Jännittääkö teitä matkustaa junalla?
Jännittääkö teitä siis se, pääsettekö oikeaan junaan ja osaatteko istuutua vapaalle /oikealle paikalle vai tuleeko joku huutamaan, että paikka on varattu hänelle? Jännittääkö teitä se, osaatteko jäädä oikealla asemalla pois ja että pääsettekö ulos junasta vai esim. yritätte mennä jostain ovesta, josta saa kulkea vain ulkoa sisään, minkä seurauksena joku huutaa teille taas ja juna ehtii lähteä liikenteeseen, kiitäen kohti tuntematonta, vieden teidät mukanaan?
Itse jännitän. Yhdessä vaiheessa elämässäni kun matkustin junalla enemmän, en lopulta enää jännittänyt, mutta nyt taas jännittäisin jos pitäisi yksin mennä.
Kommentit (19)
Ajatuksissa etukäteen jännittää monikin asia. Mutta tekeminen tuo varmuutta.
Ei jännitä. Eniten vit uttaa jos junarunko on vaihtunut ja 2 kk sitten varmasti ajoissa varattua työskentelykoppipaikka lentää roskakoriin.
Junan ovista kuljetaan sekä sisään että ulos. Joskus ovi ei toimi ja joutuu menemään seuraavan vaunun ovesta.
Paikat löytyy vaunun ja paikan numerolla. Maailman vittum aisimpia on ne nillittäjät jotka on menneet istumaan mun paikalle ja alkaa siinä sitten inistä josko he voi jäädä tähän ikkunapaikalle kun siinä jo ovat. Eivät voi, olen paikkani tarkoituksella varannut. Loiset.
Jännittää, että joku koronahysteerikko tulee vaatimaan maskia.
Miksi on niin vaikea rakentaa Suomeen supernopea junasysteemi kuten Japanissa tai Kiinassa? Voisi olla nopea yhteys vaikka Ouluun, kolme tuntia. Tampere-Hki puoli tuntia, Lahti-Hki 20 minuuttia.
Ei tulisi mieleenikään Stadin junilla tai metrolla kulkea koska olen valkoihoinen. Se on jo monelle kanssamatkustajalle syy ja lupa tulla räyhäämään. En kaipaa sellaista elämääni ja päivää pilaamaan.
Se jännittää aina, että paljonko juna on myöhässä.
Ei jännitä, olen tottunut junan käyttäjä. Jos olen epävarma jostain niin etsin henkilökuntaa ja kysyn.
Ei jännitä. Ainoastaan, jos on oltava jossain johonkin tiettyyn aikaan, ja aikaikkuna on pieni, niin jännittää, onko juna myöhässä. Tai jos on tiukka vaihto esim. Tampereella. Yleensä vaihtojuna kuitenkin odottaa.
Se kyllä ärsyttää, jos tosiaan on joku vaunu jäänyt matkasta pois (toki se on aina juuri se vaunu, jossa se oma paikka on), ja tavaraa on melkoisen paljon mukana.
Olen kulkenut junilla niin paljon elämäni aikana, ettei todellakaan jännitä. Hyvä uudistus oli paikkalippu jokaiselle. Ennen muinoin sai jännittää, pääseekö ylipäätään istumaan jossakin ruuhkavuorossa.
Junassa matkustaminen on muuten mielestäni mukavaa ja rentoa. On kiva tuijottaa ikkunasta maisemaa, ja miettiä syntyjä syviä.
Eniten jännittää ehtiikö vaihtojunaan. Tai kerran kävi jopa niin, että laiturilla oli jo samanlainen lähijuna ja hyppäsin kyytiin. Onneksi konnari kuulutti että se juna menee ihan päinvastaiseen suuntaan ja oikea vaihtojuna tulee ihan kohta.
Noo.. ei ehkä kun yksin matkustan, mutta lapsen + lastenrattaiden kanssa meneminen on jännittänyt ekat kerrat niin paljon etten pystynyt nukkumaan yöllä...
Yleensä junalla matkustaminen sujuu oikein hyvin. Matkustan sekä paikallisjunilla että kaukojunilla.
Kaukojunan vieruskaveria vähän jännitän että millainen henkilö sieltä matkan varrelta mukaan tulee. Aika usein olen saanut loistavaa matkaseuraa. Joskus saa istua koko matkan yksin.
