Viikonloppu juopotelu ja miten siitä pääsee eroon
Sunnuntai 7:14 morkkis puskee taas päälle. Viiimeset 6 vuotta tullut juopoteltua viikonloppuisin ja loppua ei näy. Kesälomien jälkeen olin 2 viikonloppua selvinpäin. Pisin aika viimeisen 6 vuoden aikana. Taas homma lähtenyt käsistä ja huomenna on tuskaa mennä töihin. Ainoa hoito alkoholismiin on ollu v.loppuisin töissä käynti. Jos menen v.loppuna töihin en ota tippaakaan. Viikolla en ota tippaakaan. Mutta työnantaja ei suostu maksamaan edes kta palkkaa v.lopulta eli taas tuli juopoteltua perjantai ja lauantai ja nyt sunnuntaina korjataan. Samaa paskaa eri viikonloppu. Itse attelen että en välttämättä ole alkoholisti kun kuitenkin ma-pe hoidan työt kunialla, sitten PE töitten jälkeen alkaa armoton imutus.
Viikonloppuisin töistä lähtiessäni olen joutunut ajamaan liikenneympyrän läpi useita kertoja ajatuksella suoraan pääsee kotiin ja oikealle pääsee kaljakauppaan. Kaljakauppa voittaa useimmiten. Ei sitä turhaan kutsuta kuningas alkoholiksisi.
Eli jos on paskasäkki kuten minä niin mistä vitusta on muut saannut selkärankaa lopettaa v.loppu juopottelu?
Älkää sanoko jeesus tai urheilu. Otan mieluummin kaksimetrisen dildon perseeseen kuin alan jeesustelemaan tai himourheilemaan.
Kommentit (119)
Yritä saada jostakin lisätöitä jota voi tehdä viikonloppuna
Minulla vierähti 15 vuotta samaan tyyliin kuin kuvailet. En osaa neuvoja antaa. Minulle kävi niin, että yhtenä krapulaisena aamuna katsoin peiliin turvonnutta ja tärisevää lärviäni ja mietin, että tätäkö minä tosiaan haluan. Tämäkö on mielestäni hyvää elämää. Olin tullut siihen tilanteeseen, että vastenmielisyys alkoholielämää kohtaan tuli suuremmaksi kuin himo. Vaakakuppi kallistui toiseen suuntaan. Nyt en ole pian kymmeneen vuoteen juonut pisaraakaan. En ole katunut. En koe jääneeni mistään paitsi. En mistään hinnasta vaihtaisi entiseen menoon. Selvä ja krapulaton aamu on jotain, mitä ei rahalla voi ostaa. Se on niin kallisarvoista.
Juopottele jo viikolla, niin ei tee sitten mieli viikonloppuna.
Vierailija kirjoitti:
Juopottele jo viikolla, niin ei tee sitten mieli viikonloppuna.
Totta, Ei ole vielä tullu kokeiltua mutta ehkä sinne päästään vielä joskus jos ei asiat muutu.
Ei auta kuin jatkaa juopottelua. Jonkin ajan kuluttua ryyppäät jo viikollakin, ja jossain vaiheessa menee työpaikka ja/tai terveys.
Vierailija kirjoitti:
Yritä saada jostakin lisätöitä jota voi tehdä viikonloppuna
Olen kyllä yrittänyt. Normityöstä saa 20€ tunti ja v.lopputöistä siivoojana tai vastaavassa duunissa just hikee 10€. Jotenkin se ei vaan motivoi ja se polttava tarve juopotella on niin paljon parempi kuin raataa 10€/tunti selkä märkänä
Vapaaehtoistyötä tai harrastuksia viikonlopuksi
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin jatkaa juopottelua. Jonkin ajan kuluttua ryyppäät jo viikollakin, ja jossain vaiheessa menee työpaikka ja/tai terveys.
juu Siperia opettaa. Jostain artikkelista joskus luin että alkoholismista eroon pääsy vaatii absoluuttista pohjalla käyntiä- Kaikki kun menee niin sitten loppuu juopottelu ..............tai ei
jospa kokeilet sitä dildoa sitten
Mattson kirjoitti:
Hommaa muija
Eukko ja kolme lasta löytyy. Ei ole auttanut itse asiassa menny pahempaan suuntaan kun joutuu 5 henkilön elinkustannukset maksaa ja eukko makaa himassa. Vois vaihtaa mutta ei tämmönen kohta jo 40 vuotias räkäkulli enää parempaakaan saa joten.....tyydytään siihen mitä on. Lapset on tosin kultaa
Mattson kirjoitti:
Hommaa muija
mitä tuo auttaa? juopottelee sitten sen pubiruusunsa kanssa
Vierailija kirjoitti:
jospa kokeilet sitä dildoa sitten
Kävin paksusuolen tähystyksessä vuosi sitten. Meni dildosta ja en tykännyt yhtään. joten been there done that.
Kirjoita pahimmissa morkkiksissa itsellesi rehellinen kirje aiheella "Miltä tuntuu nyt".
Talleta tämä kirje ja lue aina ennen viinan himoja, niin muistat tarkalleen mikä on asian ydin, ilman kirjettä viikolla unohtaa totuuden.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäiset lapset?
Jätän kertomatta.
Valtaosa alkoholisteista on työssäkäyviä ihmisiä. Enhän minä nyt mikään alkoholisti ole, kun käyn töissä ja kaikkea..
Alkoholismiin liittyy oleellisesti oman tilansa kieltäminen, uskottelu itselle että pystyn kyllä lopettamaan jos haluan. Sitä halua ei vain koskaan tule, jos tuleekin, niin juomattomuus on pakonomaista kärvistelyä, joka jatkuu jossain vaiheessa. Alkoholismi on etenevä sairaus, joten juominen ja siitä aiheutuvat ongelmat pahenevat ajan kanssa.
Tässä pitää pitää myös mielessä että ei kukaan halua tulla alkoholistiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta kuin jatkaa juopottelua. Jonkin ajan kuluttua ryyppäät jo viikollakin, ja jossain vaiheessa menee työpaikka ja/tai terveys.
juu Siperia opettaa. Jostain artikkelista joskus luin että alkoholismista eroon pääsy vaatii absoluuttista pohjalla käyntiä- Kaikki kun menee niin sitten loppuu juopottelu ..............tai ei
Älkää kokeilko tätä. Isäni ihmetteli kun hänelle ei ole tuota pohjaa vastaan tullut. No kyllä se lopulta tuli. Mutta ei siten kuin hän oli kuvitellut. Sieltä ei noussut enää koskaan ylös. Nyt on maannut hoitokodissa jo vuoden. Ei kävele, täysin autettava. Ajatus kulkee hädin tuskin.
Sä palkitset itsesi perjantaina työviikon jälkeen viinalla. Se tuntuu hyvältä kun voi heittää vapaalle. Tiedän itse mitä se on.
Jos haluat oikeasti lopettaa, mieti mikä muu tekeminen tms toimisi palkintona. Ja ennenkuin käännyt siitä Alkon liittymästä, mieti kumpi palkitsee paremmin, ensimmäinen naukku, vai seuraavan aamun tunne herätessä: enpäs juonut. Onpa hyvä olo NYT.
Lopettamalla