Lue keskustelun säännöt.
Vauvan kanssa on älyttömän helppoa vaikka kaikki pelottili muulla.
15.09.2014 |
Olen nyt ollut 8kk kotona vauvan kanssa ja kaikki on super helppoa. Raskausaikana kaikki varoittelivat, että kyllä se elämä sitten muuttuu ja tulet olemaan väsynyt. No, väsynyt en ole ollut. Olen alusta saakka saanut nukkua yöt rauhassa. Mies hoiti aluksi yösyöttöjä pullolla ja yösyötöt loppuivatkin ensimmäisen kuukauden aikana. Vauva on hyväntuulinen, eikä itke lähes koskaan. Hymyilee ja on iloinen. Koskaan ei ole ollut ongelmaa lähteä extempore liikkeelle, käydä ravintoloissa tai kahviloissa, museoissa tai muissa paikoissa. Vauva käyttäytyy aina hyvin ja viihtyy hyvin. Edelleen ihmiset kyselevät, että nukunko kun vauva nukkuu päiväunia, vaikka olen sanonut, etten ole väsynyt. Puuhaan omiani päiväuniaikaan ja olen saanut gradunikin lähes valmiiksi äitiyslomalla.
Haluan muistuttaa, että näinkin hyvin voi käydä.
Kommentit (64)
Mulla 1v 9kk joka on aina ollut tosi iloinen ja aktiivinen lapsi, pienestä pitäen nukkunut pitkiä päikkäreitä ja 2xyössä herännyt syömään vauvana, yleensä niin etten ekaan syöttöön mennessä vielä ollut mennyt itse nukkumaan. Nyt phuu jo hyvin paljon ikäisekseen, käy potalla (lähes päiväkuiva) ja päiväkodissa tykkää käydä. Ihana! aktiivinen tietty tarvii paljon aktiviteettia mutta aina myös mennyt hyvin mukana ravintolassa, veneessä ym. ilman huutoja. Tyttö tykkää toiminnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin on helppo vauva. Nukkuu ja syö hyvin. Itseasiasiassa myös kaverieni lapset on samanlaisia, mutta eihän suomessa saa koskaan tuosa mitään positiivista tuoda esiin, vain valittaminen on sallittua. Ja pitäisi tässä vielä uhmaikää pelätä! Miksi etukäteen pitäisi huolehtia? Kyllä se sieltä tulee jos on tullakseen. Nautitaan hei elämästä jos se on mahdollista
vauvan kanssa opiskelu vs 4vn kanssa opiskelu, joka ei nuku päiväunia enää.. ois varmaan kandennut lukea sillon 4v sitte :D
Meillä kolme helppoa vauvaa. Ei kitise ja valitä turhista tämä nuorinkaan. Nyt 9kk heräilee öisin, mutta on niin tyytyväinen ettei ole mitään valittamista. Ihana touhutyttö.
Pikkuvauvana nukku yöt ja mega päikkäreitäkin..
Tämä on ensimmäinen kerta, kun näen että joku kirjoittaa miten kivaa ja helppoa vauva-arki on. Tästä tuli hyvä mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai voi iloita helposta vauvasta ja suurimmaksi osaksi vauvat kai on helppoja. Mutta ei voi sanoa, että on hyvä äiti kun vauva on helppo ja huono äiti jos vauva ei olekkaan helppo. Tai ei voi sanoa, että vauva on rakkaampi, suloisempi tai parempi silloin kuin se on helppo ja päinvastoin silloin kun se ei ole helppo. Se miten leveilee, sillä on eroa.
Ja miksi vauvojen aiheuttamista vaikeuksista puhutaan, on varmaan siksi, ettei ne tulisi yllätyksenä. Oletusarvohan on, että vauvat oppivat pian itsenäisiksi, eivätkä tarvitse äitiä kuin mahdollisimman vähän. Jos näin ei sitten olekkaan, niin äitihän voi pettyä ja seuraksiahan saa välillä lukea ip-lehdistäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 22:52"]
Tottakai voi iloita helposta vauvasta ja suurimmaksi osaksi vauvat kai on helppoja. Mutta ei voi sanoa, että on hyvä äiti kun vauva on helppo ja huono äiti jos vauva ei olekkaan helppo. Tai ei voi sanoa, että vauva on rakkaampi, suloisempi tai parempi silloin kuin se on helppo ja päinvastoin silloin kun se ei ole helppo. Se miten leveilee, sillä on eroa.
[/quote] Onko tässä keskustelussa kukaan sanonut noin?
ap
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 22:50"]
Tämä on ensimmäinen kerta, kun näen että joku kirjoittaa miten kivaa ja helppoa vauva-arki on. Tästä tuli hyvä mieli.
[/quote] Kiitos! Minullekin tuli hyvä mieli täällä jaetuista hyvistä kokemuksista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Kysyisin sinun yon mittaa?? Monelta syotat illalla ja koska aamulla? Vauva on kuitenkin aika pieni?
