Lue keskustelun säännöt.
Minkä rotuisen koiran omistat tai haluaisit?
21.08.2021 |
Ja millä perusteella juuri sen? Luin tuota koiran väri keskustelua ja ajattelin nyt kysyä tällaisen selkeän kysymyksen. Poden koirakuumetta, mutta en vielä tiedä, mikä rotu olisi sopiva.
Kommentit (62)
Te joilla on tai on ollut alaskanmalamuutti, onko se haastava luonteeltaan? Yrittääkö se kovasti nousta lauman hierarkiassa, kuten tuolla hankikoira-sivustolla sanotaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi jämtlanninpystykorvaa ja ajokoiramix. Jämtit ovat paitsi hirvikoiria, myös mitä ihanimpia kilttejä seurakoiria. Hyvä luonne ja sammumaton metsästysinto, sopiva koko ja helppohoitoinen turkki. Ajokki on kahden eri ajavan koirarodun risteytys, energinen dynamiittipakkaus, valtavan saalistusvietin omaava 30-kiloinen sylikoira. Täynnä tarmoa ja hillitön petoajuri. Ei sovi hienohelmoille, hermoheikoille eikä kissatalouteen. Miinusta siitä, että mitään näistä kolmesta ei voi pitää pihalla irti, ja liikuntaa vaativat ihan mahdottomasti.
Bichon frisee piti kirjoittaman. sorry.
Jos joku jalostaa koiran joka ei haise koiralta märkänäkään ja jota ei tarvitse taluttaa, niin voisin harkita sellaista. Tosin kissa sopii jo noihin toiveisiin niin taidan pitäytyä niissä.
Australian labradoodle medium tai small -kokoisena tai shetlanninlammaskoira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on tai on ollut alaskanmalamuutti, onko se haastava luonteeltaan? Yrittääkö se kovasti nousta lauman hierarkiassa, kuten tuolla hankikoira-sivustolla sanotaan?
Ei ole haastava muilta kuin siltä osin, että mitään hirveän tottelevaista sorttia se ei ole. Ei johdu niinkään itsepäisyydestä kuin sellaisesta yleisestä hölmöydestä. Lauman hierarkia ei ainakaan omaa muuttia kiinnostanut pätkääkään, ainoa mikä kiinnosti oli ruoka ja sohva.
Palloa kun heitin, niin muutti katsoi vaan ihmeissään, ei tehnyt elettäkään ottaakseen pallon kiinni ja se osui sitä suoraan silmien väliin. Mutta ihana koira se oli, vaikka täysin hölmö olikin.
Sekarotuinen. (Karjalan karhukoiraa ja labbista) Täytti kesäkuussa 18 vuotta. Käytetään säännöllisesti eläinlääkärissä. Tämän koko 18 vuoden ajan on ollut sama eläinlääkäri. Viimeksi sanoi, että ei ole koko uransa aikana tullut vastaan niin vanhaa koiraa jolla ei ole mitään terveysongelmia. Niin kovin rakas ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Karjalankarhukoira metsästykseen ja seurana mainio kaveri. Tosin ei sovellu kerrostaloon sohvaperunaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te joilla on tai on ollut alaskanmalamuutti, onko se haastava luonteeltaan? Yrittääkö se kovasti nousta lauman hierarkiassa, kuten tuolla hankikoira-sivustolla sanotaan?
Ei ole haastava muilta kuin siltä osin, että mitään hirveän tottelevaista sorttia se ei ole. Ei johdu niinkään itsepäisyydestä kuin sellaisesta yleisestä hölmöydestä. Lauman hierarkia ei ainakaan omaa muuttia kiinnostanut pätkääkään, ainoa mikä kiinnosti oli ruoka ja sohva.
Palloa kun heitin, niin muutti katsoi vaan ihmeissään, ei tehnyt elettäkään ottaakseen pallon kiinni ja se osui sitä suoraan silmien väliin. Mutta ihana koira se oli, vaikka täysin hölmö olikin.
Tai sitten niin älykäs, ettei ole viitsinyt lähteä mukaan tuollaisiin hullutuksiin. 😄 Lieköhän rotunsa tyypillinen edustaja vai ihan uniikki yksilö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluan hiljaisen koiran.
