Tänään kaupan kassalla noin 12v tyttö viiltelyarpiensa kanssa :(
Olen töissä kaupan kassalla, ja en siis todellakaan mitään kyylä, mutta tämä jäi tänään mieleen.
Noin 12-13v nuori tyttö tuli kassajonoon (en kataonut tarkasti mitä osti, tyyliin jonkun suklaapatukan ja Demin, ei nyt liity tähän). Vaalea paksu tukka oli vedetty vapaaksi, ehdin huomata suuret ja epävarmat siniset silmät ja pisimmät ripset, jotka olen nähnyt. Tämä tummiin pukeutunut nuori tyttö maksoi ostoksensa, ja antaessaan rahojaan panin merkille käsivartta kirjovat pitkät viiltelyarvet.
Tuli tosi paha mieli :( Niin nuori ja nätti tyttö, elämä alussa ja sekin varmaan kurjaa. Miten ihmisellä voi ollakaan niin paha olla? Pelkään, että taas saadaan lukea lisää nuorten itsemurhista ja masennuksista.
Tuli tosi kurja olo tytön puolesta, kun hän maksoi kamansa ja lähti. Kunpa hänkään ei satuttaisi itseään enempää. Nuoret ja lapset kokevat niin paljon vääryyttä. Miten helposti voikaan haavoittaa nuorta sydäntä.
Kommentit (28)
En ole herkkis, mutta kurkkua rupesi kuristamaan. Nätisti kirjoitettu.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:14"]Voi kyynel.
[/quote]
Mitä kiksejä saat vinoilusta? Mikä helvetti siinä on hauskaa, että nuori tyttö satuttaa itseään? Mikä vittu sua oikein riepoo?
Tunnwn monta poikaa, jotka viiltelevät. Ei siis pelkästään tyttöjen juttu. Osastolla kun olin niin pahimmat viiltelijät justiinsa poikia. Ja ne teki ihan hirmuisen syviä, muistan ikäni ne jäljet..
Pojat hakkaa jonkun, tytöt viiltelee itseään.
Itku tuli silmään. Oma 2v nukkuu sylissäni, kunpa voisin suojella häntä maailman pahuudelta. Tuli tosi paha olo tuon tytön puolesta.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:19"]Pojat hakkaa jonkun, tytöt viiltelee itseään.
[/quote]
Kivasti yleistetty. Itse 14-vuotiaana kyllä purin pahan oloni liikkumalla jengeissä, joissa varastelimme ja hakkasimme muita teinejä. Olen pyytänyt heiltä anteeksi.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:16"]
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:14"]Voi kyynel. [/quote] Mitä kiksejä saat vinoilusta? Mikä helvetti siinä on hauskaa, että nuori tyttö satuttaa itseään? Mikä vittu sua oikein riepoo?
[/quote]
Av:lla vittuillaan ja vinoillaan oli aihe mikä tahansa...Valitettavasti. Kerran tein aloituksen tänne, kun oli oikeasti paha paikka. Paljon sain fiksuja vastauksia, mutta mukaan mahtuu aina muutaman vittuilija.
Minä viiltelin itseäni teininä. Jos vaan ois ollu joka ois halannut väkisin ja auttanut. Puhunut ja kysynyt... :( Haavat ei parane koskaan. Tukehdun kun mietin sitä kaikkea. Toivottavasti joku läheinen huomaa viiltelyn ja tyttö saisi apuja.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:14"]Miksi viiltely on tyttöjen juttu?
