Lue keskustelun säännöt.
Hyväksytäänkö lähihoitajaopiskelijaksi nykyään pääsääntöisesti kaikki hakijat?
21.08.2021 |
Toivottavasti ylläpito sallii tämän keskustelun.
Voiko lähihoitajaopiskelijaksi päästä henkilö, jolla on "vaikeuksia keskittyä tunnilla, mikään ei pysy päässä"?
Eli heillä itsellään jo opetuksen piiriin tullessaan on itsellään se henkilökohtainen erityisopetussuunnitelma.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Aloitin lähihoitajan opinnot vuonna 2005. Silloin oli psykologin haastattelu, ryhmähaastattelu ja kirjallisia tehtäviä, joissa testattiin ainakin äidinkieltä ja matematiikkaa. Hain kouluun 9,3 ka:n päättötodistuksella ja olin ylpeä päästessäni sisään. Silloin ala oli kai suositumpi ja pääsykokeisiin ei otettu edes kaikkia.
Noihin aikoihin koulussa arvioitiin kurssit ja harjoittelut asteikolla 1-5. Se kannusti opiskelemaan "hyvät paperit". Nykyään kaikki ammattikoulutus arvioidaan vain hyväksytty/hylätty-asteikolla, joten koulusta voi valmistua vain juuri ja juuri rimaa hipoen. Kenenkään harjoittelua ei hylätä, ellei ole räikeä turvallisuusriski.
En työskentele hoitoalalla, mutta sosiaalialalla kyllä. Olen lähivuosina opiskellut parikin erikoisammattitutkintoa työn ohella, ja oppilaitoksen opinnon laatu on selkeästi laskenut. Opiskelijat on taitamattomimpia ja löyhä arviointi on huono juttu. Kai tämä lähtee jo peruskoulusta, että nykyään nuoret aikuiset eivät osaa edes kunnolla äidinkieltään. Opiskelu on tunneilla rupattelua ja opetusvastuu on siirretty lähes kokonaan työpaikoille. Sosiaali-ja terveysalan oppisisältö ja teoriat vaatisivat mielestäni nykyistä enemmän paluuta sinne vanhan ajan opiskelutapaan, joka oli analyyttisempi kuin tämä nykyinen tyyli.
Laadukkaalla opetuksella saadaan työntekijöitä, jotka kykenevät työurallaan kehittymään, opiskelemaan lisää tai olemaan niitä tulevien opiskelijoiden työpaikkaohjaajia. Laadukasta opetusta ei ole se, että kaikki pääsevät sisään ja sitten osa valmistuu koulusta juuri ja juuri rimaa hipoen, kun oppilaitos ei voi (taloudellisista?) syistä hylätä juuri ketään.
Jos kaivataan lisää nopeasti koulutettuja "pepunpesijöitä", jokin muu ratkaisu pitäisi olla, kuin koko lähihoitaja-ammatin arvostuksen polkeminen pohjamutiin. Sen perushoitoa tekevänkin ihmisen onmyös oltava kykenevä kuntouttavaan työotteeseen ja ihmislähtöiseen ajatteluun.
Itse aloitin opinnot v.2000 ja tuolloin oli vielä käytössä psykologiset testit. Kyse oli aikuisopiskelusta ja ryhmässämme oli mm. yksi entinen huumeidenkäyttäjä joka opintojen jälkeen hakeutui päihdetyöhön. Uskon että oli työssään hyvä koska oli itse käynyt päihteistä vapautumisen läpi.
Monet päihdeterapeutithan ovat entisiä addikteja ja joissakin päihdekuntoutuspaikoissa jopa toivotaan omaa kokemusta jotta tietää mitä hoidettavat käyvät läpi. Eli siis oma kokemus voi olla hyödyksi työssä silloin kun on itse toipunut niin pitkälle että voi hoitaa muita.
Mutta kannatan ehdottomasti psykologisten testien yms. palauttamista. Onko kellään tietoa miten koulutukseen nykyään hakeudutaan, pelkän todistuksen ja haastattelun perusteellako?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on just hurjaa, kun tuntee henkilökohtaisesti henkilön, joka ei oikein pärjää normaalissa arjessa ja ohjataan sitten lähäriksi.
