miten päästä yli pettymyksestä? työnhausta ..

Ei tuosta pääse yli, eikä tarvitsekaan päästä. Paikka oli kuin sinulle tehty, mutta et päässyt. Se on kohtuutonta :(

Nyt harmittaa vielä enemmän :D mulla ei huvita hakea mihinkään, ei innostu mistään paikasta. Mut vihaan tätä työttömän elämää.

Miten niin "pääsette yli"? Et kai sä nyt ollut muutenkaan olettanut, että se paikka just sun olisi? Olisihan siihen voitu valita toinen vaikket olisi mokannutkaan.

mulle kävi just niin, että olen alalla, jossa unelmapaikkoja on Suomessa yhteensä  kymmenkunta, ja niiden aukitulo tiedetään aina pari vuotta etukäteen. Nyt just piti tulla auki yksi, joka ois ollut mulle unelmien unelma - mut se muutettiin viime hetkellä sellaiseksi, että en voi edes hakea! Seuraavaa odotellessa voi mennä vuosia.

Ajan kanssa tai korvaava onnistuminen.

No kyllä sitä alkaa kuvittelee, että jos saisi sen paikan. Ei voi mitään vaikka yrittää hillitä itseä. Tuo on kans semmone paikka joka tulee kerran elämässä. Ja mä mokaan ... :(

Ehkä tää tästä. Harmittaa vaan.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 08:42"]

Miten niin "pääsette yli"? Et kai sä nyt ollut muutenkaan olettanut, että se paikka just sun olisi? Olisihan siihen voitu valita toinen vaikket olisi mokannutkaan.

mulle kävi just niin, että olen alalla, jossa unelmapaikkoja on Suomessa yhteensä  kymmenkunta, ja niiden aukitulo tiedetään aina pari vuotta etukäteen. Nyt just piti tulla auki yksi, joka ois ollut mulle unelmien unelma - mut se muutettiin viime hetkellä sellaiseksi, että en voi edes hakea! Seuraavaa odotellessa voi mennä vuosia.

[/quote]

Nimenomaan ne paikat ovat olleet juuri minulle, ja ei todellakaan ole mieltä ylentävää että niihin aina valitaan joku toistaitoinen minun sijaan. Se on vääryys, ja kertoo omaa karua kertomaa siitä kuinka hyväveliverkostot toimivat.

Tiedän tunteen. Harmittaa myös, kun tekee huolella hakemuksen kuin itselle suunniteltuun paikkaan eikä pääse edes haastatteluun. Se tunne kun odottaa soittoa eikä mitään kuulu. Ei saa edes mahdollisuutta mokata :)

Harmittaa!!!!!!!!!!!! Saakeli :(

Ja se tunne, että vielä pääsitkin haastatteluun yhteen niistä paikoista joihin olit hakenut, mutta et sitten kuitenkaan tullut valituksi. Et mokannut ja olit kuulemma hyvä hakija, mutta toisella hakijalla olikin parempi koulutus tai pidempi työkokemus. Työttömyyttä odotellessa.. Perse. Vaikka hakee ja hakee, mitään ei löydy. Paska lama. Jos jään työttömäksi, voi mennä koti perheeltä alta ja tulla konkurssi. Emme millään selviä ilman mun tulojani.

-Irtisanottu

Voi ei :(

Kestää varmasti, kuten unelman "tuhoutuessa" muutenkin. Kuulostipa kamalalta. Mutta jatka työnhakua, löydä toiseksi paras työpaikka ettei omanarvontunteesi mene. Jatka siellä ollessasi unelmapaikan tähyilyä, jos vielä tulisi vastaan. Elämä ei vain aina mene niin kuin suunnittelee tai haluaa ja sitten on tehtävä paras niillä palikoilla mitä on.

Entä sitten se tunne, kun on täsmälleen sopiva paikka minulle ja minä olen täsmälleen sopiva työntekijä, haastattelu onnistuu erinomaisesti, mutta valituksi tulee joku muu?

Soitin ja kysyin, millä perusteella valituksi tuli juuri henkilö X. Puhelimessa oli hetken hiljaisuus. Kummallista, että sitä ei oltu ajateltu etukäteen, vaikka paikka oli 'räätälöity' juuri tälle tietylle työntekijälle, jonka aikaisempi pätkä päättyi. Ei kai se yllätys ollut, että pätevämpiä ja ansioituneempia hakijoita löytyi, muitakin kuin minä.

Niin, sen hiljaisuuden jälkeen tuli vastaus: " hänellä on tällainen sjhklhsu-erikoistumiskoulutus", jota ei kenelläkään muulla hakijalla ollut.

Että terveisiä vaan täältä elämäntapatyöttömältä, joka on jo sopeutunut olotilaan. Ansiosidonnaisen jäljellä olevia päiviä taas lasken ja toivon, että onnistun taas jonkun pätkän löytämään ennen kuin ne loppuvat.

Aika parantaa, ainakin vähän. Pitää vain ajatella, että olet tehnyt sen, mikä sinun vallassasi oli ja enempää ei voi vaatiakaan. Itselläni oli vastaanvanlainen tilanne keväällä. Paikka oli todellakin kuin minulle tehty. Täytin kirkkaasti kaikki kriteerit. Aiempi työkokemuskin olisi ollut kuin nappi silmään. Kaikki, joille hausta kerroin, olivat vakuuttuneita siitä, että tämä on minun paikkani. Olin todella innostunut. Mutta... en saanut edes kutsua haastatteluun.

Pettymys oli aivan sietämätön. En edelleenkään usko, että edelläni olisi ollut niin paljon parempia ja pätevämpiä hakijoita, ettei minua kannattanut edes haastatteluun kutsua. Jälkikäteen tietooni saamani asiat viittaavat siihen, että paikka oli jo etukäteen valitulle henkilölle räätälöity. Se ei tosin pettymystäni lieventänyt juurikaan. Ehkä jopa päinvastoin. Tuon kokemuksen jälkeen on ollut todella vaikea motivoitua hakemaan vähemmän hohdokkaita hommia. Koko ajan takaraivossa naksuttaa ajatus siitä, että onkohan tämäkin paikka jo etukäteen täytetty, mutta vain muodon vuoksi hakuun laitettu...

Mitä mieltä olette sellaisesta, hakuaikaa jäljellä. Laitan paperit perjantaina, maanantaina tulee kutsu haastatteluun (haku loppuu samalla vkolla), tulee väkisin mieleen että hakemus oli parempi kuin haastattelu ,? Mua niin harmittaa että töppäsin! Mikään muu paikka ei kiinnosta ollenkaan ..