Missä tilanteessa lääkäri ei ole kirjoittanut sairauslomaa vaikka olet...

Peräänajon myötä venäytin niskani ja kävin seuraavana päivänä lääkärissä hakemassa kipulääkkeet, kun ei pää kääntynyt mihinkään ja särki koko ajan. Koko kroppa oli jännityksessä sen kivun takia.

Lääkäri kirjoitti kolmiolääkkeet kipuun, käski ottaa heti yhden ja palaamaan töihin tekemään "kevyttä toimistotyötä". Iso osa työstäni on muuta kuin sitä tuolilla istumista... Viikon verran kärvistelin ja menin toiselle lääkärille, joka kirjoitti 2vko sairaslomaa. Eihän kolmiolääkkeitä syödessä saisi edes autolla ajaa (töihin)...

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:56"][quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 11:50"]

Mä olin norossa ja oksensin sen paperikoriin. Se kirjotti mulle sen päivän ja huomisen ja sano et tule uudestaan jos vielä jatkuu. Hei haloo!

[/quote]

Noro normaalisti kyllä helpottaa muutamassa päivässä, eli ihan oikein meni. Paljonko olisit tarvinnut? Kaksi viikkoa?
[/quote]

Sä et ole vissiin olut ikinä norossa? jos oksennat tänään, et todellakaan ole ylihuomenna aamulla menossa töihin. Sitäpaitsi tartutat samalla koko työyhteisön.

Urheilutapaturman vuoksi olin yhden päivän pois töistä. Silmä mustana ja nenä turvonnut potkyläksi. Ei kuitenkaan moninkertaiseksi Hengittäminen lähinnä suun kautta. Leuan alareuna nestettä täynnä. Silmä vuoti vettä tämän tästä ja karvasteli. Lääkärin mielestä oli vallan mainiota mennä jo töihin eli ei sairaslomaa. Kun kyllähän ne oppilaat ymmärtää. Olen yläkoulun opettaja. Ja niin olen nainen. Oli kyllä ns hauskaa muilla.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 10:06"]Raskaana neuvolalääkäri ei antanut saikkua. Minulla oli issiasvaivaa ja jalka petti alta. Syö panadolia oli neuvo. Ei vissiin haittaa mua eikä vauvaa eikä potilasta mitä nostan jos mun jalka pettää alta?
Työterveyslääkäri antoi heti saikkua.
[/quote]
Hah sama juttu!! Tosin työterveyslääkärikin antoi 8 viikon ajan viikon kerralla vaikka usein sanottiin ettei ole töihin enää, saman tiesi työnantaja. viikko kerrallaan ilmeisesti jotta saatiin nyhdettyä mahollisimman paljon rahaa työnantajalta.

Meilläpäin terveystalolla(ainakin työterveyshuolto) käytetään järkyttävän paljon tuota saikkua "tämä ja huominen, tule sitten uusiks jos vielä jatkuu" vaikka menis lääkärille pää kainalossa ja ripuli lahkeesta valuen. Mitään ei yleensä edes tutkita kun vasta 3-4 peräkkäisellä käyntukerralla.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 14:34"][quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 14:26"]Tuli paha korvatulehdus keskellä kesää ja olin 28 v raskaana. Töissä jouduin olemaan paljon ulkona hoidettavien kanssa. Sain yhden päivän sairaslomaa. Oli kylmä kesä ja ulkoilu jatkui. Pukeuduin lämpimästi ja pidin jopa korvaläppiä. Siis keskellä kesää. Antibiootti 10 päivän kuuri ei sitten auttanut. En tiennyt että sen pitäisi poistaa kipu jo vähintään kahdessa päivässä. En ollut syönyt antibiootteja aikuisena. No kävin sitten jälkitarkastuksessa ha korva oli vain entistä tulehtuneempi. Kerroin sanan lääkärille kuin aiemminkin ja hän kirjoitti sitten sairasloman äitiysloman alkuun asti. Oisin mielelläni ollut töissä loppuun asti ja se olisi varmaankin onnistunut jos olisin saanut olla muutaman päivän kotona lääkekuurin alussa. Mutta lääkäri katsoi aluksi vain sen näköisenä että mikähän lusmu tuo. Niin ja kirjoitti sairasloman sitten kun ei voi antaa antibioottia kovin monta kuuria peräkkäin kun on niin pitkällä raskaana. Sisällä ollen korvani sitten parani ilman lääkkeitä parissa viikossa
[/quote]