Tiedän että haukkumista voi yrittää kouluttaa pois mutta toiset rodut vain rakastavat omaa ääntään liikaa. Ei sitä jaksa kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Sekarotuinen. (Karjalan karhukoiraa ja labbista) Täytti kesäkuussa 18 vuotta. Käytetään säännöllisesti eläinlääkärissä. Tämän koko 18 vuoden ajan on ollut sama eläinlääkäri. Viimeksi sanoi, että ei ole koko uransa aikana tullut vastaan niin vanhaa koiraa jolla ei ole mitään terveysongelmia. Niin kovin rakas ❤️
Vau, onnea noin pitkäikäisestä koirasta! :) Meidän noutajasekoitus eli 15,5 vuotta, jos ei olisi perinyt noutajien yleisiä lonkka- ja kyynäräongelmia niin olisi sekin elänyt pidempään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Irlannin susikoira. Kovasti haluaisi tulla syliin istumaan, kun ei höpsö tajua omaa kokoaan. Todella kiltti, kissan ei tarvitse, kun kerran sille sähähtää, niin menee taljaksi lattialle.
Bullterrieri. Ihan kaikista paras ja ihmisrakkain. Ei ihanampaa koiraa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäinen koirani oli Englanninspringerspanieli. Tämän kaverin kuolema mursi sydämeni💔
Nyt minulla on villakoira ja espanjan vesikoira. Seuraavaksi haluaisin uuden springerin tai vesikoiran. Mahtavia tapauksia💞
Ei ole munkaan malamuutti haastava luonteeltaan. Hieman kovapäinen välillä mutta ei mitään suurempaa. Mikään kovin miellyttämisenhaluinen ei ole. Ja ainakin tää yksilö omaa kovan riistavietin. Lauman hierarkia ei tätäkään kiinnosta.
Meillä on kaksi corgia. Ihana rotu, mutta valitettavasti jossain määrin selkä-ja lonkkaongelmainen. Vanhemmalla E-lonkat ja nivelrikkoa, nuorempi kyllä ihan ok.
Näiden jälkeen en enää koiraa ota (niinhän sitä varmaan kuvittelee), mutta samojedi ja husky ois ihania. Netissä olen törmännyt myös sellaiseen rotuun kun Alaskan klee kai. Niitä ei taida paljoa Suomessa edes olla.
Mulla on myös lagotto romagnolo. Todella energinen ja fiksu kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Irlannin susikoira. Kovasti haluaisi tulla syliin istumaan, kun ei höpsö tajua omaa kokoaan. Todella kiltti, kissan ei tarvitse, kun kerran sille sähähtää, niin menee taljaksi lattialle.
Tai no tulee se syliin istumaan, jos istun sohvalla. Sillä on pylly sohvalla ja tassut lattialla.
Minulla oli dobermanni. Musta tyttö. Oli pelastus minulle nuorempana ja ainoa ystävä. Todella viisas ja hieno koira. Ongelmia ei sen kanssa ollut. Koulutettiin ja tykkäsi oikeastaan kaikista koirista. Ei mitään ongelmia niiden kanssa. Koirapuistossakin käytiin. Ihmisten kanssa vähän sellainen, että piti niistä jotka tiesi tutuiksi. Ei ollut koskaan äkäinen, mutta ei kuitenkaan sellainen koira mikä on sellainen kaikilta rapsutuksia haluava. Jotenkin omanarvontuntoinen. Oli ensimmäinen koirani ja onnistuin sen kanssa, kun minulle lukiossa tuli. Minusta myös kaunis koira.
En ole nyt koiraa ottamassa, koska vaikeaa ajatella toista koiraa tuon täydellisen jälkeen. Samalla koiran omistajuus kuitenkin sitovaa ja itsekin sain järjestellä asioista sen myötä. Ei olisi siis nyt hyvä ottaa. En tiedä pystynkö enää ottamaankaan. Tämän hoisin hyvin ja oli tärkeä minulle. Kaipaan paljon.
Onko se turkki sitten käytännöllinen? Eipä taida olla. Lähempänä villakoiran alkuperäistä trimmiä on portugalinvesikoiran trimmaustyyli. Oliko metsästäjillä mukana arsenaali turkinhoito tuotteita ja tehokas fööni? Kyllä se turkin puunaaminen on näyttelyiden myötä ihan eri mittakaavassa mitä se joskus on ollut. t, erihenkilö