Voitteko pitää ne kurittomat pellossa kasvaneet kakaranne pois harrasteryhmistä? Me ollaan myös maksettu siitä harrastuksesta.
Lapsi aloitti uuden telinevoimistelu/parkour-harrastuksen. Ryhmässä kouluikäisiä lapsia. Nyt kuitenkin kuulen (itse en ole päässyt seuraamaan tunnin kulkua, koska koronarajoitukset kieltävät), että joka tunnilla sikailee kaksi penskaa. Pelleilevät, eivät noudata sääntöjä tai ohjeita, hidastavat muiden opetusta, riehuvat ja huutavat. Eilen nämä sankarit makoilivat voimistelupukin päällä niin kauan, etteivät muut päässeet ollenkaan kokeilemaan. Ohjaaja oli kuulemma yrittänyt monestikin kieltää näitä tiettyjä lapsia, tuloksetta.
Harmittaa ihan tosi paljon kaikkien niiden lasten ja perheiden puolesta, jotka maksavat kivasta harrastuksesta ja leijonanosa tunnista kuluukin sitten muutaman häirikön paimentamiseen. Valtaosa lapsista on kuitenkin mukana ihan tositarkoituksella ja olivat kiinnostuneita liikkumisesta ja harjoittelusta.
Voisitteko siis joko opettaa penikkanne tavoille tai jättäytyä pois harrastuksesta? Vaihtoehtona tutkikaa jotain erityislasten liikuntaryhmiä. Löytyy varmaan jotain nepsy-ryhmää tms., kasvatushaasteissa kysykää neuvoa kuntanne perhetyöstä tai lastensuojelusta.
Kommentit (104)
Suositusten mukaan käyttytyvät aikuiset ovat lapsia kohtaan liian usein yli-imeliä. Lapse etu, lapsi on tärkein, aikuinen tekee kaikki ikävät hommat lapsen katsoessa vieressä, aikuisen laskeutumi en lapsen tasolle ihan fyysisestikin kyykkimällä ja polvistelemalla, henkisesti jopa alemmas kun suostuu määräiltäväksi, oikeuksien julistaminen velvollisuudet unohtaen jne. Missä se auktoriteetti näkyy? Miksi aikuinen mielistelee ja yrittää hampaat irvessä olla kiva? Lapset eivät ole tasa-arvoisia saati ylempänä aikuisia. Tämä ei koske erikseen mitään ryhmää vaan ihan tavallisia hyväntahtoisia ja ystävällisiä aikuisia. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkea seura, jos ei saa heitettyä häiriköitä pihalle. Itse valmentajana / ohjaajana ilmoitan vanhemmille, että lapsilla ei ole kerhoon / treeneihin asiaa, jos eivät osaa käyttäytyä.
Valitettavasti tämä ei toimi kaikkialla. Esimerkiksi itse ohjasin yhtä harrastusryhmää ja heti ensimmäisellä tunnilla oli ongelmia erään lapsen kanssa. Puhuttiin mielestäni ihan rakentavassa hengessä vanhemman kanssa heti tunnin jälkeen, käytiin haasteita läpi jne. Ehdotin että vanhempi voisi olla lähettyvillä jatkossa kaikkien tuntien ajan, jotta hän voi ottaa oman lapsensa "taolle" kun homma alkaa kuumenemaan liikaa. Tämä ei käynyt vanhemmille. Kun puhuin työnantajan kanssa asiasta, niin hän oli sitä mieltä että lasta ei saa pakottaa lopettamaan harrastusta. Lopputuloksena melkein kaikki muut lapset lopettivat, kun eivät jaksaneet enää sekoilua vierestä.
Minä taas vaadin päiväkodissa, että omaa lastani toistuvasti pahoinpitelevä häirikkö pidetään etäällä. En helposta hermostu, mutta kun muutenkin ylikiltti 5-vuotias tulee kotiin verisen nenän kanssa, silloin meni kuppi nurin. Päivästä toiseen jatkuva väkivalta ei kuitenkaan ollut ryhmän opettajan mielestä tarpeeksi vakavaa, hän vaan tuimani toisteli "x:llä on OIKEUS olla ryhmässä ilman että leimautuu kiusaajaksi". Sanoin, että minun lapsellani taas on OIKEUS olla rauhassa hoidossa, varsinkin kun on tunnettu pidetyksi kaveriksi eikä kenenkään muun lapsen kanssa ole vastaavia ongelmia koskaan ollut. Opettaja lupasi lopulta pitää lapset erillään.
