Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi aikuiset, lasten vanhemmat kiusaavat?
18.09.2014 |
Minulle ja lapsellani on jo monta kertaa aiheuttanut harmia lapseni kaverin äiti. He eivät tahdo edes tukea ryhmädynamiikan rakentumista vaan julkeasti yrittävät aina kaikesta sulkea lapseni pois ja viedä tältä ystävän vaikka lapset ihan hyvin mahtuisivatkin kaikki mukaan.
En ymmärrä mikä tuollaista aikuista oikein vaivaa? Onko muilla kokemusta vastaavasta?
Kommentit (22)
Mullekin kerran yksi äiti sanoi päin naamaa, että hänellä on liikaa kavereita turha yrittää että lapset edes voisivat leikkiä keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen myös törmännyt pahansuopaiseen äitiin, jolta yksi kerta yritin kysyä kauniisti, voisivatko pojat mennä kolmisteen paikkaan x, no siihen se toinen äiti vastasi, että hänen lapsensa saa itse päättää kenen kanssa menee ja hänen lapsensa päällepäsmärinä viskasi meidän lapsen pihalle tuosta porukasta.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 08:28"]
Ei mä en kestä... ryhmädynamiikan rakentumista. :D Minkä ikäisistä lapsista on kyse?!
[/quote]
Ikä kiinnoistaisi minuakin. Vanhempien toki pitää periyttää niitä vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja lapsille, mutta ohjata ja säädellä niitä kaverisuhteita on vähän kysenalaista. Lapsuuden kaverisuhteet on kasvamista ja oppimista aikuuteen ja lasta olisi kyllä hyvä kannustaa itse käymään niitä sotiaan ja pitämään puoliaan jne. Ei se äiti kuitenkaan voi enää sinne kouluun mennä etusormi ojossa tuubaansa länkyttämään, että kaikki mahtuu kyllä mukaan, jos ne leikit eivät luonnostaan kaikkien kanssa suju. Jos ei jossain porukassa suju, etsitään ja haukeudutaan porukkaan, jossa sujuu.
Meillä tuli eteen, miten selvitä määräilevän lapsen kanssa? Mitä jos ei alistukaan? Pitääkö silloin olla yksin mikäli muut kaverit alistuvat komentoon? Joutuuko silloin ulkopuoliseksi ja kiusatuksi?
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 08:58"]
Meillä tuli eteen, miten selvitä määräilevän lapsen kanssa? Mitä jos ei alistukaan? Pitääkö silloin olla yksin mikäli muut kaverit alistuvat komentoon? Joutuuko silloin ulkopuoliseksi ja kiusatuksi?
[/quote]
Ehkä joutuu olemaan yksin, mutta ei se automaattisesti tarkoita kiusaamista. Nuita "rinkejä" on ihan aikuisiälle ja haman hautaan. Mut kannattaa kysyä, olisiko mieluummin yksin vai siinä kaveriporukassa- aina löytyy joitain kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon huomannut samaa joistain vanhemmista. Meillä on lapset kasvatettu suhtautumaan lähtökohtaisesti kaikkiin positiivisesti ja mahdollisina kavereina. Jotkut vanhemmat taas on jo lähtökohtaisesti sitä mieltä, että kaverit valitaan ja kaikkien kanssa ei tarvitse leikkiä. Sinänsä outo asenne, koska sosiaalisuuden merkitystä korostetaan yhteiskunnassa pärjäämisessä. Parhaiten pärjää kuitenkin ne, ketkä osaa olla kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Meillä myös on opetettu suvaitsevaisiksi, sitten heillä onkin tosi paljon kavereita vaikkei sitten takerrukaan jokaiseen kuin viimeiseen oljenkorteen. Toiset tuntuvat takertuvan ja sitten se kaikkien kaveri onkin yks kaks pariton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kiusaaja on epävarma itsestään.
Siis tässä on kyseessä jonkinasteinen kolmiodraama, jossa toisen lapsen äiti yrittää niin kovasti saada lapselleen kaverin lapseni kaverista, ettei voi yrittää mitenkään tukea että kaikki kolme olisivat ystäviä keskenään.
ap tarkentaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Curlaajaäiti, joka yrittää tasoittaa lapsensa tietä PLUS on tyyppinä röyhkeä ja itsekäs. Pitää maailmaa paikkana, jossa on kyynerpäillä taisteltava tila itselleen. Toteuttaa tätä ajatusta omassa elämässsään ja nyt sitten myös lapsensa elämässä. Jos tuollaisen tyypin kanssa juttelee, tulee esille tuollainen taisteluelämänfilosofia, kuinka on voitettava ja oltava paras ja taisteltava tie tähtiin. Pohjimmiltaan tietenkin epävarma ja elämää pelkäävä. Pelkää yksinjäämistä ja ulkopuoliseksi sulkemista ja tekee sitä sitten muille.
