Lue keskustelun säännöt.
Neuloin ystävän vauvakutsuille pupun-hahmon, se oli hetken päästä myynnissä nettikirpparilla
19.08.2021 |
Osui silmään kun googletin eläinhahmoja, joita mahdollisesti neulon tuleviin vauvajuhliin (pari kaveria raskaana) Tuli kyllä paha mieli tuosta :(
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja.. Täällä ainakin sairaalaan jopa kerättiin vastasyntyneiden osastolle itsetehtyjä mustekaloja tms.
Ja milloin Suomessa edes alettiin vauvakutsuja järjestämään..
Itse tein siskolleni mosaiikkityön heidän koirasta ja ihasteli sitä.. Laittoi jopa kuvan someen.
No siellä se on kylässä käydessä piilossa.. Papereita päällä. Ei siinä sinänsä mitään, mutta niin paljon aikaa meni, että jos ei halua pitää esillä ottaisin takaisin, mielelläni
🙂 (ja se oli oikeasti hieno.. Siis oikeasti).On minustakin hienoja esim. rokokoo-kalusteet, siis taidolla tehtyä käsityötä ja osaan arvostaa taitoa, joka niiden tekemiseen on mennyt, mutta en kyllä sellaisia helvetin kippuroita kotonani katselisi. Siskosi halusi olla sinulle kohtelias ja esitellä vaivalla tekemääsi taidokasta esinettä somessa, mutta se ei yksinkertaisesti sovi hänen tyyliinsä, eikä siksi pidä sitä esillä. Miksi on niin vaikea ymmärtää, että makuja on monenlaisia, ja joillekin on oikeasti tärkeää, että oma koti on oman maun mukainen eikä mikään esittelytila kaiken maailman tavaralle ja krääsälle, jota sukulaiset ja ystävät keksivät sinne kantaa? Onko siskosi koskaan ilmaissut, että hän haluaisi tuollaisen mosaiikkityön? Jos ei, miksi hitossa teit sellaisen hänelle, kun siihen meni niin kovasti aikaa ja vaivaa? Luulisi, että sisko osaisi vihjata, että seinällä on juuri sopivan kokoinen kolo mosaiikkityölle, a-wink a-wink. Ja tästä voisit sitten keksiä joko tehdä hänelle sellaisen työn tai olla tekemättä, jos et haluaisi tehdä. Mutta roudata nyt toisen kotiin jotain tuollaista ja vielä loukkaantua päälle, kun toinen on tehnyt kaikkensa ollakseen loukkaamatta sinua.
Voihan vattu.. Tarkoitus oli vain tehdä ero siihen, miten antaja suhtautuu omin käsin tehtyyn lahjaan. Että wink wink vaan. Sinulle ja oletuksillesi.
Ja lisäksi kyseessä oli joululahja wink wink (aikuiset eivät kai tee listaa "joulupukille") ja itse olen köyhä (Sisko ei) ja mitään järkevää en muutamilla roposilla saisi aikaan (nuo mosaiikkityöt ovat ostettuina todella kalliita). Ja toki tuohon liittyi erityinen jakso omassa elämässä, jossa halusin jättää muiston, jos huonosti käy. Mutta se ei nyt kuulu tähän.
Lähinnä hain sitä takaa, että jos ei ihminen halua/tykkää oikeasti niin ottaisin takaisin sen enempiä loukkaantumatta. Siis käsityön. Kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua.
Jos olisi alkanut myymään muualla niin en tiedä mitä sitten olisin tehnyt. Varmaan pyytänyt takaisin.
Eipä tänne viitsi mitään kirjoitella, kun ihmiset tekevät ihmeellisiä oletuksia ja syytöksiä.
Ja koko kirjoitukseni pointti oli alunperin ottaa kantaa siihen, kun jotkut puhuivat vaarallisuudesta lapsille.. Niin miksi sitten esim. Sairaalat keräsivät noita itse tehtyjä mustekaloja vastasyntyneille, jos käsityöt vaarallisia (kuten tässä jotkut olettivat).
Olet tehnyt kuolemaa - oli kyseessä sitten tauti tai itsemurha-aikeet - ja vielä mietit, miksei siskosi kehdannut sanoa, ettei halua väkertämääsi tavaraa? Toivottavasti voit nyt paremmin ja vaara on ohi. Toivon sinulle kaikkea hyvää, mutta ehkä ensi kerralla pienikokoinen kiva valokuva kehyksiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja.. Täällä ainakin sairaalaan jopa kerättiin vastasyntyneiden osastolle itsetehtyjä mustekaloja tms.