Ihan kummalliseksi on mennyt maailma, kun ihan pieniä lapsiakin saa pahoinpidellä, eikä näiden häiriköiden vanhempiakaan kiinnosta. Itse olisin aivan kauhuissani, jos saisin tietää että oma lapseni esim. sanallisesti kiusaisi muita, saati kävisi näihin toistuvasti käsiksi!
Kannattaa ottaa juristiin yhteyttä ja hakea lähestymiskieltoa. Alkaa yleensä siinä vaiheessa päiväkotia ja vanhempia kiinnostaa. Väkivaltaisella lapsella pitää olla päiväkodissa henkilökohtainen avustaja AINA ettei pääse satuttamaan muita.
Jep!! Joka ryhmässä on 2 tälläistä apinaa koira ei saada kuriin! Jos tietäisin että oma lapseni käyttäytyy noin jäisin katsomaan sinne ja komentamaan, mutta ei , nämä vanhemmat juoksevat pois kun hetkeksi pääsevät eroon niistä kakaroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo harrastuksissa huonosti käyttäytyminen on jotain niin outoa. Leikki-ikäisiltä yms. sen ymmärtää, isommilta oikein ei. Vielä oudompia tilanteita ovat ne, joissa lapsen vanhempi mahdollistaa sen häiriökäytöksen jatkumisen.
Viimeksi kun lapseni jumppa palasi tauolta, ryhmään oli tullut mukaan muutama uusi kokeilija. Yksi näistä itki ja kitisi ja haki huomiota jatkuvasti vanhemmaltaan, kieltäytyi menemästä muiden mukaan. Ohjaaja oli superkärsivällinen, houkutteli kokeilemaan helppoja juttuja, ja koronan takia lapset tekivät liikkeitä muutenkin aika omissa oloissaan/vuorollaan. Ei, tämä yksi marssi pukkarin ja salin väliä käytännössä koko tunnin ja häiritsi näin muiden keskittymistä (yleensä salin ovi on kiinni). Perässä juoksi vanhempi, joka vuoronperään suostutteli, vuoronperään uhkaili. Kuten lapatossuvanhemmat yleensäkin, ei toteuttanut uhkauksiaan, vaan tämä yksi lapsi määräsi sen tunnin tahdin sitten. Seurasin pukkarin puolelta tätä touhua muutaman muun vanhemman kanssa. Kyseinen ryhmä on kouluikäisille tarkoitettu.
No olipas mukava että oikein seurasitte ja tännekin asian jaoit.
Minulla itselläni on temperamentiltaan ääripäitä edustavia lapsia. On sisäänlämpiävä lapsi, joka saattaa uudessa tilanteessa pistää ”jarrut päälle”, vaikka miten kovasti olisi odottanut kyseistä tilannetta, ja sitten on suuna päänä kaikkialle menevä ylisosiaalinen ja -seurallinen lapsi. Vaikka jälkimmäisestä usein tykätään ensitapaamisella, ensimmäinen on se, joka harrastaa koko sielullaan ja sydämellään, ja se näkyy myös tuloksissa.
Elämä on opettanut, että kummankaan lapseni omalla tavallaan hieno luonne ei ole mitenkään minun ansiotani, vaikka te sivusta katselijat ehkä niin ajattelisitte.
Eihän tässä kukaan ole arvostellut lapsen/ lapsien luonnetta! Kyse on käyttäytymisestä. Jos ei osaa käyttäytyä ryhmässä ryhmän edellyttämällä tavalla on valittava toinen harrastus. ”Jokaisen ihmisen oikeus heiluttaa käsiään loppuu siinä, missä alkaa naapurin naama!”
Saan aina sisäisen raivarin kun katson miten tällainen häiriintynyt ipana terrorisoi ympäristöään, missä ikinä onkaan. Koulu, harrastus, ravintola, koti, päiväkoti. Vanhemmat vain hymistelevät vieressä. Joku saattaa piipittää voimakkaasta luonteesta tai aistiyliherkkyydestä. Kestämätöntä että mun kaksi koiraa omaa paremmat käytöstavat kuin monet ihmislapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkea seura, jos ei saa heitettyä häiriköitä pihalle. Itse valmentajana / ohjaajana ilmoitan vanhemmille, että lapsilla ei ole kerhoon / treeneihin asiaa, jos eivät osaa käyttäytyä.