Tää on nyt niin yli-av-mamma-vastaus ap:lle, että hävettää, mutta koen asian oikeasti tärkeäksi, joten menköön: olethan tietoinen, että "helpot" vauvat saattavat joskus saada liian vähän läheisyyttä ja vuorovaikutusta, koska viihtyvät niin hyvin yksin. He silti tarvitsevat näitä kuten kaikki vauvat. Toivottavasti teillä on museoiden, kahviloiden ym ohella myös rauhallista yhteistä seurustelua ja kotipäiviä.
Ihanaa, että vauva nukkuu hyvin! Olen oikeasti iloinen puolestasi, vaikka minulla on yksi todella huonosti nukkuva lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva menee unille klo 20 ja herää 6-7. Läheisyyttä saa sekä minulta että isältää paljon. Usein käymme silittelemässä jopa hänen nukkuessaan kun on "ikävä".
ap
Osa ei nyt ole tainnut ymmärtää ap:n pointtia. Minullekin, raskaana olevalle, on sanottu vauva-arjesta lähinnä negatiivisia asioita. Jopa lapsettomat kommentoivat, että se tietää sitten monen vuoden unettomia öitä ym. Ei siis ole pelkästä vertaistuesta kyse.
Toki monet sanovat, etteivät silti vaihtaisi vauva-aikaa pois, vaikka se on vaikeaa, mutta tosiaan positiivisia kuvauksia en ole kuullut. On siis kiva tietää, että on myös mahdollista että vauva-aika on kiva kokemus, ettei tarvitse sitä niin kauhulla odottaa. Toki on hyvä myös varautua siihen, että lapsella on koliikki tms., mutta 100 % lapsista ei ole sellaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse odotan esikoistani, ja nyt jo etukäteen stressannut siitä että mitä jos se vauva on sellainen ja sellainen, mitä jos se itkee ja valvottaa koko ajan, mitä jos en pidäkkään vauvasta yms, vaikka mitään noista et todellisuudessa voi etukäteen tietää. Ihana lukea välillä näitä positiivisiakin kokemuksia vauva-ajasta, eikä aina vain niitä kauhutarinoita koliikkivauvoista yms.
Olen iloinen Ap:n puolesta. Minulle vauva-aika oli yhtä helvettiä, lapsi on nyt 1,5 v. Nyt alkoi uhma ja kirkuu ja huutaa päivät, yöllä heräilee edelleen. Ekana vuonna en nukkunut yhtä ainutta täyttä yötä. Vauva oli koko ajan tyytymätön, ulkonakin huusi välillä suoraa huutoa vaikka sylissä kannettiin. Tein myös virheen että täysimetin, kun ajattelin että se on paras vauvalle. Parempi olisi ollut antaa pullosta niin olisi nukkunut paremmin.Vauvalla oli refluksi ja koliikki.
Raskausaikana ajattelin vauva-ajan olevan ihanaa, minua ei varoiteltu vaan kehuttiin sen olevan ihanaa aikaa.Tuntuu, että muilla se on niin ollutkin. Tunnen olevani täysin epäonnistunut äiinä, vaikka olen tehnyt kaikkeni, eneempään en olisi pysytynyt. Muilla on ollut ihanaa, mulla paskaa.Jotain olen siis tehnyt väärin. Olen puhunut asiasta neuvolassa, mutta minulle on vain sanottu lasten olevan tempperamnetiltaan erilaisia.En osannut arvata vauva-ajan ja taaperoajan olevan tällaista, haikeana katselen kavereiden vauvakuvia facebookista ja kuuntelen juttuja. Uskon, että useimmat ovat onnellisia ja vauva-aika ihanaa.Itse olen niin väsynyt etten edes vauvakirjaa saanut kirjoitettua.
Laitoin ja laitan edelleen kaikessa lapseni etusijalle, välillä en syö koko päivänä mitään kun tyttöä täytyy viihdyttää, päiväunia nukkuu edelleen pätkissä. Ja on aivan raivona kun herää, tosiaan kirkuu, hyvä ettei huuda itseään tajuttomaksi... en uskaltanut antaa ikinä itkeä, enkä vieläkään, vaan otan heti syliin ja lohdutan.En ymmärrä, miksi lapsemme on niin tyytymätön, vaikka olen heti vastannut tarpeisiin ja kutsuun, ja nukkuu edelleen meidän sängyn vieressä pinniksessään.
No, kun tästä rämmin läpi ehkä helpottaa.. ja toista ei synnytyskomplikaatioiden takia tule, kohtu ei kestä.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 22:58"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 22:52"]
Tottakai voi iloita helposta vauvasta ja suurimmaksi osaksi vauvat kai on helppoja. Mutta ei voi sanoa, että on hyvä äiti kun vauva on helppo ja huono äiti jos vauva ei olekkaan helppo. Tai ei voi sanoa, että vauva on rakkaampi, suloisempi tai parempi silloin kuin se on helppo ja päinvastoin silloin kun se ei ole helppo. Se miten leveilee, sillä on eroa.
