Mitä teit 20-vuotiaana?

Tein vankilatuomion uhalla palkatonta paskaduunia.

Sivari.

Töitä. Asuin miehen kanssa yhdessä, silloin tällöin käytiin juhlimassa.

Sain esikoiseni. Oli yllätysvauva, mutta yhtään en ole kaivannut lapsetonta elämää. Jos ylläriä ei olisi tullut niin toki olisimme 5-10v viellä varmaan odotelleet ennen suunniteltua jälkikasvua. Naimisissa oltiin jo joten ihan parisuhdetta ja työssäkäyntiä se arki olisi meillä ollut tuolloin. Mitään kovaa bailuvaihetta minulla ei ole ollut eikä varaa matkusteluunkaan olisi ollut.

valmistuin ammattiin, muutin yhteen poikaystävän kanssa, otin loparit vakiduunista ja lähdin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan yliopistoon. samalla tiellä edelleen :)

Olen viimeisen vuoden aikana matkustellut Afrikassa, tein unelma työtä Euroopassa (nyt vähän kusinen tilanne kun palkkaa ei näy eikä kuulu ja muutenkin meni sukset ristiin firman kanssa) ja nyt muutan Lontooseen tekemään toista unelma duunia mutta pikku palkalla. Ens syksyks meinasin vihdoin opiskelemaan, ehkä voisin tehä englannissa heidän lukion päättökokeet kun ei meinaa noilla E-M papereilla mihinkään oikeesti hyvään yliopistoon päästä. Ja joo sinkku olen ja miehiä oli kesällä vähän liikaakin. Haluaisin rauhottua mutta ei tunnu miehet lankeavan syöttiin. Ehkä uus alku Englannissa vajaa kuukauden päästä.

Olen 3-vuotiaan pojan äiti ja opiskelen toista vuotta kokiksi.

↑ nyt olen 18v.

Olin armeijassa. Nyt kolme vuotta myöhemmin opiskelen ja juhlin :)

Tein töitä ja muutin hetkeksi Jenkkeihin. Bailasin. Tapasin uusia ihmisiä. Aiai :)

Itsemurhaa.

Keväänä, jolloin täytin 20, pidin parhaillaan välivuotta yo-kirjoitusten jälkeen. Tein koko vuoden opettajansijaisuuksia eri kouluissa (ja tajusin, että opettajaksi en ainakaan halua). Kesän olin kesätyössä kahvilassa ja syksyllä muutin toiseen kaupunkiin, jossa aloitin opiskelun yliopistossa. Ensimmäinen opiskeluvuosi oli tietysti ihana, koko maailma tuntui olevan auki ja opiskelijaelämä aivan mahtavaa. Sinkkuna elelin ja aloin seurustella vasta monta vuotta myöhemmin.

Olin koulutusta vastaavassa työssä, seurustelin kyllä mutta bailasin, bilehiltystä ja tasan 20veenä olin parisen viikkoa juhlimassa syntäreitäni etelässä. Hauskoja aikoja, ja HYVÄ etä tein lapset vasta myöhemmin, kerkesin elää villin nuoruuden.

Hehhe se oli sitä sekavaa aikaa. Olin työtön, ryyppäsin ja sekoilin miesten kanssa. Olin viimein päässyt eroon kaikista raskaista asioista ja kusipäistä niin nautin. Tein paljon tyhmiä ratkaisuja, mutta virheistä oppii. En palaisi enää siihen aikaan mutta en kadu.

Älä ressaa ettei ole miestä tai haluat lapsia nuorena. Minäkin tapasin Miehen yhtäkkiä ja alle vuoden yhdessäolon jälkeen olin raskaana. Kohta 10v yhdessä ja rakastan Miestä joka päivä enemmän. Olin 22 kun lapsi syntyi.

Opiskelin, tapasin mieheni ja  menin kihloihin.

Opetin kissani leipomaan.

Opiskelin toista vuotta sairaanhoitajaksi, asuin avoliitossa, hankin lemmikin. Tein opiskelun ohella ja kesäisin töitä ja pidin vuodessa kolme viikkoa lomaa ulkomailla seikkaillen.
Säästin asuntoon ja vauvakuumeilin.

Olin RUK:ssa eli reserviupseerikoulussa.

Kävin töissä, olin kihloissa ja asuin poikakaverini kanssa.

22v:na aloitin uuden elämän...erosin, aloitin opiskelut ja tapasin nykyisen mieheni ja lasteni isän.

Pidin välivuotta lukion jälkeen ja mietin mitä ihmettä alkaisin opiskella. Biletin, olin ystävien kanssa, haahuilin. Tulin raskaaksi ns. yksin ja aloin oikeasti asettua sen myötä aloilleni. Laitoin kodin, valmistuin vauvan tuloon, keksin mitä alan opiskella ja aikuistuin pikavauhtia. Sain lapsen ja olin ikionnellinen.

Töitä töitä ja töitä. Silloin vakiduuni ja kuukausiliksa, nyt 25 v myöhemmin pätkähommia ja palkka sen mukainen. Tosin 2/3 lapsesta saatu aikuiseks tällä välini ja ovat jo pois pesästä, tuo viimoinen vielä tuossa pyörii muutaman vuoden.

Muutin takaisin Suomeen, pääsin opiskelemaan yliopistoon, ja muutin taas uuteen kaupunkiin. Innokkaana ja iloisena. Olin eronnut poikaystävästäni ulkomaillajo ennen paluuta Suomeen. Kaikki vielä edessä.