Meidän pihapiirissä asui eräs rouva, joka oli mitä herttaisin, mutta todella lapsellinen ja avuton. Ikääkin hänellä on lähemmäs 55 vuotta. Miehensä hoiti mm. kaikki pankkiasiat, vuokrat ym. laskut, koska rouvalla oli dyskalkulia. Meni sekaisin kaikki luvut, kellonajat, ilmansuunnat, vasen ja oikea, kaikki, mitä nyt avaruudelliseen ja muuhunkin hahmottamiseen tarvitaan. Muuttivat sitten pois, en nähnyt moneen vuoteen.
Jouduin sitten pikkuoperaatioon paikkakuntamme keskussairaalaan, ihan vuodeosastolle kuitenkin. Ja kukapa siellä hunttasee vastaan heti ensimmäisten joukossa, tuntemani entinen naapuri tietenkin.
Onneksi ihmiselle ei tule pään päälle sellaista näkyvää ajatuskuplaa, kuten sarjakuvalehdissä. Minun ajatuskuplassani nimittäin luki sillä hetkellä puolilihavalla, että "Ei ole todellista!"
" Tutun tuttu kävi opiskelemassa lähihoitajaksi.
Miten tämän nyt kauniisti sanoisi, mutta tyyppi ei todellakaan käy täysillä.
Jutut ovat noin viisi vuotiaan tasoa. Mitkään normaalit arkiset asiat eivät oikein suju. Rahankäyttö holtitonta, pikavippejä ottaa kunhan vain onnistuu saamaan.
Alko maistuu ja miehet kiinnostavat maanisesti.
Mutta jotenkin juuri HOJKS:in avulla suoritti lähärin opinnot.
Kävipä sitten itselleni niin, että jouduin operaatioon, jossa minulta poistettiin letkulla sappikivi. Sedaatiosta kun aloin selviämään heräämisosastolla, niin kuulin tämän tuttavan tutun kimittävän äänen, vielä huuruisessa olotilassani.
Herranjumala, aivan kuin joku viiltävä pakokauhu olisi istunut olkapäällä.
Jos olisin mitenkään kyennyt, olisi ottanut jalat alleni.
Juossut. Kauas. Pois.
Onneksi operaationi oli sen verran pieni, että pääsinkin hyvin äkkiä hetkeksi osastolle ja kotiin.
Enkä joutunut tämän tietämäni lähärin lähikontaktiin."
Moni muu joutui/joutuu.
Lakimuutos ja linjaus on pikaisesti muutettava sillä tavoin,
että HOJKS-henkilöillä ei missään nimessä mitään asiaa tarkkuutta ja suurta vastuullisuutta vaativiin henkeen tai terveyteen liittyville aloille (hoito- ja kasvatustehtävät).
Tämänkaltainen lepsuus opiskelijavalinnoissa ei voi kuulua hoiva-alalle.
Tästä asiasta on puhuttu jo yli 15 vuotta, eikä mikään ole muuttunut. Eikä muutu. Joten antakaa olla.
Pitää muistaa ettei lääketieteelliseenkään vaadita psykologisia testejä. Pelkällä hyvällä todistuksella ja pääsykokeen läpäisemällähän sinne haetaan. Eli todistetaan älykkyys mutta ei testata esim. empatiakykyä. Ei siis ihme että osalla lääkäreistä ei tunnu sitä olevan lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" Yksi tuttu narkomaani pääsi juuri opiskelemaan lähihoitajaksi.
Ulkonäöstä jo näkee, että käyttää vahvempia aineita.
Luulisi, että aineiden käyttö estäisi pääsyn alalle, kun miettii, mitä väärinkäytöksiä voi tulla esim. asiakkaiden lääkkeiden kanssa."
Täysin ymmärrettävää että ala, missä ollaan lääkkeiden kanssa vähänkään tekemisissä houkuttaa väärinkäyttäjiä.
Huumetestejähän lähihoitaja-opintoihin pääsemiseksi pidetään turhana.
Kunhan hakee ja haastatelussa pikkasen skarppaa niin sisään vaan.
Mielestäni joku on kertonut, että ennen pääsykokeet ym. testit olivat tarkempia, kertokaa, jos olen väärässä.
Mutta on sitä ennekin tumpattu porukkaa hoivapuolelle. Silloin nimike oli apuhoitaja. Taisivat olla juurikin niitä auttavia käsiä, jotka eivät tehneet mitään sellaisia töitä, joissa nyt vaikka potilasturvallisuus olisi voinut vaarantua.