[/quote] Onko tässä keskustelussa kukaan sanonut noin?
ap
[/quote]
Olen huomannut että täällä monet lukijat tekevät omia omituisia johtopäätöksiään. Kun sanot että lapsesi on helppo, vaativampien vauvojen äidit kokevat sen arvosteluna itseään ja äitiyttään kohtaa.
Itsellänikin on kokemusta. Kirjoitin yhteen tissiketjuun. Kerroin että omani eivät roiku koska minulla on paljon sidekudosta, mammografiassa havaittu. Kolme lasta olen imettänyt ja ikääkin on. Toisaalta tunnen naisen joka ei ole edes ollut raskaana mutta on mielettömän roikkuvat rinnat. Siis ymmärtääkseni tämä asia on aika paljon kiinni geeneistä, ei pelkästään imettämisestä tai rintsikoiden käyttämisestä / käyttämättömyydestä. Tämä (mielestäni asiallinen) kommenttini sai aikaiseksi valtavan ryöpytyksen. Minua haukuttiin omahyväiseksi muijaksi joka luulee olevansa parempi kuin muut. Siis kirjoitukseni otettiin leveilemisenä ja henkilökohtaisena loukkauksena. Olettaisin että haukkujina kaikki AV:n roikkuvarintaiset naiset. Huoh.
Tämä meni vähän aiheen ulkopuolelle mutta menköön.
Itse tunsin oloni erityisen väsyneeksi vain noin 2kk esikoisen syntymän jälkeen. Alussa oli kaikkea ylimääräistä hoitoon liittyvää, koliikki jatkui vielä 4-kuiseksi mutta lapsi alkoi nukkua kuitenkin aamuun saakka kun sen sai nukkumaan. Ja onkin ollut varsin helppo lapsi vaikka kiireinen liikkeelle lähtijä. Se 2kk oli selvä rajapyykki kun tuntui että pärjäis tässä kahdenkin kanssa. Toinen syntyi kun eka oli 1v2kk ja on nyt muutaman kuukauden, molemmat nukkuu yöt läpi. Isompikin on nykyään todella rauhallinen ja pienempi on ollut syntymästään asti oikea tyyneyden tyyssija. Eka peloteltiin että on se kauheeta kun saa lapsen ja sit että on teillä kiirettä kun on kaks noin pientä. Olen siis kaksi kertaa yllättynyt positiivisesti, ehkä jatkossa osaan olla kuuntelematta pelotteluja :D Tietysti tässä on vielä uhmat sun muut edessä mutta päivä kerrallaan :)
Ja siis esikoinen nukkuu 19/20-8 ja kuopus 21/22-8 suunnilleen, nuoremmalla tuo nukkumaanmeno pikkuhiljaa aikaistunut tässä ensikuukausien aikana. Molemmat imetettyjä, esikoinen sai pumpattua maitoa pullostakin alkuun mutta aika pian siirryttiin vain imetykseen. -60
Ja vastaan tuohonkin, että saavat päivisin paljon läheisyyttä. Kumpikaan ei syö tuttia (koska eivät ottaneet) ja unilelukin taitaa olla muodon vuoksi sängyssä :/ -60 taas
Ehkä positiivisia kokemuksia ei jaeta juuri sen vuoksi, että ne koetaan lesoiluna. Minulla on ollut 2 haastavaa vauvaa, joiden haastavuus on johtunut allergioista, vatsavaivoista ja korvatulehduksista. Minusta on mahtavaa, että lähipiirissä (ja muuallakin maailmassa!) on myös heitä, joiden vauva-aika on ollut ns. helppoa. Minusta vauvan kanssa olo, äitiys, isyys ja vanhemmuus on aina iso "kakku", joten jos siitä selviää ilman suurempia murheita tai vaivoja, niin on jo selvinnyt paljosta.
Toki joskus olen hieman surullinen ja ehkä kateellinen "helppojen" vauvojen vanhemmille, sillä tietysti olisin halunnut nauttia enemmän edes jomman kumman lapsen vauva-ajasta. Loppujen lopuksi olen kuitenkin ikionnellinen ja kiitollinen perusterveistä ja ihanista lapsista. Lisäksi olen päässyt molempien kanssa harrastamaan, kahvittelemaan, syömään, kerhoilemaan jne. ihan pienestä vauvasta alkaen, joten katkeruutta tai pahaa mieltä ei ole sen suhteen jäänyt. Päinvastoin, on ollut mukava tehdä asioita lasten ollessa ihan pieniä ja ihan rauhassa. Kohta alkaa päivähoito-, koulu- ja työhässäkkä, joten tätä aikaa tulee varmasti vielä monta kertaa ikävä.