Ekaluokkalainen tyttö 113cm. Onko tosiaan muka ihan kamalan pieni?

Onhan hän aika pikkirikkiinen. En usko, että  ketään pienuudesta kiusataan.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 09:55"]

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 09:13"]

No mä olin 165cm ekalla aikoinaan, ei ollut kivaa kun luultiin milloin kutoseksi milloin sijaiseksi. :( lapsuus vähän katosi pituuden jalkoihin. ..:(

[/quote]

Höpö höpö. Näppäilyvirhe tai valhe.

[/quote]

Ei välttämättä, tutun tyttö oli viisi vuotiaana 140cm..

Itse olin 116 cm ekaluokalla loppuvuoden lapsena, nykyään aikuisena 159 cm. Kasvamisen lopetin yläasteikäisenä. :)

Meillä on ekaluokkalainen tyttö ja pituutta 111cm. :) Ensimmäisinä koulupäivinä joku oudompi lapsi oli pituutta ihmetellyt..mut muuten ei oo ollu mitään kiusaamista. Tosi suosittu tyttö on ja paljon kavereita. :)

Jokainen on sen pituinen kuin on ja kasvaa millaiseksi kasvaa. Oksettaa tuollaiset hullut mammat, joilla ei ole muuta elämää kuin mittailla lapsiaan ja vertailla heitä muihin. Menisitte töihin.

Onhan se pieni. Meidän ekaluokkalainen on 126cm.
Tytön kaveri taas on lyhyt. Ei ole häntä kiusattu.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 13:12"][quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 10:02"]

Mulla on pieni tyttö. 5v jotain 100cm eli koulun aloituksessa varmasti vain noin 10cm pidempi. Meillä pienuus geeneissä. Olenkin sanonut että parempi olla pieni kuin liian iso.

[/quote]

Oletko ihan varma, ettei teillä ole suvussa piilevänä esim. keliakiaa, joka tunnetusti "lyhentää" ihmisiä? Pituuskehitys voi olla ainoa näkyvä merkki taudista.
[/quote]

Minä olin 5v 98cm ja nyt 157cm. En usko että muuta häikkää on kuin lyhyet vanhemmat.

Meidän lasten serkkua kiusataan lihavasta äidistä. Katsokaa siis vain mammat peiliin, jos mietitte kiusaamisen aiheita. Ei tarvitse teidänkään tehdä lapsen vioista ja puutteista listaa nettiin.

Pieni on kaunista. Isot naiset on rumia joten tytöstäsi tulee siro ja suloinen.

Meillä ekaluokkalainen nyt 125cm, paras kaverinsa 115cm. Eipä tuo ystävyyttä ole haitannut :) Ei koskaan edes ollut puhetta asiasta.

Minä olin rankasti koulukiusattu kääpiö, tappi, bugi ja millimetri. Ala-asteella koko koulun toimesta useamman vuoden, ei vain oman luokkani. Ekaluokalle mennessä olin 109, kuudennella luokalla vähän alle 140. Särkänniemen luokkaretkelle en saanut ranneketta, olisi ollut tuhlausta kun en kaikkiin laitteisiin pääsisi. Sain viisi laitelippua :)
Aikuisenakin olen 155-senttinen kääpiö.

Noniin, löytyi jotain positiivista pienuudesta: tyttöni aloitti sirkuskoulun ja pääsee pienimpänä kuulemma aina ihmispyramidin huipulle :)

Ap

Meillä nuorin on nyt 5,5v ja 104cm pitkä. Kouluun mennessä tuskin aloittajan lasta pidempi. Meidän natiainen ainakin osaa ottaa pienuudestaan kaiken huvin irti niin sanotusti... :p Kun painoakin on vain 14,5kg, niin tyttöhän saa ihan tuosta vaan päiväkodin täditkin kanniskelemaan itseään vielä jokapaikkaan. Viime talvena oli aina se, joka pääsi pulkan tai rattaiden kyytiin jne. Mä jouduin oikeasti sanomaan, että nyt voisitte jo pistää tuon tytön kävelemään, ei oo ihan ratasikäinen enää. :D Mutku eihän se painakaan juur mitään ja jalatkin niin lyhkäset... :p Ei sen koivissa mitään vikaa ole ja pääsee niillä ihan normaalia kävelyvauhtia, mutta osaa se rutista :D

Älkää jooko sanoko tyttärille noita oletpa "ihanan siro pieni keijukainen!" -juttuja. Itse olin lapsena melko siro ja pieni, ja sainkin kuulla siitä paljon kehuja. Kun teininä ruuminrakenteeni muuttui jykevämmäksi, pidin itseäni järjettömän rumana, sillä en enää ollutkaan keijukaismainen. Sitten kärsin syömishäiriöstä. Opettakaa mielummin, että keijukaisia ja prinsessoita on monenkokoisia, ja että kauneus ei ole ruumiinrakenteesta kiinni.

Itse olin neuvolakortin mukaan 6,5-vuotiaana 110,5 cm eli ekaluokkalaisena varmaan juuri noissa mitoissa. Koulussa joskus joku kyseli pituudesta, mutta siitä ei kiusattu. Paras kaverini oli taas poikkeuksellisen pitkä ja tuli varhain murrosikään. Neljännellä luokalla olin muistaakseni noin 135 cm ja kaveri 170 cm.

Meidän 4,5-vuotias poika 119cm

Sukulaisen lapsi on kolmosluokalla ja on 117 cm pitkä.

Mä olin ekalla kans luokan lyhin. Eipä tuosta koskaan kiusattu. Yks mun parhaista kavereista oli sitten se luokan pisin, oli mua aina päätä pidempi koko ala-asteen. Näytti varmaan vähän hassulta, mutta ei sekään meitä eikä ketään muuta haitannut. Molemmat oltiin tyttöjä siis

Mun lapset olleet lyhyitä ekaluokkalaisia kanssa! 114, 116 ja 118 cm. Nyt vanhin jo aikuinen ja yli 160 cm nuori nainen. Koskaan ei olla mun lapsia pituudesta kiusattu!

Hei, älä huoli! Minäkin olin tuon pituinen keijukainen. Ei kiusattu, kavereita oli aina. Nyt olen isoäiti ja pituuteni on huimat 158cm, (painoa 50kg). Hauskaa on sekin, että tyttäreni ja 18v. tyttärentyttäreni ovat myös saman pituisia. Meillä kellään ei ole komplekseja - päinvastoin !!! :)))