90 luvulla tietämäni nuori nainen kävi jonkinlaisen testauksen ja kurssin, jossa hänestä leivottiin apuhoitaja. Henkilöllä oli suuria vaikeuksia tavallisessa elämässä. Joku ruuanlaitto oli hankalaa ja leipomisesta ei tullut mitään, kun sekoitti litrat desilitroista. Bilettäminen, vaattteiden ostelu ja meikkaus sen sijaan sujuivat. Raha-asiat olivat aina mullin mallin, peruskoulun jälkeen oli käynyt jonkunlaisen talousopiston lijan, siinä se. Ja minkä hän sille mahtoi kun vielä epilepsiakin vaivasi. Lääkkeillä pysyi jotenkuten kurissa, mutta ns. pikkukohtauksia sai silti, joiden aikana ei sitten oikeasti ollut tässä maailmassa.
Kyllä sitä silloin ihmeteltiin kuitenkin, että millä perustein hänestä apuhoitaja tehtiin. Muutti toiselle paikkakunnalle, niin en koskaan kuullut, oliko uravalinta, tai uralle laitto hänen kohdallaan onnistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi siinä käydä toisinkin päin, siis että hyvin koulutetulle, akateemiselle henkilölle tuputetaan lähihoitajan opintoja. Tuttuni on korkeakoulutettu, joka lähentelee 60 vuotta. Hän osittain jäi, eli irtisanoutti itsensä, koska ei jaksanut enää henkisesti rankassa työssään. Hakeutui kuitenkin työttömäksi työnhakijaksi kartoittaessaan elämäntilannettaan.
Mitä tekee työkkärin täti, melkein pakottaa tuttuni lähihoitajakoulutukseen, koska ajatteli, että tämä ei korkeasta koulutuksestaan huolimatta saa mistään töitä. Ikä rasitteena.
Tässä olisi ollut samankaltainen tapaus, että henkilö, joka nyt ei missään nimessä haluaisi lähäriksi, niin ei kun sinne vaan. "
Te-toimiston puolelta saisi nyt tosissaan laittaa jarruja päälle siinä lähihoitajan koulutukseen tuputtamisesta. Ei hoitoalalle todellakaan sovi saati halua kaikki vaikka työvoimapulaa olisikin tuolla matalapalkka-alalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli lähärikouluun vielä 12 vuotta sitten aika tiukat pääsyvaatimukset, psykologiset testit jne. Harmi juttu jos ovat löyhentäneet linjaa, tälle alalle ei mielestäni missään nimessä ole asiaa vakavasti mt-ongelmaisilla saati edes adhd-ihmisellä.
Ymmärrän, että hyvistä hoitajista tulee olemaan hirvittävä pula tulevaisuudessa, mutta tätä ei saa korjata potilaiden tai asiakkaiden kustannuksella."Vasta sitten kun päättäjien omille läheisille sattuu avustamaan lähihoitajaksi joku ------, niin ehkäpä tiukat pääsyvaatimukset kumman nopeaa palaa takaisin, asiallisine testeineen kuten ennenkin.
Tämä "kaikki sisään" on aivan järkyttävä linjaus.
Hyvähän se on että työllistyvät. Miksi uhrata aikaa johonkin hakumenettelyyn ja soveltuvuustesteihin jos työtehtävät ovat luokkaa dementoituneen vanhuksen peräau kon puhdistaminen ja vaippojen vaihtaminen? Hyvinhän siinä ADHDkin menestyy kun ei todellakaan tarvitse keskittymiskykyä. Parempi vaan jos on muutamassa sekunnissa unohtunut että olipas tuossa taas tuo peräa ukko rassattavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pikkukaupungista meni nurin viimeinenkin tehtaantapainen. Työttömäksi jäi noin 100 henkilöä. En ensin uskonut huhua, jonka mukaan suurinpiirtein kaikki siellä työskennelleet ja paikkakunnalle jääneet pistettiin lähäreiksi ja todella nopealla kurssituksella.
Mutta kyllä aikuiskoulutuksen voima on hirmuinen, eikä siellä tarvitse niin kovin hyvin suoriutua. Tuntuu, että luonteeltaankin voi olla mitä vain, mutta näin omin silmin, että kyllä, keskussairaalassa on kyllä montakin heistä jo töissä.
