Aikuisiällä seurustelu? Kuinka kauan meni oppia toinen ihminen ja missä aikataulussa suhde muutenkin eteni? Milloin vielä tuli uusia luonteenpiirteitä esille?
Minkälaisia kokemuksia teillä on aikuisiässä seurustelusta ja missä ajassa sitä oppii suurinpiirtein tuntemaan toisen? Kuinka kauan uusia asioita voi vielä tulla? Entäs sitten makuhuonepolitiikka. Missä ajassa ujostelu on yleensä heitetty pois, jos sitä alunperinkään on ollut?
Jos seurustelu päättyi, nii mikä oli syy ja kauanko lystiä kesti? Entä jos muutitte lopulta saman katon alle, kuinka kauan siihen meni ja tuliko asian tiimoilta yllätyksiä? Tuliki ko se kuuluisa "arki" jossakin vaiheessa peliin ja mitäs sitten tapahtui? Oliko tuohon "arjen" tulemiseen jotakin konkreettisia syitä ja olisi pitänyt nähdä aikaisemmin joitakin asioita, jotka enteilivät ko. ongelmia vai tuliko vain ihan normikyllästyminen hetkeksi aikaa?
Kommentit (6)
No aikuisena, ko on jo vähän elämää nähnyt. Sanotaanko nyt karkeasti, että alkaen lähempänä neljääkymmentä.
Mies ei ollut koskaan asunut omassa kodissa vielä 40 vuotiaana isänä. Aina siirtynyt äidin ja naisten kotien väliä.
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ollut koskaan asunut omassa kodissa vielä 40 vuotiaana isänä. Aina siirtynyt äidin ja naisten kotien väliä.
Ero tuli lopulta siitä, että odotti täyshoitoa osallistumatta itse mihinkään. Olisi pitänyt riittää, että hän hoitaa autollaan ajon, kun käydään jossakin.
42-vuotiaana aloitettu suhde eteni huomattavasti hitaammin kuin nuorena aloitetut suhteet. Tällä palstalla vallitsee käsittääkseni konsensus siitä, että salamarakastuminen on ainoa oikea rakastumisen muoto ja jos ei muutaman kuukauden tapailun jälkeen ole suuria tunteita syntynyt, niitä ei koskaan synnykään.
Tämä voi päteä nuorten suhteisiin, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa, että vanhemmiten tuo ei enää pidä paikkaansa. Vanhemmiten moni on monta kertaa satutettu, huonojen suhteiden säikäyttämä, omiin kaavoihinsa kangistunut. Tämä tekee suhteiden aloittamisesta hankalampaa, mutta joka tapauksessa menneet on mahdollista ylittää ja lopulta antautua rakkaudelle jos toinen ihminen osoittautuu hitaan tutustumisvaiheen aikana sen arvoiseksi.
Täysin toista ei kuitenkaan opi koskaan tuntemaan. Se on mahdotontakin, kun toinenkin muuttuu koko elämänsä ajan. Mutta sehän on myös suhteen suola. Vielä vuosien jälkeen miehestä paljastuu joka päivä jotain uutta, mikä myös pitää kipinää yllä. Uskon, että ne jotka ajattelevat tuntevansa toisen läpikotaisin, ovat vain lakanneet kuuntelemasta toista.
Teinit haluavat tietää miten aikuisiällä seurustellaan ja millä tahdilla?
Teineille tyypilliseen tapaan he niputtavat kaikki aikuiset samaan kategoriaan.
MItä tarkoittaa "aikuisiässä"? kolmikymppisenä, nelikymppisenä vai mitä?