Ja milloin Suomessa edes alettiin vauvakutsuja järjestämään..
Itse tein siskolleni mosaiikkityön heidän koirasta ja ihasteli sitä.. Laittoi jopa kuvan someen.
No siellä se on kylässä käydessä piilossa.. Papereita päällä. Ei siinä sinänsä mitään, mutta niin paljon aikaa meni, että jos ei halua pitää esillä ottaisin takaisin, mielelläni
🙂 (ja se oli oikeasti hieno.. Siis oikeasti).On minustakin hienoja esim. rokokoo-kalusteet, siis taidolla tehtyä käsityötä ja osaan arvostaa taitoa, joka niiden tekemiseen on mennyt, mutta en kyllä sellaisia helvetin kippuroita kotonani katselisi. Siskosi halusi olla sinulle kohtelias ja esitellä vaivalla tekemääsi taidokasta esinettä somessa, mutta se ei yksinkertaisesti sovi hänen tyyliinsä, eikä siksi pidä sitä esillä. Miksi on niin vaikea ymmärtää, että makuja on monenlaisia, ja joillekin on oikeasti tärkeää, että oma koti on oman maun mukainen eikä mikään esittelytila kaiken maailman tavaralle ja krääsälle, jota sukulaiset ja ystävät keksivät sinne kantaa? Onko siskosi koskaan ilmaissut, että hän haluaisi tuollaisen mosaiikkityön? Jos ei, miksi hitossa teit sellaisen hänelle, kun siihen meni niin kovasti aikaa ja vaivaa? Luulisi, että sisko osaisi vihjata, että seinällä on juuri sopivan kokoinen kolo mosaiikkityölle, a-wink a-wink. Ja tästä voisit sitten keksiä joko tehdä hänelle sellaisen työn tai olla tekemättä, jos et haluaisi tehdä. Mutta roudata nyt toisen kotiin jotain tuollaista ja vielä loukkaantua päälle, kun toinen on tehnyt kaikkensa ollakseen loukkaamatta sinua.
Voihan vattu.. Tarkoitus oli vain tehdä ero siihen, miten antaja suhtautuu omin käsin tehtyyn lahjaan. Että wink wink vaan. Sinulle ja oletuksillesi.
Ja lisäksi kyseessä oli joululahja wink wink (aikuiset eivät kai tee listaa "joulupukille") ja itse olen köyhä (Sisko ei) ja mitään järkevää en muutamilla roposilla saisi aikaan (nuo mosaiikkityöt ovat ostettuina todella kalliita). Ja toki tuohon liittyi erityinen jakso omassa elämässä, jossa halusin jättää muiston, jos huonosti käy. Mutta se ei nyt kuulu tähän.
Lähinnä hain sitä takaa, että jos ei ihminen halua/tykkää oikeasti niin ottaisin takaisin sen enempiä loukkaantumatta. Siis käsityön. Kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua.
Jos olisi alkanut myymään muualla niin en tiedä mitä sitten olisin tehnyt. Varmaan pyytänyt takaisin.
Eipä tänne viitsi mitään kirjoitella, kun ihmiset tekevät ihmeellisiä oletuksia ja syytöksiä.
Ja koko kirjoitukseni pointti oli alunperin ottaa kantaa siihen, kun jotkut puhuivat vaarallisuudesta lapsille.. Niin miksi sitten esim. Sairaalat keräsivät noita itse tehtyjä mustekaloja vastasyntyneille, jos käsityöt vaarallisia (kuten tässä jotkut olettivat).
Ei aikuisten tarvitse mitään yllärijoululahjoja vaihdella, etenkään jos ei ole varaa antaa toiselle sellaista, mitä tämä haluaa ja tarvitsee. Ja sitten: ottaisit mielelläsi mosaiikkityösi takaisin sen enempiä loukkaantumatta, koska "kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua". Etpäs kuitenkaan ole saanut suutasi auki, että sanoisit, että kun ei näytä tuo mosaiikkityö löytävän paikkaansa, niin ottaisit sen takaisin. Sori vaan, kun arvostelin sun hienoa työtä, mutta kaikkien mielestä ne ei ole hienoja, ja mitä selkeimmin sulle EI voi sanoa, että työ ei miellytä, koska olet tehnyt sen antamisesta jutun (tässäkin piti mainita, että olet köyhä). Siskosi ei halunnut työtä, mutta ei kehdannut sanoa. Eli välinne eivät ole niin suorat, kuin kuvittelet. Myöskään itse et ole uskaltanut sanoa, että haluat työn takaisin.
