Lue keskustelun säännöt.
Huonoin mahdollinen hetki tulla raskaaksi - ja tässä sitä ollaan
15.09.2014 |
Jepjep eli tänään näytti raskaustesti positiivista ja aivan hoomoilasena istun nyt tässä ja mietin mitä ihmettä elämälläni tekisin. Tämä ei todellakaan ollut suunniteltu juttu ja olen ihan shokissa, koska olen syönyt e-pillereitä melkein 8 vuotta! Tilanne on aivan kamala monestakin syystä.
Ensinnäkin vietän juuri välivuotta yliopistosta töiden parissa (määräaikainen sopimus, joka päättyy elokuun 2015 lopussa). Toisin sanoen vauva syntyisi ennen kuin pesti päättyisi ja sitten keskeytyisi koulu ihan kunnolla tietenkin, koska gradua tuskin jaksan pieni vauva kainalossa vääntää (eikä tuo edes käytännössä onnistuisi, koska joutuisin muutenkin viettämään aikaan koululla kokeellisen osuuden parissa).
Olen ollut avopuolisoni kanssa 6 vuotta yhdessä ja siksi aborttikin tuntuisi ihan kamalalta - hänhän on juuri se, jonka kanssa muutenkin hankkisin lapsia ehkä 5 vuoden päästä. Kuitenkin tuntuu siltä, että lapsen pitäminen olisi hyvin alkaneen työurani loppu (mammalomalle jäänti kesken määräaikaissopimuksen tuskin ainakaan suosiota lisäisi); lisäksi välivuoden piteneminen ei varmasti tee uralle hyvää. Pelkään, että jämähtäisin kotiin, enkä sitten koskaan saisi saatettua opintojani loppuun tai pääsisi tekemään työtä, josta nautin.
Mitä ihmettä teen? En halua katua tätä valintaa 10 vuoden kuluttua! Mitä sinä tekisit, jos olisit minun sijallani?
Kommentit (74)
Pakko kommentoida tähän sen verran, vaikka onkin vähän ohis, että tuntuu että osa vastaajista elää ihan toisessa maailmassa tai maassa kuin minä. Jossain laa-laa maassa ehkä, tai sitten olette varakkaista perheistä tai perineet omaisuutta tms. Vaikka ei laita uraa lapsen edelle, on ikävä todellisuus nykypäivän Suomessa se, että on pakko miettiä onko lapseen varaa, tai onko elämäntilanne suotuisa. Ei ole enää entisajan suurperhe - tai kyläyhteisömenoa, ja sosiaaliturvaakin ollaan purkamassa. On pakko miettiä realiteetteja, kuten niitä opintoja ja gradua ja töitä, vaikka ei laittaisi työtä lapsen edelle. Vai kuvittelevatko jotkut, että elättäjä löytyy aina, jos on lapsen pukannut maailmaan? Joidenkin on PAKKO ajatella työkuvioita ja elämän realiteetteja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitiys- tai hoitovapaa ei kuluta opintoaikaa, tiedoksesi vain. Ne ovat lakisääteisesti turvattua aikaa, jolloin opinnot voi laittaa katkolle.
Mä sain lapsen teininä, ei ollut ammattia eikä rahaa ja mieskin häipyi. Nyt olen lähes valmistunut ja lapsi eskarissa. Olen tyytyväinen elämääni. En tajua miksei ap:n kaltaiset ihmiset voi vähän relata? Ei kaikkea voi suunnitella.
Mä ajattelin että täällä olis joku oikeesti kusisessa tilanteessa mutta what? Sulla on elämä avoinna moneen suuntaan, vakaa parisuhde, tulevaisuudensuunnitelmia. Voi se tietty olla että ehkä et todella halua lasta vaan luulet että "5 vuoden päästä" kuuluu pyöräyttää pari muksua. Mieti mitä sä haluat ja puhu sen miehes kanssa ja.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 23:31"]
Mä sain lapsen teininä, ei ollut ammattia eikä rahaa ja mieskin häipyi. Nyt olen lähes valmistunut ja lapsi eskarissa. Olen tyytyväinen elämääni. En tajua miksei ap:n kaltaiset ihmiset voi vähän relata? Ei kaikkea voi suunnitella.
[/quote]
Millä rahoitit elämäsi?Ei voi relata, jos ei ole millä ostaa ruokaa lapselleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 23:29"]
Äitiys- tai hoitovapaa ei kuluta opintoaikaa, tiedoksesi vain. Ne ovat lakisääteisesti turvattua aikaa, jolloin opinnot voi laittaa katkolle.
[/quote]
Niin yliopistossa mutta ei esim. ammattikorkekoulussa.Siellä pakko jatkaa vuoden jälkeen.