[/quote]
Voisin linkata tähän useammankin blogin, jota ylläpitää viiltelijäpoika...
t. ex-viiltelijä teini, erossa viiltelystä jo 2,5v
Mun viiltely huomattiin, mut ei kukaan mitään tehnyt. Teiniangstia vaan, huomionhakua. Mä olin ihan helvetin rikki, en halunnut elää. Nyt olen onnellinen siitä että selvisin, mutts katkera olen. Aikuisille, sossuille, opettajille, jotka eivät auttaneet :(
Tuntuu, että herkät ja älykkäät lapset ja nuoret ahdistuu nykyelämän tyhjyydestä, kovuudesta ja merkitsemättömyydestä. Ei ihme, Suomi on nykyään kova maa, ihmiset tylyjä ja itsekeskeisiä. Nuoren on pienellä elämänkokemuksellaan ja murrosiän myrskyissä vaikea löytää sitä merkitystä.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:27"][quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:14"]Miksi viiltely on tyttöjen juttu?
[/quote]
Voisin linkata tähän useammankin blogin, jota ylläpitää viiltelijäpoika...
t. ex-viiltelijä teini, erossa viiltelystä jo 2,5v
[/quote]
Mua vois kiinnostaa nuo blogit.
Olen 50-vuotias nainen ja sairastan vitiligoa. Silloin tällöin olen joutunut selittelemään käsivarsissani olevia vaaleita läiskiä. Oikeassa käsivarressa olevat jäljet näyttävät viiltojen jättämiltä arvilta, kesällä ne eivät rusketu, talvi tuo helpotuksen, kun iho vaalenee ja jäljet eivät erotu ihosta. Olen kärsinyt tästä vaivasta 25 vuotta ja tullut tutuksi ihmisten katseiden kanssa. Aiemmin peittelin jälkiä peitevoiteilla, mutta enää en viitsi. Tämä sairaus ei tartu, eikä sitä voi parantaa, mutta siitä huolimatta koen olevani normaali nainen.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:27"]
Mun viiltely huomattiin, mut ei kukaan mitään tehnyt. Teiniangstia vaan, huomionhakua. Mä olin ihan helvetin rikki, en halunnut elää. Nyt olen onnellinen siitä että selvisin, mutts katkera olen. Aikuisille, sossuille, opettajille, jotka eivät auttaneet :(
[/quote]
Pystytkö sitten kertomaan mitä vanhempien pitäisi tehdä, kun lapsi on niin rikki, että se näkyy, mutta myös niin rikki, ettei suostu/jaksa puhumaan? Kenellekään.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:27"]
Mun viiltely huomattiin, mut ei kukaan mitään tehnyt. Teiniangstia vaan, huomionhakua. Mä olin ihan helvetin rikki, en halunnut elää. Nyt olen onnellinen siitä että selvisin, mutts katkera olen. Aikuisille, sossuille, opettajille, jotka eivät auttaneet :(
[/quote]
Samat sanat, viiltely huomattiin mutta oltiin kuin ei mitään. Olen jo kohta 40, mutta arvet pysyy. Hyvä muistutus ja yhdistää samalla moniin nuoriin - olen opettaja :)
Fyysinen kipu helpottaa henkistä kipua, hetkeksi.
[quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:30"][quote author="Vierailija" time="19.09.2014 klo 22:27"]
Mun viiltely huomattiin, mut ei kukaan mitään tehnyt. Teiniangstia vaan, huomionhakua. Mä olin ihan helvetin rikki, en halunnut elää. Nyt olen onnellinen siitä että selvisin, mutts katkera olen. Aikuisille, sossuille, opettajille, jotka eivät auttaneet :(
[/quote]
Pystytkö sitten kertomaan mitä vanhempien pitäisi tehdä, kun lapsi on niin rikki, että se näkyy, mutta myös niin rikki, ettei suostu/jaksa puhumaan? Kenellekään.
[/quote]
Riippuu tapauksesta, oma paranemiseni alkoi kun pääsin psykiatriselle osastolle, olin nelisen kuukautta. Vasta itsemurhayrittksen jälkeen mun hätä tunnustettiin. Ja osastolle joutuminen tuotti vanhemmillw häpeää, siksi kai eivät puuttuneetkaan aiemmin..
niin tai sit se oli jo 16v nuoren näkönen tosin