Olet vaan ihme jankkaaja. Hitto mitä analyysia täysin tuntemattomista ihmisistä. Tiedän varmaan tilanteen paremmin kuin sinä😀
Oma pointtini oli mustekaloissa alunperinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja.. Täällä ainakin sairaalaan jopa kerättiin vastasyntyneiden osastolle itsetehtyjä mustekaloja tms.
Ja milloin Suomessa edes alettiin vauvakutsuja järjestämään..
Itse tein siskolleni mosaiikkityön heidän koirasta ja ihasteli sitä.. Laittoi jopa kuvan someen.
No siellä se on kylässä käydessä piilossa.. Papereita päällä. Ei siinä sinänsä mitään, mutta niin paljon aikaa meni, että jos ei halua pitää esillä ottaisin takaisin, mielelläni
🙂 (ja se oli oikeasti hieno.. Siis oikeasti).On minustakin hienoja esim. rokokoo-kalusteet, siis taidolla tehtyä käsityötä ja osaan arvostaa taitoa, joka niiden tekemiseen on mennyt, mutta en kyllä sellaisia helvetin kippuroita kotonani katselisi. Siskosi halusi olla sinulle kohtelias ja esitellä vaivalla tekemääsi taidokasta esinettä somessa, mutta se ei yksinkertaisesti sovi hänen tyyliinsä, eikä siksi pidä sitä esillä. Miksi on niin vaikea ymmärtää, että makuja on monenlaisia, ja joillekin on oikeasti tärkeää, että oma koti on oman maun mukainen eikä mikään esittelytila kaiken maailman tavaralle ja krääsälle, jota sukulaiset ja ystävät keksivät sinne kantaa? Onko siskosi koskaan ilmaissut, että hän haluaisi tuollaisen mosaiikkityön? Jos ei, miksi hitossa teit sellaisen hänelle, kun siihen meni niin kovasti aikaa ja vaivaa? Luulisi, että sisko osaisi vihjata, että seinällä on juuri sopivan kokoinen kolo mosaiikkityölle, a-wink a-wink. Ja tästä voisit sitten keksiä joko tehdä hänelle sellaisen työn tai olla tekemättä, jos et haluaisi tehdä. Mutta roudata nyt toisen kotiin jotain tuollaista ja vielä loukkaantua päälle, kun toinen on tehnyt kaikkensa ollakseen loukkaamatta sinua.
Voihan vattu.. Tarkoitus oli vain tehdä ero siihen, miten antaja suhtautuu omin käsin tehtyyn lahjaan. Että wink wink vaan. Sinulle ja oletuksillesi.
Ja lisäksi kyseessä oli joululahja wink wink (aikuiset eivät kai tee listaa "joulupukille") ja itse olen köyhä (Sisko ei) ja mitään järkevää en muutamilla roposilla saisi aikaan (nuo mosaiikkityöt ovat ostettuina todella kalliita). Ja toki tuohon liittyi erityinen jakso omassa elämässä, jossa halusin jättää muiston, jos huonosti käy. Mutta se ei nyt kuulu tähän.
Lähinnä hain sitä takaa, että jos ei ihminen halua/tykkää oikeasti niin ottaisin takaisin sen enempiä loukkaantumatta. Siis käsityön. Kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua.
Jos olisi alkanut myymään muualla niin en tiedä mitä sitten olisin tehnyt. Varmaan pyytänyt takaisin.
Eipä tänne viitsi mitään kirjoitella, kun ihmiset tekevät ihmeellisiä oletuksia ja syytöksiä.
Ja koko kirjoitukseni pointti oli alunperin ottaa kantaa siihen, kun jotkut puhuivat vaarallisuudesta lapsille.. Niin miksi sitten esim. Sairaalat keräsivät noita itse tehtyjä mustekaloja vastasyntyneille, jos käsityöt vaarallisia (kuten tässä jotkut olettivat).