Valitettavasti tämä ei toimi kaikkialla. Esimerkiksi itse ohjasin yhtä harrastusryhmää ja heti ensimmäisellä tunnilla oli ongelmia erään lapsen kanssa. Puhuttiin mielestäni ihan rakentavassa hengessä vanhemman kanssa heti tunnin jälkeen, käytiin haasteita läpi jne. Ehdotin että vanhempi voisi olla lähettyvillä jatkossa kaikkien tuntien ajan, jotta hän voi ottaa oman lapsensa "taolle" kun homma alkaa kuumenemaan liikaa. Tämä ei käynyt vanhemmille. Kun puhuin työnantajan kanssa asiasta, niin hän oli sitä mieltä että lasta ei saa pakottaa lopettamaan harrastusta. Lopputuloksena melkein kaikki muut lapset lopettivat, kun eivät jaksaneet enää sekoilua vierestä.
Minä taas vaadin päiväkodissa, että omaa lastani toistuvasti pahoinpitelevä häirikkö pidetään etäällä. En helposta hermostu, mutta kun muutenkin ylikiltti 5-vuotias tulee kotiin verisen nenän kanssa, silloin meni kuppi nurin. Päivästä toiseen jatkuva väkivalta ei kuitenkaan ollut ryhmän opettajan mielestä tarpeeksi vakavaa, hän vaan tuimani toisteli "x:llä on OIKEUS olla ryhmässä ilman että leimautuu kiusaajaksi". Sanoin, että minun lapsellani taas on OIKEUS olla rauhassa hoidossa, varsinkin kun on tunnettu pidetyksi kaveriksi eikä kenenkään muun lapsen kanssa ole vastaavia ongelmia koskaan ollut. Opettaja lupasi lopulta pitää lapset erillään.
Ihan kummalliseksi on mennyt maailma, kun ihan pieniä lapsiakin saa pahoinpidellä, eikä näiden häiriköiden vanhempiakaan kiinnosta. Itse olisin aivan kauhuissani, jos saisin tietää että oma lapseni esim. sanallisesti kiusaisi muita, saati kävisi näihin toistuvasti käsiksi!
Kannattaa ottaa juristiin yhteyttä ja hakea lähestymiskieltoa. Alkaa yleensä siinä vaiheessa päiväkotia ja vanhempia kiinnostaa. Väkivaltaisella lapsella pitää olla päiväkodissa henkilökohtainen avustaja AINA ettei pääse satuttamaan muita.
Monessako päiväkodissa toteutuu? Oma poika joutui yhden aakkostapauksen silmätikuksi, ja ihan joka päivä tapahtui jotain ikävää. Tiputti tuolilta, löi, puri... Päiväkodissa kukaan ei nähnyt ikinä mitään, kun ei ollut vähintään avomurtuma.
Mun lapsi ei ollut ainoa uhri. Minä ja toisen kiusatun lapsen äiti käytiin kotona juttelemassa, ja tämä lähihoitaja-äippä kikatteli iloisesti, että pojat on poikia. Miten keskustella tuollaisen kanssa, jolla ei ole sen vertaa älyä, ettei tajua lapsensa pilaavat täysin monen muun lapsen elämän. Huono, väkivaltainen käytös ei saa selittyä sanalla poika, tai jollain duagnoosilyhenteellä.
Mun poika sitten loppujen lopuksi löi takaisin, ja kiusaaminen loppui siihen. Tämän tapahtuman kumma kyllä henkilökunta näki. Äkkiä tuo kiusaaja poika löysi uuden uhrin, kun tajusi, että mun poika lyö takaisin.
Varmasti huonoa käytöstä aiheuttaa myös se, että moni lapsi on _todella_ väsynyt liian monen harrastuksen ja "harrastuspakon" myötä. Tuntuu, että joka hem metin viisivuotiaalla pitää nykyään olla 3-4 harrastusta viikottain, mikä on valtaosalle lapsista ihan liikaa. Moni lapsi ei osaa ilmaista väsymystään muuten kuin kiukuttelemalla, tai menemällä ns ylikierroksille.
Voi myös olla, että lapsi ei edes oikeastaan haluaisi harrastaa jotain lajia, mutta vanhemmat pakottavat, jolloin ei ole ihmekään että treenit menevät sitten pelleilyksi.