Kait korvalääkäri puhkaisi korvan?
[/quote]
Olisi puhkaistu jos ei kahden viikon päähän sovitun kontrollikäynnin aikaan olisi vielä ollut parantunut.

Kurkku kipeänä ja lämpöä, mutta "sullahan on aika kevyt istumatyö niin kyllä sä siellä pystyt oleen=)".

Olen asiakaspalvelija. Toivottavasti en tartuttanut kovin montaa asiakastamme.

Tunsin ettei kaikki ole kunnossa, mutta kuumetta ei ollut. Lääkäri väitti flunssaksi. Muutama päivä meni ja olo oli vieläkin hatara. Menin uudelleen lääkäriin ja edelleen se oli vain flunssa. Viikon kuluttua menin jälleen lääkäriin. Kysyin, että voitaisiinko ottaa röntgenkuva. Pitkin hampain lääkäri suostui. Mikäs se siellä, mustat läikät keuhkoissa. Keuhkokuume siis.

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla miksi lääkäri ei ole kirjoittanut sairaslomaa em. tapauksissa. Epäilen että jostain ihmeellisestä syystä on haluttu kovasti vähätellä potilaan kokemusta, mutta miksi?

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 15:14"]

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla miksi lääkäri ei ole kirjoittanut sairaslomaa em. tapauksissa. Epäilen että jostain ihmeellisestä syystä on haluttu kovasti vähätellä potilaan kokemusta, mutta miksi?

[/quote]

Hyvä kysymys ja tähän törmää valitettavan usein. Olisiko sitten lääkärikunnassa asenneongelmaa laajemminkin. Onneksi asiallisiakin lääkäreitä vielä löytyy, mutta liian paljon on näitä, jotka tykkäävät käyttää heille annettua valtaa ja joita ei potilaan vaikeudet tai kärsimys juurikaan kiinnosta.

[quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 13:57"][quote author="Vierailija" time="20.09.2014 klo 13:10"]

Hoitajana olen ollut töissä sinuiitissa kera kuumeen, angiinassa, keuhkoputkentulehduksessa. Viimeisemmän takia yskin taukoamatta ja välillä oksensin. Töissä on oltu myös alkavassa mahataudissa. Tulehtuneen selän takia ei saanut saikkua vaikka jouduin kävelemään niin, että toinen jalka koskee maahan vain varpailla ja kipu oli helvetillinen. Päivystyksestä sain kepit, en saikkua. Työterveys on ylikuormitettu ja hoitajalla kädet täynnä työtä. Lisäksi osastomme ilmapiiri on sellainen että saikuttajat saavat tuntea nahoissaan. Aivan sama vaikka tauti leviäisikin. Lisäksi jos saat kesken päivän vaikka noron ja lähdet kotiin listalla tehdyt ylityötunnit katoavat.

[/quote]

Anteeksi nyt vaan, mutta miksi ihmeessä ihmiset siellä osastolla alistuu tuollaiseen. Tuo, että ylityötunnit katoavat on niin graavijuttu, että se pitää viedä eteenpäin. Työsuojelun puheille mars! 
[/quote]

Tämä on ihan laillista hoitoalalla! Missään muualla ei varmaan menisikään läpi esim ylitöiden katoaminen.