Ei aikuisten tarvitse mitään yllärijoululahjoja vaihdella, etenkään jos ei ole varaa antaa toiselle sellaista, mitä tämä haluaa ja tarvitsee. Ja sitten: ottaisit mielelläsi mosaiikkityösi takaisin sen enempiä loukkaantumatta, koska "kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua". Etpäs kuitenkaan ole saanut suutasi auki, että sanoisit, että kun ei näytä tuo mosaiikkityö löytävän paikkaansa, niin ottaisit sen takaisin. Sori vaan, kun arvostelin sun hienoa työtä, mutta kaikkien mielestä ne ei ole hienoja, ja mitä selkeimmin sulle EI voi sanoa, että työ ei miellytä, koska olet tehnyt sen antamisesta jutun (tässäkin piti mainita, että olet köyhä). Siskosi ei halunnut työtä, mutta ei kehdannut sanoa. Eli välinne eivät ole niin suorat, kuin kuvittelet. Myöskään itse et ole uskaltanut sanoa, että haluat työn takaisin.
Olet vaan ihme jankkaaja. Hitto mitä analyysia täysin tuntemattomista ihmisistä. Tiedän varmaan tilanteen paremmin kuin sinä😀
Oma pointtini oli mustekaloissa alunperinkin.
Eri asia saada sairaalasta tuntemattoman tekemä mustekala, jonka vastaanottamisesta voi reippaasti kieltäytyä, kuin saada tuttavan tekemä, kun hän silmät vesissä lahjansa sinulle antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja.. Täällä ainakin sairaalaan jopa kerättiin vastasyntyneiden osastolle itsetehtyjä mustekaloja tms.
Ja milloin Suomessa edes alettiin vauvakutsuja järjestämään..
Itse tein siskolleni mosaiikkityön heidän koirasta ja ihasteli sitä.. Laittoi jopa kuvan someen.
No siellä se on kylässä käydessä piilossa.. Papereita päällä. Ei siinä sinänsä mitään, mutta niin paljon aikaa meni, että jos ei halua pitää esillä ottaisin takaisin, mielelläni
🙂 (ja se oli oikeasti hieno.. Siis oikeasti).On minustakin hienoja esim. rokokoo-kalusteet, siis taidolla tehtyä käsityötä ja osaan arvostaa taitoa, joka niiden tekemiseen on mennyt, mutta en kyllä sellaisia helvetin kippuroita kotonani katselisi. Siskosi halusi olla sinulle kohtelias ja esitellä vaivalla tekemääsi taidokasta esinettä somessa, mutta se ei yksinkertaisesti sovi hänen tyyliinsä, eikä siksi pidä sitä esillä. Miksi on niin vaikea ymmärtää, että makuja on monenlaisia, ja joillekin on oikeasti tärkeää, että oma koti on oman maun mukainen eikä mikään esittelytila kaiken maailman tavaralle ja krääsälle, jota sukulaiset ja ystävät keksivät sinne kantaa? Onko siskosi koskaan ilmaissut, että hän haluaisi tuollaisen mosaiikkityön? Jos ei, miksi hitossa teit sellaisen hänelle, kun siihen meni niin kovasti aikaa ja vaivaa? Luulisi, että sisko osaisi vihjata, että seinällä on juuri sopivan kokoinen kolo mosaiikkityölle, a-wink a-wink. Ja tästä voisit sitten keksiä joko tehdä hänelle sellaisen työn tai olla tekemättä, jos et haluaisi tehdä. Mutta roudata nyt toisen kotiin jotain tuollaista ja vielä loukkaantua päälle, kun toinen on tehnyt kaikkensa ollakseen loukkaamatta sinua.
Voihan vattu.. Tarkoitus oli vain tehdä ero siihen, miten antaja suhtautuu omin käsin tehtyyn lahjaan. Että wink wink vaan. Sinulle ja oletuksillesi.
Ja lisäksi kyseessä oli joululahja wink wink (aikuiset eivät kai tee listaa "joulupukille") ja itse olen köyhä (Sisko ei) ja mitään järkevää en muutamilla roposilla saisi aikaan (nuo mosaiikkityöt ovat ostettuina todella kalliita). Ja toki tuohon liittyi erityinen jakso omassa elämässä, jossa halusin jättää muiston, jos huonosti käy. Mutta se ei nyt kuulu tähän.