Tuttu juttu. Viime vuonna poika tuli harrastuksesta kotiin itkien, kun "ei siellä saada mitään tehtyä kun muut vaan pelleilee". Tänä syksynä ei halunnut enää jatkaa harrastustaan. Mielestäni ryhmistä pitäisi voida potkia pihalle lapset, jotka häiritsevät tunneilla.
Vierailija kirjoitti:
Saan aina sisäisen raivarin kun katson miten tällainen häiriintynyt ipana terrorisoi ympäristöään, missä ikinä onkaan. Koulu, harrastus, ravintola, koti, päiväkoti. Vanhemmat vain hymistelevät vieressä. Joku saattaa piipittää voimakkaasta luonteesta tai aistiyliherkkyydestä. Kestämätöntä että mun kaksi koiraa omaa paremmat käytöstavat kuin monet ihmislapset.
En ole kyllä nähnyt yhtään ihmislasta pientareelle ulostamassa, koiria näen päivittäin. Sisäinen raivari kyllä tulee omistajia kohtaan, kun eivät korjaa jälkiä.
Sori, oli pakko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan aina sisäisen raivarin kun katson miten tällainen häiriintynyt ipana terrorisoi ympäristöään, missä ikinä onkaan. Koulu, harrastus, ravintola, koti, päiväkoti. Vanhemmat vain hymistelevät vieressä. Joku saattaa piipittää voimakkaasta luonteesta tai aistiyliherkkyydestä. Kestämätöntä että mun kaksi koiraa omaa paremmat käytöstavat kuin monet ihmislapset.
En ole kyllä nähnyt yhtään ihmislasta pientareelle ulostamassa, koiria näen päivittäin. Sisäinen raivari kyllä tulee omistajia kohtaan, kun eivät korjaa jälkiä.
Sori, oli pakko.
Kylläpä olet tyhmä.
Meillä lopulta ratkaistiin ongelma siten, että ryhmä lakkautettiin ja ohjaaja kutsui yksityisesti kaikki muut paitsi kyseiset häiriköt aloittamaan uudessa ryhmässä samaan aikaan kuin vanhakin. Tätä ennen oli yritetty puhutteluja sekä häiriköille että erityisesti heidän vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Suositusten mukaan käyttytyvät aikuiset ovat lapsia kohtaan liian usein yli-imeliä. Lapse etu, lapsi on tärkein, aikuinen tekee kaikki ikävät hommat lapsen katsoessa vieressä, aikuisen laskeutumi en lapsen tasolle ihan fyysisestikin kyykkimällä ja polvistelemalla, henkisesti jopa alemmas kun suostuu määräiltäväksi, oikeuksien julistaminen velvollisuudet unohtaen jne. Missä se auktoriteetti näkyy? Miksi aikuinen mielistelee ja yrittää hampaat irvessä olla kiva? Lapset eivät ole tasa-arvoisia saati ylempänä aikuisia. Tämä ei koske erikseen mitään ryhmää vaan ihan tavallisia hyväntahtoisia ja ystävällisiä aikuisia. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla.
Hei, me ollaan ihmisiä, ei mikään susilauma. Ihmiset voivat kumartua toistensa tasolle ihan vain kuullakseen paremmin tosiaan, eikä heidän auktoriteettinsa mene siitä pirstaleiksi.
Ja lapset ihmisinä ovat täysin tasa-arvoisia aikuisiin nähden, vaikka heillä on erilaiset oikeudet ja velvollisuudet.
Vierailija kirjoitti:
Saan aina sisäisen raivarin kun katson miten tällainen häiriintynyt ipana terrorisoi ympäristöään, missä ikinä onkaan. Koulu, harrastus, ravintola, koti, päiväkoti. Vanhemmat vain hymistelevät vieressä. Joku saattaa piipittää voimakkaasta luonteesta tai aistiyliherkkyydestä. Kestämätöntä että mun kaksi koiraa omaa paremmat käytöstavat kuin monet ihmislapset.
Kurinpito lapsille on aihealueena hyvin herkkä. Monet kokevat, että siitä on varminta pitäytyä kokonaan, jotta ei tule julman vanhemman tai lastenoikeuksien rikkojan leimaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saan aina sisäisen raivarin kun katson miten tällainen häiriintynyt ipana terrorisoi ympäristöään, missä ikinä onkaan. Koulu, harrastus, ravintola, koti, päiväkoti. Vanhemmat vain hymistelevät vieressä. Joku saattaa piipittää voimakkaasta luonteesta tai aistiyliherkkyydestä. Kestämätöntä että mun kaksi koiraa omaa paremmat käytöstavat kuin monet ihmislapset.
