No niin mammat, olinko aamulla liian julma 11-v lapselleni?
Taustaa: poika on älykäs ja osaava, silti repii kokeista seiskoja (paitsi matikka 10), koska ei lue. On huolimaton hutilus ja alisuoriutuu. Ei toimita mulle oma-aloitteisesti mitään koulusta tulleita papereita, ja tämän päivän koulukuvauslappukin löytyi vasta kun pikkusiskonsa toi vastaavan ja kyselin missä pojan oma on.
No, aamulla lähti lievässä kurkkukivussa ajamaan 4km koulumatkaa fillarilla, ja soitti n. puolimatkassa, että se valokuvauslappu olikin jäänyt pöydälle, ja vaati mua tuomaan sen hänelle koululle. Mulla paloi käämit, ja totesin, että saa todellakin ajella itse hakemaan lappunsa, kun ei ollut sitä reppuunsa viitsinyt laittaa ( vaikka varmasti sanoin sen täytettyäni, että viekää suoraan reppuihin). Ja olin myös just huomannut, että samana päivänä oli terveyskyselyn viimeinen palautuspäivä, eipä sekään ollut löytänyt tietään sieltä repusta mulle.
POika tuli ihan hysteerisenä itkien kotiin, ja huusi että on mun syy jos hän on myöhässä. En heltynyt, vaan totesin että on kyllä ihan oma syynsä, ja jos nyt alkaisi pikkuhiljaa se omien asioiden hoitaminen onnistumaan. Ja pojalla oli kyllä tuossa kohtaa sen verran vielä aikaa, että normaalisti ajamalla ehti kouluun.
Mutta nyt kysyn: olinko kohtuuton natsmutsi? Mulla on ollut kamalan huono omatunto koko päivän...
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 12:03"]
Itse miettisin miksi lapsi ensimmäisenä soittaa ja HÄN vaatii sinua toimimaan. Sitten alkaa syyttämään SINUA omasta myöhästymisestään. Eli alkujaan lapsi lähtee myöhässä kouluun..
Sen lievän kurkkukivun voit unohtaa alkuunsa: lapsi liikkuu itse, varmaan harrastaa, leikkii kavereiden kanssa siitä huolimatta. Älä mene mukaan siihen että lapsi on kipeä. Ihan sama -lapsihan menee kouluun pyörällä! Nyt vähän ajatusta tuohon sääliin. Miksi sairas lapsi sitten menee kouluun ylipäänsä?
Minusta on hyväksyttävää että vanhemmillakin menee joskus herne nenään ja suoritit ihan hyvin jutun, ihan vaan pitämällä rajat. Jos lapsi alkaa noin riehumaan niin mieti menetkö muuten häntä passaamaan?
Jos lapsella on yhä usein vaikeaa niin hän tarvitsee siihen apua. Minusta on käsittämätöntä että sinä viitsit siinä istua ja sanoa ettei lapsi "tykkää" mistään lukuaineesta. EI MISTÄÄN? Mitenköhän lapsen ensi vuosi menee koulussa? Tai seuraava? Todellisuus on että ne tarttee silti suorittaa ja jättämällä tekemättä lapsi tippuu kärryiltä. Siihen voidaan sitten alkaa lisäillä luokassa häiriköinti tms. SINÄ mahdollistat lapsesi huonon koulunkäynnin. Minä pyytäisin lapselle arviota: onko lukihäiriö? Hahmottamiskyvyssä häiriötä?
Jotain tuohon täytyy jo tehdä. Minusta kamalan säälittävää on että olet päästänyt lapsen 11- vuotiaaksi etkä ole häntä auttanut.
[/quote]
Kiitos tästä oikeasti, tässä on paljon ajattelemisen aihetta!
Mä en tiedä annoinko nyt lapsestani huonomman kuvan kuin mitä hän oikeasti on, sillä hän on kyllä varsi älykäs, positiivinen ja monissa asioissa aktiivinen poika. Mutta totta on myös, että hän on välillä kova komentelemaan mua, ja tyytymätön saamiinsa palveluksiin. Esim. olen häntä paljon kuskannut kouluun, ja silti hän viitsii valittaa, jos jätän hänet väärään paikkaan ( vieressä olevanpk:n parkkikselle, jonne siis vien kuopuksen), vaikka vaihtoehtona olisi se pyöräily tai bussikyyti. Siksi olen niihin stoppia laittanutkin, en jaksa kuunnella räpätystä tekemästäni palveluksesta.
Toinen asia on tuo koulunkäynnin tukeminen. Lapsella ei ole mitään häiriötä minkään suhteen. Oppi lukemaan 5-vuotiaana ja on aina ollut lukutesteissä huomattavasti ikätasoaan kypsempi. Ei kun 4-6.luvut on olleet sitä normaalitasoa, hän on saanut 8-9-arvioita. Ongelma on varmasti minun, mulle on vaikeaa tuo koulunkäynnin tukeminen, koska oma keskittymiskykyni on niin heikko, että en jaksa enää työpäivän jälkeen keskittyä lapsen koulunkäyntiin esim. läksyjen läpi käymisellä tai kokeisiin kyselyllä. Mutta kiitos herätyksestä, asian täytyy muuttua. Mun kohdalla se tarkoittanee sitä, että alan käyttämään lääkitystä myös iltaisin.