Lähinnä hain sitä takaa, että jos ei ihminen halua/tykkää oikeasti niin ottaisin takaisin sen enempiä loukkaantumatta. Siis käsityön. Kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua.
Jos olisi alkanut myymään muualla niin en tiedä mitä sitten olisin tehnyt. Varmaan pyytänyt takaisin.
Eipä tänne viitsi mitään kirjoitella, kun ihmiset tekevät ihmeellisiä oletuksia ja syytöksiä.
Ja koko kirjoitukseni pointti oli alunperin ottaa kantaa siihen, kun jotkut puhuivat vaarallisuudesta lapsille.. Niin miksi sitten esim. Sairaalat keräsivät noita itse tehtyjä mustekaloja vastasyntyneille, jos käsityöt vaarallisia (kuten tässä jotkut olettivat).
Ei aikuisten tarvitse mitään yllärijoululahjoja vaihdella, etenkään jos ei ole varaa antaa toiselle sellaista, mitä tämä haluaa ja tarvitsee. Ja sitten: ottaisit mielelläsi mosaiikkityösi takaisin sen enempiä loukkaantumatta, koska "kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua". Etpäs kuitenkaan ole saanut suutasi auki, että sanoisit, että kun ei näytä tuo mosaiikkityö löytävän paikkaansa, niin ottaisit sen takaisin. Sori vaan, kun arvostelin sun hienoa työtä, mutta kaikkien mielestä ne ei ole hienoja, ja mitä selkeimmin sulle EI voi sanoa, että työ ei miellytä, koska olet tehnyt sen antamisesta jutun (tässäkin piti mainita, että olet köyhä). Siskosi ei halunnut työtä, mutta ei kehdannut sanoa. Eli välinne eivät ole niin suorat, kuin kuvittelet. Myöskään itse et ole uskaltanut sanoa, että haluat työn takaisin.
Olet vaan ihme jankkaaja. Hitto mitä analyysia täysin tuntemattomista ihmisistä. Tiedän varmaan tilanteen paremmin kuin sinä😀
Oma pointtini oli mustekaloissa alunperinkin.
Ehkäpä tiedät tilanteesi paremmin, mutta minä selvästikin tunnen siskosi sinua paremmin :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja.. Täällä ainakin sairaalaan jopa kerättiin vastasyntyneiden osastolle itsetehtyjä mustekaloja tms.
Ja milloin Suomessa edes alettiin vauvakutsuja järjestämään..
Itse tein siskolleni mosaiikkityön heidän koirasta ja ihasteli sitä.. Laittoi jopa kuvan someen.
No siellä se on kylässä käydessä piilossa.. Papereita päällä. Ei siinä sinänsä mitään, mutta niin paljon aikaa meni, että jos ei halua pitää esillä ottaisin takaisin, mielelläni
🙂 (ja se oli oikeasti hieno.. Siis oikeasti).On minustakin hienoja esim. rokokoo-kalusteet, siis taidolla tehtyä käsityötä ja osaan arvostaa taitoa, joka niiden tekemiseen on mennyt, mutta en kyllä sellaisia helvetin kippuroita kotonani katselisi. Siskosi halusi olla sinulle kohtelias ja esitellä vaivalla tekemääsi taidokasta esinettä somessa, mutta se ei yksinkertaisesti sovi hänen tyyliinsä, eikä siksi pidä sitä esillä. Miksi on niin vaikea ymmärtää, että makuja on monenlaisia, ja joillekin on oikeasti tärkeää, että oma koti on oman maun mukainen eikä mikään esittelytila kaiken maailman tavaralle ja krääsälle, jota sukulaiset ja ystävät keksivät sinne kantaa? Onko siskosi koskaan ilmaissut, että hän haluaisi tuollaisen mosaiikkityön? Jos ei, miksi hitossa teit sellaisen hänelle, kun siihen meni niin kovasti aikaa ja vaivaa? Luulisi, että sisko osaisi vihjata, että seinällä on juuri sopivan kokoinen kolo mosaiikkityölle, a-wink a-wink. Ja tästä voisit sitten keksiä joko tehdä hänelle sellaisen työn tai olla tekemättä, jos et haluaisi tehdä. Mutta roudata nyt toisen kotiin jotain tuollaista ja vielä loukkaantua päälle, kun toinen on tehnyt kaikkensa ollakseen loukkaamatta sinua.
