kuunnella. Oli vissiin sitä mieltä että häntä ei nyt tarvii kopeloida. Tuntui hassulta kun sykettä piti vähän hakea ja liikkeet tuntui kuitenkin koko ajan. Ja löytyihän se sykekin sieltä sitten, ihan nättinä ja tasaisena. Hempparia ei tällä kertaa mitattu, koska se katsottiin viikonloppuna sairaalassa ja se oli viimeinkin lähtenyt nousuun. *tuulettaa* :D
Suppareita tosiaan tulee mulla päivittäin, välillä ihan tiiviseen tahtiin, mutta en kehtaa ihan joka kerta niiden takia lähteä näytille, kun eivät kovin kamalan kipeitä vielä ole. Selvästi napakamman tuntoisia ovat kuitenkin, kuin vaikkapa reilu kuukausi sitten, mutta kuitenkin vielä jollain tapaa harkka-suppareita. Luotan siihen että tiedän kyllä taas sitten, kun alkavat olla ihan oikeanlaisia. :)
Harmittaa kyllä ihan älyttömästi, kun ulkoilla ja liikuskella ei voi oikeastaan ollenkaan, kun heti supistaa tai tulee se alavatsan kiristys.. Tympeetä.
Pissillä kuuluu moni joutuvan käymään useammankin kerran yössä. Mulla on aiemmissa raskauksissa ollut sama juttu, mutta nyt olen toistaiseksi selvinnyt yhdellä vessa-käynnillä per yö. Ilonaihe tämäkin. :)
Vauvantarvikkeita on laitettu ihan kiitettävästi jo. Sänky ja hoitopöytä on jo valmiina ja vaatteitakin olen jo laitellut. Vaunut ja jotain pienempää tavaraa vielä puuttuu, kuten patja, hoitoalusta hoitopöydälle jne, mutta eiköhän ne ennätä vielä hankkia. Itse asiassa vauvan isä sanoikin että voitaisiin ensi viikolla käydä niitä sitten ostelemassa.
Meillä on tarkoitus myös kokeilla kestoilua, mutta olen jo päättänyt että jos se alkaa tuntua liian rankalta, niin vaihdan suosiolla kertiksiin. Kesto-käyttöön tosin motivoi sekä taloudellisuus, että myös tuo ekologinen puoli.
Meilläkin kuopus aloitti ekaluokan ja kyllä taisi äitillä ottaa lujemmalle kuin lapsella. Eka päivänä kävin sekä viemässä että hakemassa pimun, mutta sitten hän jo sanoi että seuraavana päivänä hän menee sitten itse. Meillä on kyllä koulu ihan naapurissa; koulu näkyy tuosta meidän ikkunasta ja matkaa tulee linnuntietä ehkä 200 m.
Kahdella vanhemmallakin koulun aloitus on lähtenyt ihan mukavasti. Aina se silti kuitenkin äitiä jänskättää, että miten hommat alkaa sujua.
Toivon taas hyviä vointeja kaikille ja mukavaa loppuodotusta. :)
tittamarianne ja papu 34 tasan :)
Heipat kaikille!
Terveisiä valmennuksesta ja neuvolasta. Eilen oli valmennuksessa aiheena parisuhde - kahdesta tulee kolme. Meilläkin on ollut tosi intiimit valmennukset, molemmilla kerroilla osanottajia 7. Oli oikein mukava valmennus, päästiin tekemään tehtäviäkin. Ensi viikolla valmennusvuorossa on fysioterapeutti, joka kertoo liikunnasta ja rentoutuksesta raskauden aikana.
Neuvolaan kuului ihan hyvää, verenpaine onneksi vieläkin hyvä, pissa ok, mutta painoa oli tullut liikaa..ei th siihen mitään sen enempää kommentoinut, koska kerroin olleeni kipeänä viikon verran ja liikuntaa en tosiaan ole harrastanut juuri ollenkaan. Kaikkiaan painoa kertynyt n. 8-9 kg. SF-mitta on nyt 29 cm, eli sen perusteella vauva ei ole jättiläinen.
