Onko kaikki äidit rumia, lihavia ja likaisia?

Epäilemättä, myös kaikki isät ovat. Ja sinkkumiehet.

Ruma ja lihava voin olla mutten kyllä likainen.

Tietenkin. Muistelet varmaan omaa lapsuuttasi ja naapurin tätejä? Vai peiliinkö kurkkasit?

Auttoivatko sosiaalityöntekijät usein perhettänne?

Voi kyllä, kyllä! Ihan jokaikinen äiti on tosiaankin ruma, läski ja likainen. Lisäksi tyhmä ja tylsä.

Se on semmonen jännä juttu, että kun tulee äidiksi, niin lihoo raskausaikana 20 kg ja siitä jää puolet. Ja kun saa usemman lapsen, niin tietäähän sen; tulee aivan järkyttäväksi läskiporsaaksi. Ja sitten kun ei enää tehtaile mukuloita, onkin aikaa lipittää siideriä ja syödä karamellejä ja sipsukoita, siitä tulee about 10 kg / vuosi. Liikuntaa ei harrasta yksikään äiti. Äidiksi tultuaan ihminen myös lopettaa suihkussa käymisen, hampaiden harjauksen, dödön käytön ja vaatteiden vaihdon.

Rumuus tulee näiden lisäksi myös siitä, ettei enää viitsi meikata, lakata kynsiä, ei käyttää koruja tai  hoitaa ihoa. Silmäpussit tulee kun ei saa koskaan nukkua, lihominen turvottaa kasvot, tulee ryppyjä ja juonteita, joita ei tule lapsettomille naisille. Yksikään äiti myöskään ajele kainalo- tai säärikarvoja.

Äitiys myös tyhmentää, kun ei ole muuta seuraa kuin lapset ja muut tyhmät äidit. Lisäksi äideistä tulee tylsiä, puhuvat aina vain lapsista, vaipoista, imetyksestä / tutteleista, aamupuurosta ja iltavellistä, vertailevat mikä on paras tiskirätti ja suodatinpussi ja kinastelevat kumpi ompi parempi kauppa, sittari vai prisma. Paitsi jos on wt, niin sitten kehuu Lidliä.

t. teini-ikäisten äiti, voitte kuvitella miten ruma, läski ja likainen olen

Juuri nyt en ole likainen kun just tulin suihkusta. Mut muuten joo, kuten kaikki muutkin. Varsinkin me yh-äidit.

Joo, olen kyllä mielestäni ruma ja lihava, vaikka BMI on 17. Tunnen myös itseni likaiseksi ja pesen jatkuvasti käsiä. Voi johtua siitä, että minulla on syömishäiriö ja käsien pesuun liittyvä pakkomielle. Anoreksiaa on muutaman kerran hoidettu osastollakin, mutta ei tunnu menevän ikinä kokonaan ohi :( 

Kiitos ap, kun kohensit oloani kirjoituksellasi. Jospa lopettaisi syömisen kokonaan.

t. ruma yhäri