Lue keskustelun säännöt.
Puolison itsetuhoisuus
Ap
20.08.2021 |
Puoliso ei jaksa enää perhearkea ruuhkavuosikiireellä, sitä päivittäistä aikataulutusta. Olen koittanut tehdä hänen tehtäväosuudestaan kevyempää eli kotityöt ja suurin osa päiväkotihauista kontillani. Hän puhuu siitä että lähtisi pois. Ilman muuta perhettä. Muuttaen tai tappaen itsensä. Pelottaa ne puheet vaikken halua uskoa että hän niitä toteuttaisi. On tullut etäiseksi, vihoittelevaksi. Suhteen alussa näin hänellä viiltelyjälkiä jotka tehnyt ennen parisuhdettamme. Nyt huomasin että hänen yksi vanhoista viiltojäljistä ruvella kun uudelleen aukaistu. Mitä tehdä? Haluan auttaa ja perheen sekä parisuhteen voivan hyvin. Rakastan häntä yli kaiken
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaako sekin, että korona-aikaan ei oikein voi tehdä minilomia yksin tai perheen kanssa?
Avun piiriin hänet pitäisi saada, mutta mitenkä sinne haluttoman vie, ei mitenkään. Miten mies suhtautuu asumuseroajatukseen? Entä sinä? Ehkä mies asumuserossa oivaltaisi, että apua pitää hakea.
Olen itse asumuseroa vastaan, se että hän viettää vaikka satunnaisia öitä/viikonloppuja kaverien tai sukulaisten luona ilman perhettämme ei vaivaisi. Haluan uskoa että saadaan asiat järjestymään muutoinkin niin että hän löytää elämäniloa. Ja myöskin kun hän sanoo yhä rakastavan minua
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän haluaa tappaa itsensä niin sen hän tekee sinun puheista tai välittämisistä huolimatta. Näin se vaan menee.
Niin tekee, mutta nyt kannattaa reagoida, ettei mene samalla koko perhe.
Hän on itselleen korkeintaan vahingollinen. Hän ei ole väkivaltainen tai uhkaava jota pelättävä vaan kohdellut perhettämme hyvin
-ap
Jos jälkiä on ollut jo ajalta ennen teidän suhdettanne, ongelmat ovat vanhoja, ehkä hyvinkin varhaisia. Itsensä vahingoittaminen on tyypillistä traumatisoituneelle ihmiselle. Suosittelen hakeutumaan pätevän traumaterapeutin hoitoon, omalla kustannuksella jos mahdollista, koska julkisella jonot ovat usein pitkiä.
Myös keholliset terapiat saattaisivat auttaa, esim. Rosen-terapia. Vakavasti traumatisoituneelle ne saattavat olla liian rajuja menetelmiä jos rinnalla ei ole keskusteluapua.
Jos budjetissanne on varaa, kannattaa aloittaa heti. Yksityinen terapia maksaa noin 100 €/käynti ja rosen-terapia 50-80 € vähän paikasta riippuen.
Toinen vaihtoehto on hakeutua kunnan mielenterveyspalveluihin, jos satutte asumaan sellaisessa paikassa että niihin pääsee.
Myös psykiatrinen päivystys on mahdollinen vaihtoehto, sinne pääsee aina. Sen jälkeen tosin joutuu yleensä psyykenlääkkeiden varaan ja trauman hoidossa ne ovat pelkkä oireiden piilottaja, ne eivät hoida ongelmien syytä. Tosin ne saattavat olla tarpeen olon helpottamiseksi akuutissa tilanteessa lyhytaikaisesti.
Itsetuhoiset puheet on aina syytä ottaa vakavasti ja apua on haettava heti.
Masennukselle on aina olemassa syy. Se on sairaus mutta ei se tyhjästä tule. Tuo syy olisi miehen itsensä jaksettava tunnistaa, kohdata ja ajan kanssa myös käsitellä.
Ammattiapu on välttämätöntä, mikäli mies on jo itsetuhoinen. Täysin välttämätöntä.
En tiedä, miten muuten kuin kannustamalla hoitoon voit auttaa häntä. Joku kotitöiden jakamisen helpottaminen on tosi pientä näpertelyä.
Aivan kuin et aivan käsittäisi, mikä tilanne on. Se on luonnollista, mielen suojareaktio. Mutta sinun on nyt oltava todella vahva.
Ottaisin sinuna miehen puheet tosissaan ja myös sen, että te voitte kaikki olla vaarassa. Perhesurmat onnistuvat varmaan juuri siksi, että terve mieli ei voi ajatellakaan sellaista vaihtoehtoa omalle kohdalle.
Hirveää edes kirjoittaa tällaista. Toivon että sinulla ja teidän perheellänne on luonnollinen tukiverkko ympärilläsi. Sinun on nyt jaksettava, eniten lasten takia. Heidät pitäisi saada hoitoon, jotta voit keskustella miehesi kanssa rauhassa.
Älä ihmeessä vastusta, jos miehesi haluaa oikeasti muuttaa. Nyt ei ole oikea aika miettiä mitään muuta kuin sitä, että lapsillasi on isä myös ensi vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hän haluaa tappaa itsensä niin sen hän tekee sinun puheista tai välittämisistä huolimatta. Näin se vaan menee.
Niin tekee, mutta nyt kannattaa reagoida, ettei mene samalla koko perhe.
Hän on itselleen korkeintaan vahingollinen. Hän ei ole väkivaltainen tai uhkaava jota pelättävä vaan kohdellut perhettämme hyvin
-ap
En halua pelotella, mutta tiedätkö kun tällaiset tapahtumat voivat tulla kuin salama kirkkaalta taivaalta. Niistä ei varoiteta etukäteen eikä välttämättä ulospäin näy mitään. Sitten jonain aamuna ei enää herää. En väitä että tämä teitä mitenkään koskisi, mutta tällaista tapahtuu.
Parhaat neuvot aina teilataan.
Monella on kokemusta....