Kahden viikon päästä sitten ä-polille st-arvioon, katsovat vauvan koon ultralla ja tekevät sisätutkimuksen. Jännittää aika tavalla, leikkausta en missään vaiheessa ole halunnut ja olen jo alkanut tottumaan ajatukseen synnytyksestä luonnollisesti alateitse. Saa nähdä tuleeko onnistumaan, ainakin vielä meidän neiti on milloin poikittain milloin pää alaspäin. Th sanoi, ettei vauvan asennolla ole vielä merkitystä, mutta parin viikon päästä alkaa olla. Heräsin tosiaan aamulla siihen, kun napani kohdalla oli ilmeisesti masukin pää (tai peppu), eli oikein iso pyöreähkö "mötikkä". Hikasta tuntuu vauva kärsivän melkein päivittäin, yleensä aamulla.
Supistuksia ei ole ollut, ainakaan kipeitä. Joskus olen havahtunut siihen, kun masu on kova, mutta mitään selkeitä supistuksia en ole kokenut. Ehkä ne ovat vielä edessä tai sitten vasta synnyttämään lähdettäessä.
Miehen kanssa väkerretään hyllyjä autotalliin ja varastoon, pihallakin olisi vielä hommaa. Miehen kesäloma päättyy nyt sunnuntaina, mutta hommaa riittää hänelle iltapuhteeksi ja viikonlopuiksi. Minusta kun ei ihan hirveästi ole apua, kun en mitään painavaa saa kantaa.
Vauvalle alkaa vaatteet ja kestot olla valmiina, ensi viikolla pistäydyn vielä kirppiksellä ja katson jos vielä tekisin jotain löytöjä...
Meiltä puuttuu vielä itkuhälytin ja rintapumppu (lisäksi ajateltiin hankkia korvakuumemittari).
Viikon jatkoa kaikille!
MIaea ja masukki 34+2
Pömppänälle paljon onnea! Ihmetystä täällä minullakin, en ilmeisesti saa sitten vauvan syntymäpainoarviota ollenkaan. En niin minkäänlaista.
Ihan sf-mittojen ja terveydenhoitajan käsikopelon varassa siis mennään. Ultraa tai lääkäriä ei ole luvassa. Siinäpä sitä saa jännittää, että minkälaisen vonkaleen sieltä pyöräyttää... ;) t. massumamma ja poju 36+1.
Onnittelut Pömppänälle täältäkin aviosatamaan purjehtimisesta!
Neuvolassa kävin tänään ja muuten kaikki ok, pissa puhdas ja paineet ok, mutta mahan kasvu on pudonnut nyt sitten käyriltä kokonaan. Sf-mitta oli ekalla mittauksella 24 ja tokalla 25cm, eli ei ole juuri kolmessa viikossa muuttunut mihinkään. Paino oli kyllä noussut 360g/vko ja kaikkiaan sitä on nyt tullut 12-13kg.
Ja edellisiin raskauksiin kun vertasin, niin tuolloin on mitta ollut jo 30 ja 31cm, eli pienempi tää maha on kuin aiemmin. Sain ylimääräisen lääkäriajan kahden viikon päähän, jossa mitataan taas ja sitten onkin lääkäri. Vauva on edelleen hassusti vasemmassa kyljessä lähes poikittain ja sitä sitten samalla seuraillaan. Onneksi vauva liikkuu kuitenkin, mutta kyllä nyt huoli hieman painaa, että onko kaikki ok?! Onko kellään kokemusta pienestä mahasta, voiko olla jotain pahempaa vialla?
Unet on nykyisin mitä on, tosi herkästi herään pienimpäänkin ääneen tai välillä ihan muuten vaan ja päivät menee sitten jotenkin puoliväsyneenä, kun ei oikein osaa nukkua. Liekö tämä nyt sitä valmistautumista vauvan yöheräilyihin sitten! Jotenkin kyllä vaan suututtaa kun olisi vielä aikaa nukkua ja levätä, niin nukkuukin sitten huonosti, ja tällä menolla on vauvan syntyessä jo ihan kivat univelat!
