Lue keskustelun säännöt.
Vauvan kanssa on älyttömän helppoa vaikka kaikki pelottili muulla.
15.09.2014 |
Olen nyt ollut 8kk kotona vauvan kanssa ja kaikki on super helppoa. Raskausaikana kaikki varoittelivat, että kyllä se elämä sitten muuttuu ja tulet olemaan väsynyt. No, väsynyt en ole ollut. Olen alusta saakka saanut nukkua yöt rauhassa. Mies hoiti aluksi yösyöttöjä pullolla ja yösyötöt loppuivatkin ensimmäisen kuukauden aikana. Vauva on hyväntuulinen, eikä itke lähes koskaan. Hymyilee ja on iloinen. Koskaan ei ole ollut ongelmaa lähteä extempore liikkeelle, käydä ravintoloissa tai kahviloissa, museoissa tai muissa paikoissa. Vauva käyttäytyy aina hyvin ja viihtyy hyvin. Edelleen ihmiset kyselevät, että nukunko kun vauva nukkuu päiväunia, vaikka olen sanonut, etten ole väsynyt. Puuhaan omiani päiväuniaikaan ja olen saanut gradunikin lähes valmiiksi äitiyslomalla.
Haluan muistuttaa, että näinkin hyvin voi käydä.
Kommentit (64)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 23:38"]
Olen iloinen Ap:n puolesta. Minulle vauva-aika oli yhtä helvettiä, lapsi on nyt 1,5 v. Nyt alkoi uhma ja kirkuu ja huutaa päivät, yöllä heräilee edelleen. Ekana vuonna en nukkunut yhtä ainutta täyttä yötä. Vauva oli koko ajan tyytymätön, ulkonakin huusi välillä suoraa huutoa vaikka sylissä kannettiin. Tein myös virheen että täysimetin, kun ajattelin että se on paras vauvalle. Parempi olisi ollut antaa pullosta niin olisi nukkunut paremmin.Vauvalla oli refluksi ja koliikki.
Raskausaikana ajattelin vauva-ajan olevan ihanaa, minua ei varoiteltu vaan kehuttiin sen olevan ihanaa aikaa.Tuntuu, että muilla se on niin ollutkin. Tunnen olevani täysin epäonnistunut äiinä, vaikka olen tehnyt kaikkeni, eneempään en olisi pysytynyt. Muilla on ollut ihanaa, mulla paskaa.Jotain olen siis tehnyt väärin. Olen puhunut asiasta neuvolassa, mutta minulle on vain sanottu lasten olevan tempperamnetiltaan erilaisia.En osannut arvata vauva-ajan ja taaperoajan olevan tällaista, haikeana katselen kavereiden vauvakuvia facebookista ja kuuntelen juttuja. Uskon, että useimmat ovat onnellisia ja vauva-aika ihanaa.Itse olen niin väsynyt etten edes vauvakirjaa saanut kirjoitettua.
Laitoin ja laitan edelleen kaikessa lapseni etusijalle, välillä en syö koko päivänä mitään kun tyttöä täytyy viihdyttää, päiväunia nukkuu edelleen pätkissä. Ja on aivan raivona kun herää, tosiaan kirkuu, hyvä ettei huuda itseään tajuttomaksi... en uskaltanut antaa ikinä itkeä, enkä vieläkään, vaan otan heti syliin ja lohdutan.En ymmärrä, miksi lapsemme on niin tyytymätön, vaikka olen heti vastannut tarpeisiin ja kutsuun, ja nukkuu edelleen meidän sängyn vieressä pinniksessään.
No, kun tästä rämmin läpi ehkä helpottaa.. ja toista ei synnytyskomplikaatioiden takia tule, kohtu ei kestä.
[/quote]
Sulla on ollu rankkaa. En osaa muuta sanoa kun että älä syytä itseäsi, olet lapsellesi paras mahdollinen äiti. Toivon sulle paljon jaksamista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä lesoa!
T: koliikkivauvan äiti
Minäkin olen saanut kuulla tuota että "odota vaan uhmaikää" ja jopa toivottu päin naamaa että omista "helpoista vauvoistani" tulisi pahoja uhmaajia. Jotkut eivät osaa olla onnellisia toisten puolesta...