Tein abortin nuorena kun opinnot olivat kesken, ajattelin että teen lapset sitten kun aika on sopiva.
Sopivaa aikaa vaan ei tuntunut löytyvän oikein koskaan.
Nyt yritystä takana kolme vuotta (tosin ilman hoitoja yms) tuloksetta, elämä ei todellakaan mene aina -jos koskaan niin kuin sen on suunnitellut.
Turha kai sanoakkaan kuinka pahoillani olen tuosta nuoruuden liian hätäisestä päätöksestä.
Kannattaa harkita tarkkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tein lapset kesken yliopisto-opintojen. Äitiys- ja vanhempainvapaalla on paljon joustavampaa tehdä esim. gradua kuin työn ohessa. Mä menin vauvantahtisesti esikoisen kanssa - tein kirjallista työtä päivällä, yöllä, milloin tuli inspiraatio. Imetin vauvaa sen sitä vaatiessa. Korkeakoululla ollaan aika joustavia pienten lasten äitien kanssa. Kypsyysnäytteen tein niin, että vauva oli vieressä kaukalossaan. Olen tehnyt töitä opintojen alkuvaiheesta alkaen ja työn ohessa opiskelu oli huomattavan paljon vaikeampaa, koska päivässä piti kuitenkin olla joku rytmi.
Ap:n tilanne ei todellakaan ole huonoin mahdollinen. Keksin ihan elävästä elämästä monta huonompaa hetkeä tulla raskaaksi, esim. juuri syöpään sairastuneena :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tulin raskaaksi pahimmalla mahdollisella hetkellä ja se oli sellainen että olin niin sairas että tarvitsin lääkkeitä joita ei raskaana ollessa saa missään nimessä käyttää. - Tämä on pahin mahdollinen tilanne tulla raskaaksi!
Vaihtoehtoja ei kuin kärvistellä 9kk ilman lääkitystä ja toivoa ettei seuraukset olisi korjaamattomia enää sen jälkeen. 4kk mennyt ja 5 jäljellä. Toivo alkaa loppua ja harvinaisen pitkä on raskausaika.
Kannattaa ajatella asiaa niin että nuo ovat kuitenkin kaikki järjestely kysymyksiä.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 23:44"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 23:29"]
Äitiys- tai hoitovapaa ei kuluta opintoaikaa, tiedoksesi vain. Ne ovat lakisääteisesti turvattua aikaa, jolloin opinnot voi laittaa katkolle.
[/quote]
Niin yliopistossa mutta ei esim. ammattikorkekoulussa.Siellä pakko jatkaa vuoden jälkeen.
[/quote]
Totta, mutta ap on yliopistossa (gradu).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä näitä aloituksia. Jos haluat lapsen, älä keskeytä raskautta. Jos et halua, keskeytä. Ihannhyviä valintoja kumpikin.
Lapsi ja opiskelut passaa yhteen ihan mainiosti. Mulla kaksi tutkintoa ja kaksi lasta niiden aikana/lomassa. Ihan hyvin se sujui. Nyt kun tytöt on lähes teinejä (tai siis toinen on jo) ja itse oon vasta vähän päälle kolmikymppinen on kuulkaa kivaa kun ei tarvitse aloitella sitä vauva-vaipparumbaa -joka on omilla kavereilla ja siskollakin parhaillaan menossa. Lapset kantsii hankkia nuorena. Rohkeesti vaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 00:18"]Lapsi ja opiskelut passaa yhteen ihan mainiosti. Mulla kaksi tutkintoa ja kaksi lasta niiden aikana/lomassa. Ihan hyvin se sujui. Nyt kun tytöt on lähes teinejä (tai siis toinen on jo) ja itse oon vasta vähän päälle kolmikymppinen on kuulkaa kivaa kun ei tarvitse aloitella sitä vauva-vaipparumbaa -joka on omilla kavereilla ja siskollakin parhaillaan menossa. Lapset kantsii hankkia nuorena. Rohkeesti vaan!
[/quote]
Ei sitä rumbaa tarvitse aloitella minkään ikäisenä, jos ei halua.
Minäkin luulin tulleeni raskaaksi huonoimmalla mahdollisella hetkellä. Aborttiaika oli, peruin sen viime hetkessä, lapsi syntyi ja on elämäni valo, lisäksi kaikki järjestyi! Ihmisellä on paljon enemmän vaihtoehtoja kuin mitä näkee. Pidä lapsi, ap. Tulet olemaan kiitollinen.