Toisin kuin monen muun, mun ei tarvitse öisin juosta vessassa, mutta kun ylös nousee, niin sitten on kyllä kiire vessaan! Päivisin kyllä sitten saa säännöllisesti juosta vessassa :)
Pikku supistuksia tulee silloin tällöin, ovat kyllä kivuttomia, vain pientä kiristystä tuntuu, mutta aika kauan kestävät, yli minuutinkin välillä! Kauanko teillä muilla supistukset kestävät?
Kaamee tuuli pihalla, ihan meinaa tukka lähteä päästä :)
t. Sanelma 33+4
Terve kaikille mammoille :)
Joku kyseli, minne ollaan hävitty. Ei mihinkään... Olen vaan siirtynyt lähinnä lukuoppilaaksi. Päivittäin käyn kyllä tarkistamassa kuulumiset täällä, kirjoittaminen vaan on "vähän" hankalaa seisaaltaan.
Edelleen olen yhtenä kappaleena. Tänään oli neuvola, kaikki ok. Sf-mitta 41cm, mahan ympärys 115cm, painoa tullut nyt 16kg. Olen virallisesti valas ;) Viime viikolla ultrassa A2800g ja B2300g. Tiistaina mittaillaan uudestaan ja jos painoero ei ole tasoittunut, niin sektio saattaa tulla eteen ensi perjantaina.
Jaksuja kaikille tasapuolisesti!
Norah81 ja tuplat 36
Kmk-83 : Meilläkin lähti esikko eskariin...hurjaa tämä ajankulku ;) Kivasti oli päivä mennyt, poika ihan tohkeissaan tietenkin! Nyt vähän muuttuu tämä meidänkin arki, kun alkoi aamuheräämiset ja tuon eskarilaisen kuljettaminen, kun ilman aikuista ei saa kulkea.
Hui iltalehden sivuilta minäkin kävin lukemassa tuosta keisarileikkauksessa menehtyneestä, onneksi niin harvinaista...mutta mistä sitä koskaan tietää mitä tuleman pitää... Ei uskalla enempi miettiä koko asiaa, ettei ala enempi synnytys kauhistuttamaan!!
Ceciliah ja mami: meilläkin kuopus nukkuu osan yöstä vieressä... hiukkasen alkanut hermostuttamaan, kun vauva syntyy niin saisi jo tuon isomman nukkumaan omassa sängyssä...että saisi itsekkin paremmin nukuttua ja mitä siitäkin tulee kun syöttää vauvaa ja toinen potkii toisella puolella... (lähes joka yö siis on pitänyt käydä hakeen se meidän viereen..onneksi mies jaksaa kuskata sitä...että saan ite olla nousematta!) Kun vessassakaan ei onneks oo tarttenu ravata:)
Paino arviot on mielenkiintoisia...laittakaahan niitä, kun saatte! Kävin viimeviikolla ylimääräisessä ultrassa (meillä siis arvioitu vauvaa pienemmäksi...jota se ei kuitenkaan kai? oo ollut ,kun keskikäyrällä mennään...) ja sitte tuon diabeteksen takia seurataan vauvankasvua useammin, niin paino arvio oli viikolla 34+3 2300g. Että vielähän se kerkeää kasvaa..... Ensviikolla ois omassa neuvolassa lääkärineuvola...sitten vieläseuraavalla viikolla se kontrollikäynti sairaalaan... melkoista ramppaamista!
Oma paino noussut nyt n.13kg...;D
En oo vielä osannut aloittaa vauvan vaatteiden pesua...jotenki se on niin kaukaisuudessa...pitäis varmaan alkaa tajuta että tämä pikku nyytti voi tulla jo piankin...nooh edellisetkin menneet yliajalle.... mutta sentään vauvan sängyn olen saanut tuohon meidän sängynviereen haettua varastosta.
mukavat jatkot muhkeasta olosta huolimatta ;)!
Toivottavasti tittamariannella vauveli vielä potkii masussa, ettei oo liian aikaisin tullut?!!
Tuutski ja tasan 35