Onko sinne edelleen pääsykokeet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni oli lähärikouluun vielä 12 vuotta sitten aika tiukat pääsyvaatimukset, psykologiset testit jne. Harmi juttu jos ovat löyhentäneet linjaa, tälle alalle ei mielestäni missään nimessä ole asiaa vakavasti mt-ongelmaisilla saati edes adhd-ihmisellä.
Ymmärrän, että hyvistä hoitajista tulee olemaan hirvittävä pula tulevaisuudessa, mutta tätä ei saa korjata potilaiden tai asiakkaiden kustannuksella.
20 vuotta sairaanhoitajana, ja adhd. Eipä tuolloin tuota osattu diagnosoida. Ja vastuullisessa työssä olen. Hyvin olen pärjännyt. Akuuttihoitotyössä me adhd:t ollaan hyviä, kun kaaostilanne on meille normaali. Muilla palaa hermo, menevät lukkoon, eivät kykene toimimaan, me adhd:t loistetaan, kun se on meille se normaali :)
" Tästä asiasta on puhuttu jo yli 15 vuotta, eikä mikään ole muuttunut. Eikä muutu. Joten antakaa olla."
Minä tulen sanomaan sinulle nuo sanat sitten, kun eka hahmotushäiriöinen dyskalkulia-knarkki selkeästi epävatman ja hajamielisen oloisena lähestyy sairasvuodettasi,
missä sinä avuttomana makaat katsoen hänen kädessään rennosti roikkuvaa nenämahaletkua.
Samanaikaisesti miettien mitä se lääkäri mahtoi tarkoittaa sillä, kun huikkasi painokkaasti vielä oven raosta ko hoitsulle, että keuhkoista voidaan jopa lohko joutua poistamaan jos sinne joutuu ravintoliuosta väärin asennetusta nenämahaletkusta.
Mutta hei , annetaan olla tään aiheen - ja relataan vaan kaikes rauhassa eiks niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kerran eräs lastani hoitanut ylilääkäri, jotenkin tahattomasti puuskahti lähärin poistuessa hänen huoneestaan ja meidän menessä sisään, että:
"Hyvänen aika, eiväthän nämä enää osaa yhtään mitään"."
Lähihoitajaopiskelijoiden osaamisen taso on kärsinyt koulutussääsyöjen seurauksena -
"Opiskelijoilla ollut jopa virheellistä tietoa".
https://www.superlehti.fi/ajankohtaista/lahihoitajaopiskelijoiden-osaam…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi päästä, vaikka olisikin ehops ollut käytössä ja semmoinen tehdään myös uuteen kouluun.
Onko tuo faktaa, mistä sen voisi tarkistaa?
Kävin lähärikoulun muutama vuosi sitten ja luokallamme oli pari opiskelijaa kenelle tehtiin HOJKS.
kyllä mulla oli hojks mutta sinne kirjattiin työkokemukset ja kaikki muut opinnot
niistä sai ns hyväksilukua,ei tarvinnut suorittaa kaikkea,eikä mennä kaikkiin harjoitteluihin
Voisin murjaista jotakin oikeinkirjoituksesta, pilkuista ja isoista alkukirjaimista, mutta olkoon.
Mutta oikeasti: Ei tarvinnut suorittaa kaikkea, eikä mennä kaikkiin harjoitteluihin."
Mitä minä en nyt oikein ymärrä. Kuulostaa todella pelottavalta.
Vierailija kirjoitti:
"Kerran eräs lastani hoitanut ylilääkäri, jotenkin tahattomasti puuskahti lähärin poistuessa hänen huoneestaan ja meidän menessä sisään, että:
"Hyvänen aika, eiväthän nämä enää osaa yhtään mitään"."
Lähihoitajaopiskelijoiden osaamisen taso on kärsinyt koulutussääsyöjen seurauksena -
"Opiskelijoilla ollut jopa virheellistä tietoa".
https://www.superlehti.fi/ajankohtaista/lahihoitajaopiskelijoiden-osaam…
Valitettavasti ei aukea.
Vierailija kirjoitti:
"Kun opiskelin lähihoitajaksi, samalla luokalla oli ex-narkkari.
Hän puhui taustastaan ihan avoimesti, mitä ihmettelin aika paljon.
Hänellä oli jostakin syystä unelma päästä mielenterveystyöhön.
Sinne hän sitten menikin,
muuta kuulemma heti kuukauden jälkeen oli saanut sieltä kenkää.