Okohan kysymys tahattomasta toiminnasta, vai näkeekö toinen äiti asian eri tavalla tai jostain muusta syystä (esim. käytännön syy) ei sitä huomioda. Oletko jutellut ko äidin kanssa? Itse kuulin juuri siitä kuinka yksi luokan lapsi oli pahoittanut mielensä kun ei ollut päässyt meille syntyäreille. Kaikkia ei kutsuttu ihan tilaan liityvien rajausten vuoksi vaan yli puolet luokasta jäi kutsumatta. Kenenkään ei ollut tarkoitus sorsia ko lasta vaikka hän asian näin kokikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Senhän takia lapsetkin kiusaavat. Jostain ne sen oppivat ja suurin osa aikuisista sais katsoa peiliin.
Tiedän tunteen. Lapseni kaveri on suosittu tyttö. Kaikki on hänen kavereitaan. Vastaavasti omani on hiljainen, jolla on kavereita, muutamia, mutta kuitenkin hitaampi tutustumaan. No, löysi vihdoin "oman kaverin" eli tytön, joka on hiljainen, asuu lähellä ja jolla on kaveripulaa ollut myös. Eikös tämän mehiläiskuningattaren äidille tullut heti hätä ja alkoi lenkillä jututtamaan tuon uuden kaverin äitiä, jonka on siis tiennyt vuosia ja yhtäkkiä tulikin mieleen hommata se omansa kaveriksi? Oisko viikko mennyt, niin tämän vanhan kaverin äiti vei tämän tyttäreni uuden kaverin äiteineen leffaan....? Tuntuu, että ainoa tavoite on aina, että lapsellani ei saa olla muita kavereita kuin tuo suosittu mehiläiskuningatar, joka on kaveria, kun jaksaa ja ehtii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaaja äiti kokee teidät uhkana ja saattaa olla kateuden vaivaama.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 06:56"]
Okohan kysymys tahattomasta toiminnasta, vai näkeekö toinen äiti asian eri tavalla tai jostain muusta syystä (esim. käytännön syy) ei sitä huomioda. Oletko jutellut ko äidin kanssa? Itse kuulin juuri siitä kuinka yksi luokan lapsi oli pahoittanut mielensä kun ei ollut päässyt meille syntyäreille. Kaikkia ei kutsuttu ihan tilaan liityvien rajausten vuoksi vaan yli puolet luokasta jäi kutsumatta. Kenenkään ei ollut tarkoitus sorsia ko lasta vaikka hän asian näin kokikin.
[/quote]
Sinusta en tiedä, mutta itsestäni voin kertoa miten toimin ja ajattelen, eli jos JOKU lapsi pettyy siihen ettei pääse mukaan synttäreille, niin tuollainen "minä en ymmärrä miksi lapsi niin tekee" on vähän kummallista. Niin ensimmäisenä ajattelen. JOKU on siis surrut sitä ettei ole päässyt teille mukaan. Okei, toinen mitä teen on pohdin JA selvitän ONKO MAHDOLLISTA että se lapsi on ollut siinä kuvitelmassa että hänet kutsutaan!
Hyvä ihminen: joku pieni lapsi on tuota itkenyt! Ja sinä jotenkin kylmä paska siinä vaan ihmettelet miten joku nyt sellaista itkee. Okei, ehkä sinä olet sellainen äiti joka sokeasti näkee lapsensa "kaikkien kavereina" eikä HE voisi koskaan ketään kiusata. Selitystä silti riittää ihan vaikkei kiinnosta tietää mitä siellä takana oikeasti on lapsien kesken tapahtunut: "tilat rajalliset" ja "puolet luokasta jäi kutsumatta (varmaan ne kaikki tytöt ja se itkenyt oli ainoa poika)".
Mitenkä paljon teitä ihmisiä OIKEASTI kiinnostaa paljonko muut lapset itkee/suuttuu teidän "piltin" toiminnasta? Joku nyt itkee "turhaan" MUTTA se on itkenyt juuri teidän perheen toiminnan takia. Olen omille lapsilleni sanonut että noin ei saa käydä että joku itkee toimintasi (tai sen puutteen) vuoksi ja sitten opettanut että JOS joku pettää sinun tunteesi, niin sellainen EI OLE YSTÄVÄ. Katsotaan miten kovaa sinun lapsella tulee olemaan kun lapset alkaa nähdä lapsesi toiminnan.
Minä en kehtaisi sinuna.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 07:00"]
Senhän takia lapsetkin kiusaavat. Jostain ne sen oppivat ja suurin osa aikuisista sais katsoa peiliin.
[/quote]
Ei lapsi vielä osaa katsoa peiliin, kuuluu lapsen kasvatukseen selittää miksi joku juttu on kiusaamista. Ei lapsi vielä osaa nähdä että joku voi kokea hänen toiminnan kiusaamisena.