Voihan vattu.. Tarkoitus oli vain tehdä ero siihen, miten antaja suhtautuu omin käsin tehtyyn lahjaan. Että wink wink vaan. Sinulle ja oletuksillesi.
Ja lisäksi kyseessä oli joululahja wink wink (aikuiset eivät kai tee listaa "joulupukille") ja itse olen köyhä (Sisko ei) ja mitään järkevää en muutamilla roposilla saisi aikaan (nuo mosaiikkityöt ovat ostettuina todella kalliita). Ja toki tuohon liittyi erityinen jakso omassa elämässä, jossa halusin jättää muiston, jos huonosti käy. Mutta se ei nyt kuulu tähän.
Lähinnä hain sitä takaa, että jos ei ihminen halua/tykkää oikeasti niin ottaisin takaisin sen enempiä loukkaantumatta. Siis käsityön. Kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua.
Jos olisi alkanut myymään muualla niin en tiedä mitä sitten olisin tehnyt. Varmaan pyytänyt takaisin.
Eipä tänne viitsi mitään kirjoitella, kun ihmiset tekevät ihmeellisiä oletuksia ja syytöksiä.
Ja koko kirjoitukseni pointti oli alunperin ottaa kantaa siihen, kun jotkut puhuivat vaarallisuudesta lapsille.. Niin miksi sitten esim. Sairaalat keräsivät noita itse tehtyjä mustekaloja vastasyntyneille, jos käsityöt vaarallisia (kuten tässä jotkut olettivat).
Ei aikuisten tarvitse mitään yllärijoululahjoja vaihdella, etenkään jos ei ole varaa antaa toiselle sellaista, mitä tämä haluaa ja tarvitsee. Ja sitten: ottaisit mielelläsi mosaiikkityösi takaisin sen enempiä loukkaantumatta, koska "kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua". Etpäs kuitenkaan ole saanut suutasi auki, että sanoisit, että kun ei näytä tuo mosaiikkityö löytävän paikkaansa, niin ottaisit sen takaisin. Sori vaan, kun arvostelin sun hienoa työtä, mutta kaikkien mielestä ne ei ole hienoja, ja mitä selkeimmin sulle EI voi sanoa, että työ ei miellytä, koska olet tehnyt sen antamisesta jutun (tässäkin piti mainita, että olet köyhä). Siskosi ei halunnut työtä, mutta ei kehdannut sanoa. Eli välinne eivät ole niin suorat, kuin kuvittelet. Myöskään itse et ole uskaltanut sanoa, että haluat työn takaisin.
Olet vaan ihme jankkaaja. Hitto mitä analyysia täysin tuntemattomista ihmisistä. Tiedän varmaan tilanteen paremmin kuin sinä😀
Oma pointtini oli mustekaloissa alunperinkin.
Ehkäpä tiedät tilanteesi paremmin, mutta minä selvästikin tunnen siskosi sinua paremmin :D
Touché! xD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minne voi oikeasti fiksusti laittaa ne kaikki itsetehdyt saadut lahjat, joita kaapit pursuaa ja joilla ei nk tee mitään? Vai tuleeko ne säilyttää kaapeissa ja varastossa lopun ikää, kun ei esillekään niitä halua laittaa? Toivon fiksua keskustelua tästä.
Minä laitan ne kiertoon. Lahjoitan jollekulle jos tiedän siitä tykkäävän, tai sitten kierrätyskeskukseen. Jos niistä ei todennäköisesti ole kenellekään iloa, niin roskiin.
Kun itse annan lahjan, haluan että siitä on saajalle iloa tai hyötyä. Jos ei ole kumpaakaan, toivon hänen kehtaavan hankkiutua lahjasta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne voi oikeasti fiksusti laittaa ne kaikki itsetehdyt saadut lahjat, joita kaapit pursuaa ja joilla ei nk tee mitään? Vai tuleeko ne säilyttää kaapeissa ja varastossa lopun ikää, kun ei esillekään niitä halua laittaa? Toivon fiksua keskustelua tästä.
Voihan niistä hankkiutua eroon, mutta vähän diskreetimmin kuin mitä AP:n kaveri on tehnyt...
Hmm.. esim polttamalla salaa vai?