POika ei tiettävästi häiriköi koulussa, ei ole sen luonteinen. Ja ainakin opettajansa mukaan on kiva oppilas, ja kaiken kaikkiaan noilla on varsin kiva luokkakin, jossa on hyvä yhteishenki.
T:ap
Ap viestimme meni ristiin. Myönsin jo etten voi tietää teidän tilannetta (viesti 33). Minulle tuli viestistä 44 paha mieli.
-25
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 12:45"]
Ap viestimme meni ristiin. Myönsin jo etten voi tietää teidän tilannetta (viesti 33). Minulle tuli viestistä 44 paha mieli.
-25
[/quote]
Miksi sulle tuli viestistä 44 paha mieli? En ymmärrä? Ja sorry, mä vastailin viesteihin sitä tahtia kun niitä luin, eli saattoi tulla vähän jankutusta...
-Ap
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 12:45"]
Ap viestimme meni ristiin. Myönsin jo etten voi tietää teidän tilannetta (viesti 33). Minulle tuli viestistä 44 paha mieli.
-25
[/quote]
viesti 33 ei ollu ap:lle, vaan mulle, väliinhönkijälle :)
Onpas täällä kylmiä ja tunteettomia äitejä liikkeellä..!!
Eivät ne ole liikkeellä. Istuvat AV:lla, kun ovat saaneet lapsensa jaloista pois.
Miten ihmeessä joku pitää kurkkukipua jonain sairautena?? Jäättekö te töistäkin pois, jos kurkku on kipeä? Eihän se kerro mitään muuta, kuin että EHKÄ on flunssa tulossa, tai sitten ei.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 11:16"]Taustaa: poika on älykäs ja osaava, silti repii kokeista seiskoja (paitsi matikka 10), koska ei lue. On huolimaton hutilus ja alisuoriutuu. Ei toimita mulle oma-aloitteisesti mitään koulusta tulleita papereita, ja tämän päivän koulukuvauslappukin löytyi vasta kun pikkusiskonsa toi vastaavan ja kyselin missä pojan oma on.
No, aamulla lähti lievässä kurkkukivussa ajamaan 4km koulumatkaa fillarilla, ja soitti n. puolimatkassa, että se valokuvauslappu olikin jäänyt pöydälle, ja vaati mua tuomaan sen hänelle koululle. Mulla paloi käämit, ja totesin, että saa todellakin ajella itse hakemaan lappunsa, kun ei ollut sitä reppuunsa viitsinyt laittaa ( vaikka varmasti sanoin sen täytettyäni, että viekää suoraan reppuihin). Ja olin myös just huomannut, että samana päivänä oli terveyskyselyn viimeinen palautuspäivä, eipä sekään ollut löytänyt tietään sieltä repusta mulle.
POika tuli ihan hysteerisenä itkien kotiin, ja huusi että on mun syy jos hän on myöhässä. En heltynyt, vaan totesin että on kyllä ihan oma syynsä, ja jos nyt alkaisi pikkuhiljaa se omien asioiden hoitaminen onnistumaan. Ja pojalla oli kyllä tuossa kohtaa sen verran vielä aikaa, että normaalisti ajamalla ehti kouluun.
Mutta nyt kysyn: olinko kohtuuton natsmutsi? Mulla on ollut kamalan huono omatunto koko päivän...
[/quote]Olit vähän kohtuuton, jos kurkku viel kipeä lapsella. Keskustele lapselle ja ohjaa. Halaa häntä kun tulee kotiin.
Et ollut. Viimeistään tuossa iässä pitää alkaa huolehtia koulusta itse.
Kannattaa varmaan illalla rauhassa jutella miten jatkossa kannattaisi tehdä.
Ehkä tuo opettaa pojalle ottamaan vastuuta omista asioistaan.
Keskustele lapsen kanssa kunnolla. Niin hän ymmärtää.
jos olisit voinut viedä niin olisit vienyt. olen mä lasteni takia vähän joustanut etenkin jos toisella on jo kurkku kipeä eli se tarkoittaa sitä, että on huomenna sairaana.
Oikein, ei muuten ikinä opi, jos mamma aina paikkaa. Mieluummin myöhästyy ja oppii nyt eikä sitten, kun on tärkeämmästä kyse.
Olisin voinut tehdä omalle 10-vuotiaalleni saman.
Eihän tuossa ollut mitään kohtuutonta. Ei lapset määrää vaan vanhemmat.
eihän tällasta tosissaan täällä kysytä????
Jessus että ihmiset on nykyään uusavuttomia :)
Et ollut kohtuuton, olisin saattanut tehdä saman.
Kannattaa miettiä mitä on taustalla jos koulu/lukeminen ei innosta. Miten pojalla koulussa ja kavereiden kanssa menee? "Hutiluuden" ja alisuoriutumisen taustalla saattaa olla jotain muutakin kuin pelkkää laiskuutta.
Mielestäni olit kohtuuton, kun et siinäkään vaiheessa heltynyt vaikka lapsi itkee hysteerisenä.. :O
On olemassa myös termi adhd ilman ylivilkkautta. (Ennen se oli add)