Hohhoijaa, osa 660. He kompensoivat omaa epäävarmuuttaan. Ovat esim. tulleet itse kiusatuksi vastaavassa tilanteessa. Mammalahkolla, kun on tapana hyökätä hyeenan lailla joukolla kimpuun saatanallisesti syyllistäen, jos joku vähänkin näyttää heikolta.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 08:12"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 06:56"]
Okohan kysymys tahattomasta toiminnasta, vai näkeekö toinen äiti asian eri tavalla tai jostain muusta syystä (esim. käytännön syy) ei sitä huomioda. Oletko jutellut ko äidin kanssa? Itse kuulin juuri siitä kuinka yksi luokan lapsi oli pahoittanut mielensä kun ei ollut päässyt meille syntyäreille. Kaikkia ei kutsuttu ihan tilaan liityvien rajausten vuoksi vaan yli puolet luokasta jäi kutsumatta. Kenenkään ei ollut tarkoitus sorsia ko lasta vaikka hän asian näin kokikin.
[/quote]
Sinusta en tiedä, mutta itsestäni voin kertoa miten toimin ja ajattelen, eli jos JOKU lapsi pettyy siihen ettei pääse mukaan synttäreille, niin tuollainen "minä en ymmärrä miksi lapsi niin tekee" on vähän kummallista. Niin ensimmäisenä ajattelen. JOKU on siis surrut sitä ettei ole päässyt teille mukaan. Okei, toinen mitä teen on pohdin JA selvitän ONKO MAHDOLLISTA että se lapsi on ollut siinä kuvitelmassa että hänet kutsutaan!
Hyvä ihminen: joku pieni lapsi on tuota itkenyt! Ja sinä jotenkin kylmä paska siinä vaan ihmettelet miten joku nyt sellaista itkee. Okei, ehkä sinä olet sellainen äiti joka sokeasti näkee lapsensa "kaikkien kavereina" eikä HE voisi koskaan ketään kiusata. Selitystä silti riittää ihan vaikkei kiinnosta tietää mitä siellä takana oikeasti on lapsien kesken tapahtunut: "tilat rajalliset" ja "puolet luokasta jäi kutsumatta (varmaan ne kaikki tytöt ja se itkenyt oli ainoa poika)".
Mitenkä paljon teitä ihmisiä OIKEASTI kiinnostaa paljonko muut lapset itkee/suuttuu teidän "piltin" toiminnasta? Joku nyt itkee "turhaan" MUTTA se on itkenyt juuri teidän perheen toiminnan takia. Olen omille lapsilleni sanonut että noin ei saa käydä että joku itkee toimintasi (tai sen puutteen) vuoksi ja sitten opettanut että JOS joku pettää sinun tunteesi, niin sellainen EI OLE YSTÄVÄ. Katsotaan miten kovaa sinun lapsella tulee olemaan kun lapset alkaa nähdä lapsesi toiminnan.
Minä en kehtaisi sinuna.
[/quote]
Onkohan sulla nyt omia traumoja tässä takana. On ehkä hiukan voimakassävytteinen viesti.. Ei kai se tee kylmää paskaa, että ei riitä tilaa..? vai pitäisikö ne loput majoittaa talliin, ihan vaan että saisivat jonkin paikan.. (ei nro5)
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 08:14"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 07:00"]
Senhän takia lapsetkin kiusaavat. Jostain ne sen oppivat ja suurin osa aikuisista sais katsoa peiliin.
[/quote]
Ei lapsi vielä osaa katsoa peiliin, kuuluu lapsen kasvatukseen selittää miksi joku juttu on kiusaamista. Ei lapsi vielä osaa nähdä että joku voi kokea hänen toiminnan kiusaamisena.
[/quote]
En usko tällaiseen. Äsken telkkarista tuli ulkomaalainen seepraohjelma ja siinä äiti ensin käski lapsen olla hiljaa koska melu häiritsi muita. Sen jälkeen äiti karjaisi lapselle samalla tavalla kuin lapsi oli karjunut. Suomessa näin ei tehdä vaan lapset saavat oppia siihen että heillä on oikeuksia kiusata ja häiritä.
Jokainen ihminen tajuaa mikä toisesta tuntuu pahalta, jos vanhemmat ovat kykeneväisiä kasvattamaan. Mutta suomalaiset ovat keskenkasvuisia kiusaajia.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 08:28"]
Ei mä en kestä... ryhmädynamiikan rakentumista. :D Minkä ikäisistä lapsista on kyse?!
[/quote]
Kyllä lasten kaverisuhteiden pitäisi tulla luonnostaan, eikä vanhempien ylläpitää mitään kaverikerhoja. Kasvatetaan lapset siihen, että kaikkien kanssa on tultava toimeen ja ketään ei jätetä ulkopuolelle, eikä kiusata ja jos ei vaan jonkun kanssa leikit suju niin ei ole pakko sitten väkisin olla kavereita.