Viemällä suljetussa pussissa roskikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ymmärtänyt, miksi AV:llä oletus on heti, että käsityöt ovat p*skaa. Itse tunnen useamman käsityöihmisen, joista kaikki ovat taitavia. Varmasti maailmasta löytyy myös innokkaita räpeltäjiä, joilla ei ole mitään tajua omasta kyvyttömyydestään, mutta itse en ole törmännyt yhteenkään. Kuinka paljon ihmisillä sitten on tuollaisia tuttavapiirissä?
Esimerkiksi yksi ystäväni kutoi useammalle tutulle pikkulapselle lahjaksi tällaisen:
https://www.ravelry.com/patterns/library/bear-knit-a-teddy
Minusta ne olivat todella hienoja. AV-raadin mielestä tietysti p*skaa?
Tuo ei ole ihan niin hirveä kuin ne pupuhahmot, mutta ainakin tuossa värissä aika kauhea kyllä. Yksikään VAUVA ei halua tuon väristä lelua. Vauvat tykkäävät kirkkaista väreistä.
Jos katsot kuvahaulla "neulottu pupuhahmo". Saat käsityksen siitä, mistä on puhe. Ehkä noita hahmoja on mahdollista tehdä hyvännäköisinäkin, mene tiedä, mutta en ainakaan yhtään sellaista kuvaa löytänyt.
Näissä itsetehdyissä pehmoleluissa on sama ongelma kuin eläinten täyttämisessä muutenkin. Jos et ole taitava, täytetty eläin näyttää kapiselta ja raivohullulta. Ts. se ilme ei ole hyvä.
Ennen vauvoille oli valkoista tai vaaleita värejä, koska väriaineet ovat myrkkyä. Ehkä kirkkaat värit kun on jo aika myrkytyömiä, mutta sininen on edelleen paljon allergiaa aiheuttava. Vauvan tavarat oli tarkoituksellisesti värjäänätyömiä, koska värit ovat aina turhaa kemikaalikuormaa.
Vierailija kirjoitti:
Minne voi oikeasti fiksusti laittaa ne kaikki itsetehdyt saadut lahjat, joita kaapit pursuaa ja joilla ei nk tee mitään? Vai tuleeko ne säilyttää kaapeissa ja varastossa lopun ikää, kun ei esillekään niitä halua laittaa? Toivon fiksua keskustelua tästä.
Mun anoppi pahastui niin kovin yhden lapselleni kudotun lakin käyttämättä jättämisestä, että mä kasasin anopin meille tunkemista aarteista pari ikeakassillista täyteen ja palautin. Sen jälkeen ei ole käsitöitä häneltä meille tullut, ja hyvä niin. Anoppi on kyllä taitava, mutta tekee kaiken oman makunsa mukaan. Kirkkaita värejä rakastavalle lapselle tekee harmaaruskeat sukat jne. Yllätyksenä virkkaus beiget verhot kalalangasta keittiöön. Iso työ, ruma lopputulos. Niin kiltti en ole, että mitään niin rumaa ripustaisin kotiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne voi oikeasti fiksusti laittaa ne kaikki itsetehdyt saadut lahjat, joita kaapit pursuaa ja joilla ei nk tee mitään? Vai tuleeko ne säilyttää kaapeissa ja varastossa lopun ikää, kun ei esillekään niitä halua laittaa? Toivon fiksua keskustelua tästä.
Voihan niistä hankkiutua eroon, mutta vähän diskreetimmin kuin mitä AP:n kaveri on tehnyt...
Entä kun lahjan antaja tulee tekemään tupatarkastuksen ja inventoi, onko hänen kaikki tekeleet ja muut lahjat käytössä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoja kommentteja.. Täällä ainakin sairaalaan jopa kerättiin vastasyntyneiden osastolle itsetehtyjä mustekaloja tms.
Ja milloin Suomessa edes alettiin vauvakutsuja järjestämään..
Itse tein siskolleni mosaiikkityön heidän koirasta ja ihasteli sitä.. Laittoi jopa kuvan someen.