Hui miten paljon vastauksia – kiitos kaikille niistä J Tilannehan on se, että miehelle en ole vielä kertonut mitään. Tarkoitus oli kertoa eilen, mutta hän tuli niin myöhään töistä kotiin, etten enää viitsinyt järkyttää. Itse olen edelleen täysin kahden vaiheilla lapsen pitämisen suhteen: järki sanoo todella vahvasti, että tee abortti, mutta tunteet ihan päinvastaista. Oma tämän hetkinen työni oli kuin lottovoitto – niin taloudellisesti kuin kokemuksenkin puolesta, joten tuntuisi ihan kauhealta jäädä äitiyslomalle kesken kaiken. Tuntuu jotenkin siltä kuin olisin pettänyt työnantajani. Lisäksi pelkään, että hyvin alkanut ura tyssää täysin tämän kaiken takia. Äidilleni kävi aikoinaan niin, että hän ”kotiäitiytyi”, eikä sen jälkeen enää koskaan päässyt kunnolla työelämään kiinni, vaan alkoholisoitui. En ikimaailmassa haluaisi itselleni (tai lapsilleni) samaa ja siksi varmaan olenkin niin ahdistunut tästä tilanteesta! Oli miten oli, luulen, että avomieheni mielipiteellä on nyt todella iso, ratkaiseva, merkitys lopullisen päätöksen kannalta.
Mieheni on valmistumassa hyväpalkkaiseen ammattiin, eikä hänellä muutenkaan ole rahasta pulaa eli raha/toimeentulo ei periaatteessa olisi ongelma. Sen sijaan minua pelottaa tulla taloudellisesti täysin riippuvaiseksi toisesta (etenkin tässä vaiheessa, kun maisterintutkintoa ja vakiduunia ei ole) – ja niinhän siinä tietenkin kävisi, jos lapsen pitäisin. Meillä on koko suhteemme ajan ollut omat tilit ja kaikki menot on maksettu tasan puoliksi riippumatta siitä kumpi tienaa enemmän. Siksi jotenkin ahdistaa ajatus siitä, että hän elättäisi minut kokonaan. Ap
Eli tuon J-kirjaimen alussa oli tarkoitus olla hymiö :) T: Ap
Minäpäs kerron sulle jotain. Lapsen teko voi olla loistojuttu tulevien töiden kannalta.
Minä olen lukenut taloushallintoa 90-luvun alussa. Sain sen jälkeen pelkkiä pätkäduuneja (ja ihan sen takia että olin lapseton parisuhteessa oleva nainen). 99 työnantaja ilmoitti, ettei pätkä enää jatku. Hain duunia ja sain vuorotteluvapaasijaisuuden ihan unelmapaikasta. Se oli syyskuuta se. Joulukuussa havaitsin olevani raskaana. Mulle ei juolahtanut mieleenkään mikään abortti. Puhuttiin puolison kanssa ja päätettiin pärjätä. Mies päätti pitää hoitovapaata että pääsisin töihin. Jäin siis määräaikaisesta duunista äitiyslomalle. Vauvan ollessa 6 kk hain töitä raivolla ja vauvan ollessa 8 kk sain vakituisen työpaikan. Se oli semmoinen paikka, mistä lapseton oli taas kerran lähtenyt toisen homman perässä. Ne halusi perheellisen innostuneen, joka pysyisi. (Multa kysyttiin suoraan haastattelussa perhetilannetta, ja kerroin että löytyy mies ja vauva, mies jää lasta hoitamaan. "Miksi vakituinen paikka kiinnostaa? "Kiva työ huippupaikalla ja pitäisihän sitä saada jotain varmuuttakin talouteen kun on perhe" 153 hakijaa ja pääsin.
Mies jäi vanhempain- ja hoitovapaalle kotiin.
Älä pelkää. Teidän pitää nyt puhua ja harkita. Rahan takia ei teidän tapauksessa kannata aborttia tehdä. Meilläkin on omat tilit, mutta menot on jaettu niin, että lapsen menot puoliksi ja hoitovapaalla se maksaa, jolla on enemmän varaa. Ja hoitovapaalla mies kävi 2-4 päivää kuukaudesta viikonloppuisin töissä, ja saatiin sillä kinkkua ruisleivän päälle. Samaan aikaan naapurini meni 4. lapsensa kainalossa luennolle ja hänellä oli aupair apunaan.
Älä turhia panikoi! Ei elämää kannata liikaa suunnitella. Konstit on kuule monet, jos ei ihan tyhmä ja avuton ole.
Usko Mua.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 18:25"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 18:20"]
Kadut koko ikäsi, jos teet noin heppoisin perustein abortin.
[/quote]
Minä en ole katunut hetkeäkään, vaikka tein lähes samassa tilanteessa abortin. Oli vain vielä pidempi parisuhde ja olin naimisissakin. Nyt 3v myöhemmin olen ollut työelämässä 2,5 vuotta, minulla on vakityö ja olen raskaana suunnitellusti.