Hän oli ilmeisesti käynyt liian läheiseen kanssakäymiseen potilaiden kanssa,
ja ollut muutenkin täysin rajaton.
Myöhemmin hän kai sortui uudestaan aineisiin.
Tuskin on alalla enää, ellei sitten jossakin vanhuspuolella. "
Tuossa otettu ihan tietoinen riski .
Mikäli "sortuminen" tapahtuu esimerkiksi asiakkaan ykistyiskodissa työkeikalla, niin . . . terve.
Ex-narkkarit, väkivaltarikolliset, vakavasti mt-tai persoonallisuushäiriöiset voidaan kuntouttaa opiskelemaan sellaisiin ammatteihin tai työtehtäviin (esim ojankaivuu, rakennussiivous, puutarha-ala, yms) missä he eivät edes välillisesti joudu vastuusen tai liity kenenkään henkeen, omaisuuteen tai terveyteen.
Kuulostaa aika tutulta, ehkä tunnemme saman henkilön?
Vierailija kirjoitti:
Tuo on just hurjaa, kun tuntee henkilökohtaisesti henkilön, joka ei oikein pärjää normaalissa arjessa ja ohjataan sitten lähäriksi.
Meidän pihapiirissä asui eräs rouva, joka oli mitä herttaisin, mutta todella lapsellinen ja avuton. Ikääkin hänellä on lähemmäs 55 vuotta. Miehensä hoiti mm. kaikki pankkiasiat, vuokrat ym. laskut, koska rouvalla oli dyskalkulia. Meni sekaisin kaikki luvut, kellonajat, ilmansuunnat, vasen ja oikea, kaikki, mitä nyt avaruudelliseen ja muuhunkin hahmottamiseen tarvitaan. Muuttivat sitten pois, en nähnyt moneen vuoteen.
Jouduin sitten pikkuoperaatioon paikkakuntamme keskussairaalaan, ihan vuodeosastolle kuitenkin. Ja kukapa siellä hunttasee vastaan heti ensimmäisten joukossa, tuntemani entinen naapuri tietenkin.
Onneksi ihmiselle ei tule pään päälle sellaista näkyvää ajatuskuplaa, kuten sarjakuvalehdissä. Minun ajatuskuplassani nimittäin luki sillä hetkellä puolilihavalla, että "Ei ole todellista!"
Oletko nyt aivan varma, että tuttusi ei ollut siellä laitoshuoltajana? Itse ollut töissä erikoissairaanhoidon vuodeosastolla, ja siellä ei pärjäisi puolta päivää laskutaidoton hoitaja, koska lähihoitajat tekevät pitkälti samoja tehtäviä kuin sairaanhoitajat ja tahti on kiivas. Eikä kyllä pärjäisi pitkään laskutaidoton laitoshuoltajakaan ilman jatkuvaa ohjausta, koska potilaita lähtee ja tulee nopealla tahdilla ja on oltava tikkana oikeassa huoneessa laittamassa paikat kuntoon.
Mä en päässyt lähihoitajakouluun, kaksi kertaa yritin nuorena. Päädyin teoreettisemmalle alalle.
"Kun opiskelin lähihoitajaksi, samalla luokalla oli ex-narkkari.
Hän puhui taustastaan ihan avoimesti, mitä ihmettelin aika paljon.
Hänellä oli jostakin syystä unelma päästä mielenterveystyöhön.
Sinne hän sitten menikin,
muuta kuulemma heti kuukauden jälkeen oli saanut sieltä kenkää.
Hän oli ilmeisesti käynyt liian läheiseen kanssakäymiseen potilaiden kanssa,
ja ollut muutenkin täysin rajaton.
Myöhemmin hän kai sortui uudestaan aineisiin.
Tuskin on alalla enää, ellei sitten jossakin vanhuspuolella. "
Tuossa otettu ihan tietoinen riski .
Mikäli "sortuminen" tapahtuu esimerkiksi asiakkaan ykistyiskodissa työkeikalla, niin . . . terve.
Ex-narkkarit, väkivaltarikolliset, vakavasti mt-tai persoonallisuushäiriöiset voidaan kuntouttaa opiskelemaan sellaisiin ammatteihin tai työtehtäviin (esim ojankaivuu, rakennussiivous, puutarha-ala, yms) missä he eivät edes välillisesti joudu vastuusen tai liity kenenkään henkeen, omaisuuteen tai terveyteen.