Itse olen myös ollut p@skataudissa,angiinassa sun muissa töissä. Poissaoloja ei katsota hyvällä. Työkaverin olkapää murtui niin pomo sanoi että onhan sulla toinen käsi kunnossa... Näin meillä.

Keskenmeno. Oli jo tullut ulos edellisenä päivänä töissä niin hänen mielestä ei ollut enää aiheellista. En sit tiiä mut olin kyllä aika sekasin henkisesti. Lisäksi oli alkamassa seuraavalla viikolla loma ja oli siis torstai että saikku olisi ollut tuo to ja pe.

Tosi paha iriitti (värikalvontulehdus) silmässä, koko ajan sattui ja jomotti sekä silmään että sitä kautta myös päähän. Oikea silmäni oli lähes sokea, enkä pystynyt esimerkiksi lukemaan. Valonarkuus oli tosin se pahin. Istuin kotona pimeässä koska lampun himmeänkin valo sai silmän vuotamaan. Ulkona jouduin käyttämään silmälappua. Toipuminen ja lääkitys kestää kuusi viikkoa, ekat kaksi viikkoa silmtippoja täytyy lisätä vähintään tunnin välein.

Työskentelen kirkkaassa toimistossa tietokoneella ja lääkärin mielestä kaksi pv saikkua oli oikein sopiva :D Toinen lääkäri jolle menin oli todella ihmeissään ja laittoi saman tien kolme viikkoa.

Olen toista kertaa raskaana. Tällä kertaa 10+1 viikolla. Viime raskaus meni kesken viikolla 7-8. Hain saikkua, koska työni on liikkuvaa asiakaspalvelutyötä ja päivät pitkiä sekä kiireisiä. Mielessä on myös kaihertanut viikkotolkulla pelko uudesta keskenmenosta. Kuukausi on jo odotettu mun miehen kanssa, että päästäisiin puhumaan psykiatriselle sairaanhoitajalle, josta voisi olla apua siihen, että pelko ei koko ajan jyllää päällä ja sitä myötä vaikuta työkykyyn ja muuhun elämään. Neuvolassa sanotaan, että kyseinen hoitaja ottaa yhteyttä piakkoin, mutta samaa on sanottu jo monta viikkoa eikä apua kuulu. Pelottaa vauvan puolesta ku mulla stressaa ja huolettaa ja vielä työt siihen päälle. Ymmärrän ettei pelkkä pelko riitä saikun syyksi, mutta tämä vaikuttaa mun työkykyyn kun ajatukset heittelehtii muualla ja väsymys painaa myöskin. Onko muka hyväksi vauvalle, että mie kuljen töissä jos tuntuu ettei kykene ja näin. On totta että miettisin näitä asioita vaikka olisinkin saikulla sen 2 viikkoa eli viimiset riskiviikot, mutta eipä tarttis sillon stressata myös töitä

Ekan lapsen odottaja 10+1

-Nuha ilman kuumetta, niistin minuutin välein enkä nähnyt mitään kun silmistä valui vettä! ( pesula )

- murtunut varvas, minulla oli crocsit joista toinen miehen koon 45 ja toinen oma koon 38 ja niillä linkutin töissä ( koulun keittiö)

- niskajumista johtuva järkyttävä päänsärky ja oksettava olo, mitään apua en edes saanut vain kehotuksen jumpata! Yksityinen lääkäri kirjoitti sitten tujut kipulääkkeet ja lähetteen fysioterapiaan ( koulun keittiö)

- Ja läheisen kuolema, vasta kun aloin täristä enkä saanut henkeä minut lähetettiiniin kotiin ( kauppa)

Erään tk:n ylilääkäri kieltäytyi perumasta päivystystäni, kun mulla murtui nilkka pari päivää ennen sovittua päivystysvuoroa. Kuulemma kipsin kanssa voi kävellä joten murtuma ei ole este päivystää ja nuortenkin on syytä ymmärtää että sovituista sitoomuksista pidetään kiinni. Onneksi kaveri otti vuoroni vapaaehtoisesti ja arvatkaa huviksenne varasinko tuonne enää ainuttakaan  vuoroa...