Nyt viirusaikaan en vaan uskaltanut lähteä kaukojunaan. Syy ei ollut huoli omasta turvallisuudesta. Deltavariantit olivat lähteneet liikkeelle enkä halunnut vaarantaa nuoria rokotamattomia ihmisiä joita olin menossa tapamaan. Liput sai kuitenkin siirrettyä. Joten se matka menee kuitenkin tähän virusaikaan. Se jännittää. Mutta rokotukset ovat käynnissä nuorillakin jo.
Lipun ostaminen on haastavin vaihe, kun ei ne automaatit toimi silloin, kun on kiire. Mutta tähän saakka on voinut ostaa lipun vielä junasta, ainakin kaukojuniin.
En ymmärrä, mitä ap tarkoittaa ovella, joka avautuu vain ulkoa päin. En ole vielä tähän mennessä yhtään sellaista junan ovea nähnyt, joka ei avautuisi sisäpuolelta, mutta vain silloin, kun juna on pysähtynyt.
Oikea juna löytyy, mutta ei se aina ole ihan helppoa varsinkaan silloin, kun on vieras asema myöhään illalla ja vaihtoaikaa muutama minuutti. Pari kertaa on käynyt niin, että olin varmasti oikealla laiturilla, mutta siinä oli väärä juna. Konnareilla on onneksi virka-asu, joka erottuu muusta väestä ja heiltä voi aina kysyä. Kyllä, se Turun satamaan menossa oleva juna oli se oikea Kajaanin juna mutta se Turun juna ei ollut, jonka veturi oli rikki ja oli sillä laiturilla, jolta piti lähteä Porin juna.
Lipunkin olen hukannut pari kertaa. Nykyään siinä auttaa Veturi, johon kirjautuneena olin jättänyt puhelinnumero ja sain takaisin asemalle pudonneen tulosteen. Paperiversio on kätevä silloin, kun varsinainen lippu on jonkun muun sähköpostissa tai puhelimessa, ja siinä on myös vaunu- ja paikkanumero.
Ei minulla ole koskaan ollut vaikeuksia nähdä numerot niin vaunuissa kuin istumapaikoissa. Sekaannuksia voi tulla, mutta ne selvitetään. Olisihan se naurettavaa vaatia jotain vaihtamaan istumapaikkaa melkein tyhjässä vaunussa.
Makuuvaunussa selvitettiin joskus tilannetta, jossa naispaikalla oli herra, ja sekä vaunun että hytin ja vuoteen paikkanumerot olivat oikein meillä kaikilla. Konnari havaitsi, että herran lippu oli eri päivälle, mutta kyllä hänkin matkaan pääsi. Ainakin entisajan konduktöörit olivat oikein ystävällisiä ja palvelivat matkustajia parhaansa mukaan.
Joskus on puuttunut se vaunu, johon minulla oli lippu, vaikka ostin sen asemalta juuri ennen lähtöä. Kyllä sillä minuutilla olisi pitänyt jo olla tiedossa, että laiturilla olevassa junassa ei ole sitä vaunua.
Ei, aina on kaikki mennyt hyvin. Kaukoliikennettä käytän.
Matkustan junalla kymmenen kertaa viikossa, joten ei pahemmin jännitä. Enpä muista jännittäneeni pidemmilläkään matkoilla. Eiköhän tuo ole matkustustavoista kaikkein helpoin.
En edes lue muuta kuin otsikon, mutta hyvät hykkyrät, millainen sisäinen maailma ihmisillä on, jos jännittävät tuollaista. Miten selviävät muusta elämästä?
Ei jännitä normaali julkinen kulkuneuvo. Ei kukaan ala kenellekään huutamaan jos istuu väärällä paikalla tai kulkee ovesta. Missä ihmeen kuplassa sä elät kun tuollaista kuvittelet? Aina voi kysyä joltain jos ei tiedä.
Jännittää vain jos jostain syystä ravintola vaunussa olisi kerennyt ostaa jo juomista ja syömistä ja kassan jälkeen vasta tajuaa että eihän täällä ole tilaa yhtään eikä kukaan ole lähdössä.
Jännittäisin sitä, pääsenkö koskaan perille. VR unohtaa junia jonnekin Parkanon taakse ja porukalla menee vuorokausi 4 tunnin matkaan.
Mahtaa olla kiva, kun saadaan Turun ja Helsingin välille tunnin juna, jossa voi viettää 2 vrk, koska rata sortunut eikä kukaan tiedä, miten nopean junan saa peruutettua takaisin lähtöpaikkaan.