En ole kyllä nähnyt yhtään ihmislasta pientareelle ulostamassa, koiria näen päivittäin. Sisäinen raivari kyllä tulee omistajia kohtaan, kun eivät korjaa jälkiä.
Sori, oli pakko.
Kylläpä olet tyhmä.
Jos aletaan taas toisten älyä arvioimaan, koirasi ovat tyhmiä kolmevuotiaisiin lapsiin verrattuna. Koira on keskimäärin kaksivuotiaan tasolla, ei siis eläinkunnankaan mittapuulla järjen jättiläinen.
Onko aloituksen 17 alapeukkua häirikkölasten äitien peukut? 😅 Kannustan siirtymään ihan rohkeasti sinne peilin eteen!
Poika pelasi joskus fudista pienenä. Olin aina seuraamassa treenejä. Siellä oli pari poikaa, jotka aina häiriköi. Teki mieli mennä ja kantaa ne pois niskaperseotteella. Muiden treeniaika tuhraantui, kun valkku joutui puuttumaan. Jos olisin ollut näiden vanhempi, olisin lopettanut harrastuksen. Ei ihme, ettei Suomi pärjää potkupallossa.
Poika harrasti myös korista ja oli aivan mahtavaa, että siellä ei huonoa käytöstä katsottu yhtään. Samoin tytön voimistelussa. Oli tiukka kuri.
Vierailija kirjoitti:
Poika pelasi joskus fudista pienenä. Olin aina seuraamassa treenejä. Siellä oli pari poikaa, jotka aina häiriköi. Teki mieli mennä ja kantaa ne pois niskaperseotteella. Muiden treeniaika tuhraantui, kun valkku joutui puuttumaan. Jos olisin ollut näiden vanhempi, olisin lopettanut harrastuksen. Ei ihme, ettei Suomi pärjää potkupallossa.
Poika harrasti myös korista ja oli aivan mahtavaa, että siellä ei huonoa käytöstä katsottu yhtään. Samoin tytön voimistelussa. Oli tiukka kuri.
Pärjääkö Suomi sitten mielestäsi kansainvälisesti jotenkin paremmin koripallossa tai naisvoimistelussa?
Minun mielestäni Suomella menee jalkapallossa varsin hyvin ottaen huomioon että kyseessä on maailman harrastetuin laji. Ja ainakin oma lapseni käy jalkapallossa liikunnan ilon vuoksi, ei siksi että maajoukkue siitä menestyisi.
Samoin suhtaudun varauksella ajatukseen, että Suomen maajoukkueen menestys paranisi siitä, että häiriköt kannetaan kentältä ulos. Päinvastoin tarvittaisiin laajaa harrastajapohjaa, jotta huiput nousevat esiin, ja aika monella menestyvällä urheilijalla on diagnosoitu aikuisiällä adhd. Hankalia kysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Onko aloituksen 17 alapeukkua häirikkölasten äitien peukut? 😅 Kannustan siirtymään ihan rohkeasti sinne peilin eteen!
Sekaan mahtuu myös niitä mummoja, jotka elävät omassa lapsuudessaan. Että kyllä topakalla sanomisella lapset tekevät mitä käsketään, tai viimeistään kun ottaa niskavilloista!
Vierailija kirjoitti:
Varmasti huonoa käytöstä aiheuttaa myös se, että moni lapsi on _todella_ väsynyt liian monen harrastuksen ja "harrastuspakon" myötä. Tuntuu, että joka hem metin viisivuotiaalla pitää nykyään olla 3-4 harrastusta viikottain, mikä on valtaosalle lapsista ihan liikaa. Moni lapsi ei osaa ilmaista väsymystään muuten kuin kiukuttelemalla, tai menemällä ns ylikierroksille.
Voi myös olla, että lapsi ei edes oikeastaan haluaisi harrastaa jotain lajia, mutta vanhemmat pakottavat, jolloin ei ole ihmekään että treenit menevät sitten pelleilyksi.
Näitä valitettavasti löytyy joka lajista. Näkee, että lasta ei yhtään kiinnosta. Vanhemmat vaan sitä mieltä, että kyllä se kiinnostus vielä sieltä syttyy lajiin.
Yhdistääkö häiriköitä poikkeava ihonväri?