Meillä hoitotyössä on "ihania" työkavereita, jotka tulee töihin milloin missäkin taudissa, kun ovat niin tunnollisia ja kunnollisia. Ja esim. murtumien kanssa raahaudutaan työpaikalle kuitenkin niin ettei mitään sitten pystytä oikeasti tekemään. Tai siis valitetaan kyllä ja ollaan niin marttyyreita, kun ei koskaa olla pois töistä. Onpa eräs korvaamaton ylihoitaja, joka tuli mahataudissa (!)  töihin ja kekkuloi ne 2 päivää siellä tartuttaen muita ja välillä oksennellen vessassa!!! Ja sama sankari oli influenssassa töissä ja se pääsikin sitten leviämään huolella tosi moneen suuntaan. Siis oikeesti en ymmärrä tätä olematonta järjen käyttöä, mutta yleensä nämä ihmiset ovat juuri niitä kenelle kukaan ei uskalla sanoa mitään tai ehkä hienovaraisesti vihjailla, että kannattaisko kotiin lähteä nyt lepäämään...

Mulla elämän ilona pari kroonista sairautta, jotka pahenee aina infektiosta, joten tavisflunssan jälkeen olen esim.kuukauden sairauslomalla sängyn pohjalla. Ja sitten mä olen se suurin pahis ja lusmu ja huono työntekijä :/ Saatika sitten potilaiden turvallisuus, mikä tietty vielä isompi juttu tässä paskassa toiminnassa, jota "ammattilaiset" harjoittaa.

Ja tosiaan meillä saa sairauslomaa yleensä ihan ok, jos vaan pyytää tai edes raahautuu työterveyteen. 

Minä kärsin ekassa raskaudessani erittäin pahasta raskauspahoinvoinnista. Oksensin kaiken, mitä nielin vedestä lähtien ja siinä välissä mahanesteet ja lopulta yökin vain tyhjää. Oksennuksien/ yökkäyskertojen väli oli joitain minuutteja, max 30 minuuttia ja koko ajan julmetun paha olo. Lääkärin mielestä ei ole este työnteolle. No, töihin en kuitenkaan voinut mennä tietenkään.

Lopulta olin vaikeasti kuivunut, ikenet olivat jatkuvasta yrjöämisestä turvonneet aivan hirvittävän näköisiksi ja sain rytmihäiriöitä. Vasta tässä vaiheessa lääkäri otti tosissaan ja päädyin osastolle tiputukseen.

Olen itse terveydenhuoltoalalla ja sain jonkun flunssan tai angiinan tms ja ääneni käheytyi täysin (ei kuulunut kuin pihinää). Menin työterveyslääkärille saadakseni saikun, mutta hän kieltäytyi sitä kirjoittamasta. Kuiskin siellä vastaanotolla, että minun pitää tehdä päivässä kolme tuntia puhelinvastaanottoa ja viisi tuntia vastaanottohuoneeseeni tulee potilaita, joiden kanssa pitäisi voida puhua edes jotain. Ja kysyin että miten teen puhelimessa töitä kun ääntä ei ole. No en saanut silti saikkua, lääkäri sanoi että et ole riittävän sairas kun ei ole kuumetta, töihin vain. No menin töihin ja kirjoitin pomolle että joudun jättämään kaikki puhelinvastaanotot ja soittopyynnöt hoitamatta kunnes ääneni palautuu edes jotenkin, ja pomo suuttui. Tervetuloa terveydenhuoltoalalle töihin, täällä on kivaa. Potilaani olivat aika tuohtuneita kun olin flunssaisena ottamassa heitä vastaan.

Niskat täysin jumissa, pää ei kääntynyt ja kävelin seiniä pitkin. Lähes kaaduin  koettaessani kätellä, silti lääkärin mielestä olin työkykyinen !