Tilanteeni oli ap:ta huonompi siinä mielessä, että en ollut juuri sillä hetkellä töissä vaan tein jo gradua. AP Saa sentään 6kk työtulojen mukaan äitiyspäivärahat, mikä on mahtava etu opiskelijaan nähden. Lisäksi minun graduni olisi väkisillä valmistunut ennen vauvan syntymää --> paperit olisivat vanhentuneet ennen kuin olisin päässyt takaisin työmarkkinoille.
Ap, sinun tilanteessasi pitäisin vauvan ihan hyvällä omallatunnolla jos vauvan haluat pitää. Tilanteesi on oikein sopiva. Tee gradu loppuun ja valmistu vasta kun lapsi on valmis menemään päiväkotiin ja hae töitä tuoreilla papereilla.
[/quote]
Voi herrajumala, millaisia arvoja ihmisillä. Paperit olisivat "vanhentuneet" -> tapanpa siis oman lapseni. Kuule, tutkinto ei vanhene ja paperit voi ottaa ulos gradun jälkeenkin. Edustatpa kovia ja kylmän laskelmoivia arvoja. On täällä muitakin vastuuntuntoisia, itsensä elättäviä ihmisiä, jotka ovat raskautuneet opintojen aikana, mutta eivät ole tehneet aborttia. Älä puolustele aborttiasi sillä.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 19:03"]
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 18:40"]
Et kai ole tosissasi?Siis ehdotat tuota ihmiselle, jolla opinnot kesken ja määräaikainen sopimus? No, en ihmettele että kohta Suomi on konkassa.Miten luulet ap:n tulevan toimeen taloudellisesti ja hankkivan kaikki varusteet lapselle? Voi olla että säästöjä ei tässä vajaassa vuodessa ehdi kerryttää tarpeeksi ja sitten ehdotat kahden lapsen saamista? Tiedätkö, onko ap:n mies hyvätuloinen, jotta voi tarpeen tullen elättää puolisonsa ja pari lasta?
Terveisin: äiti joka saa kotihoidontukea nettonam 450 e/kk Helsingissä
[/quote]
Et kai itse ole tosissasi vaan provo? Ap:llä on kanditutkinto jo tehtynä ja pitkäaikainen parisuhde. Kanditutkinto tarkoittaa, että ap on siis jo valmistunut ja ihan työnhakukelpoinen jo sinällään. Ap saisi siis myös työmarkkinatukea, tai jopa ansiosidonnaista mahdollisessa työttömyystilanteessa. Todellisuus gradunkin jälkeen on todennäköisesti määräaikaisia työsuhteita, alasta riippuu kuinka pitkään. Jos ap lähtee sille linjalle, että odottaa kunnes on valmistunut ja VAKITUISESSA työssä, saattaa hedelmällinen ikä olla jo takanapäin...
Akateemisessa maailmassa käy kyllä usein niin, että erityisesti gradun jälkeen töitä kyllä löytyy. Gradunkin voi useimmilla aloilla tehdä palkallisena. Lapsi ei ole kiinnostunut perheen säästöistä. Kaikilla ei ole koskaan elämänsä aikana isoja säästöjä ja silti ne lapset on tehty. Varusteet lapselle? Lapsi tarvitsee elämänsä ensimmäisinä vuosina huomattavan vähän "varusteita", sitä paitsi kirpparit on keksitty. Kela maksaa joka tapauksessa lapsilisää joka kyllä pienen lapsen elättämiseen riittää oikein hyvin. Se että sinä saat 450 euroa kotihoidotukea on ihan sinun oma häpeäsi, sulla ei taida olla kanditutkintoa takana?
On myös aika todennäköistä että mies käy töissä, pari pientä lasta menee ihan hyvin miehen tuloilla, lapsilisillä ja äidin työmarkkinatuella/ansiosidonnaisella tai opintotuella ja äidin keikkatöillä, ei se niin vaikeaa ole.
[/quote]
Kertoiko Ap alansa, ja että hän voi tehdä keikkatöitä? Ja hei, työmarkkinatuki ei tosiaan ole kummoinen, jos meinaa elättää itsensä ja kaksi lasta, kuten yksi vastaajista ehdotti. Oletan että Ap ja miehensä ovat vielä melko nuoria joten alasta riippuen ei palkka (siis puolison) ole vielä 3000-4000 nettona käteen (varsinkaan jos ovat molemmat akateemisia).
Minulla on takana enemmän opintoja kuin kanditutkinto sekä työkokemusta aika paljon myös ulkomailta :) Senpä takia ehkä olen todella realisti, "herran haltuun" tai että "rakkaus riittää" ei voi lasten kanssa heittäytyä sillä jos lapsen tekee tähän maailmaan, täytyy olla valmis hänet myös itse elättämään. Katsos kun nämä nykyiset sosiaalietuudet eivät ole välttämättä maailman tappiin nykyisellä tasollaan.