No siellä se on kylässä käydessä piilossa.. Papereita päällä. Ei siinä sinänsä mitään, mutta niin paljon aikaa meni, että jos ei halua pitää esillä ottaisin takaisin, mielelläni
🙂 (ja se oli oikeasti hieno.. Siis oikeasti).On minustakin hienoja esim. rokokoo-kalusteet, siis taidolla tehtyä käsityötä ja osaan arvostaa taitoa, joka niiden tekemiseen on mennyt, mutta en kyllä sellaisia helvetin kippuroita kotonani katselisi. Siskosi halusi olla sinulle kohtelias ja esitellä vaivalla tekemääsi taidokasta esinettä somessa, mutta se ei yksinkertaisesti sovi hänen tyyliinsä, eikä siksi pidä sitä esillä. Miksi on niin vaikea ymmärtää, että makuja on monenlaisia, ja joillekin on oikeasti tärkeää, että oma koti on oman maun mukainen eikä mikään esittelytila kaiken maailman tavaralle ja krääsälle, jota sukulaiset ja ystävät keksivät sinne kantaa? Onko siskosi koskaan ilmaissut, että hän haluaisi tuollaisen mosaiikkityön? Jos ei, miksi hitossa teit sellaisen hänelle, kun siihen meni niin kovasti aikaa ja vaivaa? Luulisi, että sisko osaisi vihjata, että seinällä on juuri sopivan kokoinen kolo mosaiikkityölle, a-wink a-wink. Ja tästä voisit sitten keksiä joko tehdä hänelle sellaisen työn tai olla tekemättä, jos et haluaisi tehdä. Mutta roudata nyt toisen kotiin jotain tuollaista ja vielä loukkaantua päälle, kun toinen on tehnyt kaikkensa ollakseen loukkaamatta sinua.
Voihan vattu.. Tarkoitus oli vain tehdä ero siihen, miten antaja suhtautuu omin käsin tehtyyn lahjaan. Että wink wink vaan. Sinulle ja oletuksillesi.
Ja lisäksi kyseessä oli joululahja wink wink (aikuiset eivät kai tee listaa "joulupukille") ja itse olen köyhä (Sisko ei) ja mitään järkevää en muutamilla roposilla saisi aikaan (nuo mosaiikkityöt ovat ostettuina todella kalliita). Ja toki tuohon liittyi erityinen jakso omassa elämässä, jossa halusin jättää muiston, jos huonosti käy. Mutta se ei nyt kuulu tähän.
Lähinnä hain sitä takaa, että jos ei ihminen halua/tykkää oikeasti niin ottaisin takaisin sen enempiä loukkaantumatta. Siis käsityön. Kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua.
Jos olisi alkanut myymään muualla niin en tiedä mitä sitten olisin tehnyt. Varmaan pyytänyt takaisin.
Eipä tänne viitsi mitään kirjoitella, kun ihmiset tekevät ihmeellisiä oletuksia ja syytöksiä.
Ja koko kirjoitukseni pointti oli alunperin ottaa kantaa siihen, kun jotkut puhuivat vaarallisuudesta lapsille.. Niin miksi sitten esim. Sairaalat keräsivät noita itse tehtyjä mustekaloja vastasyntyneille, jos käsityöt vaarallisia (kuten tässä jotkut olettivat).
Niille mustekaloille on kyllä kriteerit materiaalin suhteen. Mikä tahansa ei kelpaa. Jos materiaali nukkaa tai siitä lähtee jotain irti, sitä ei voi vauvalle antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minne voi oikeasti fiksusti laittaa ne kaikki itsetehdyt saadut lahjat, joita kaapit pursuaa ja joilla ei nk tee mitään? Vai tuleeko ne säilyttää kaapeissa ja varastossa lopun ikää, kun ei esillekään niitä halua laittaa? Toivon fiksua keskustelua tästä.
Voihan niistä hankkiutua eroon, mutta vähän diskreetimmin kuin mitä AP:n kaveri on tehnyt...
Entä kun lahjan antaja tulee tekemään tupatarkastuksen ja inventoi, onko hänen kaikki tekeleet ja muut lahjat käytössä?
LOL? Tupatarkastuksen? Voin kertoa, että kukaan ei tule tänne tekemään tupatarkastusta. Miksi sallisit moisen pelleilyn?
Mistä saa ohjeistuksen pupun-hahmolle? Mä haluan tehdä myös sellaisen pois annettavaksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai pitävät sitä rahan arvoisena
Ai pitävät sitä rahan arvoisena
Vierailija kirjoitti:
Pupunhahmo on pupu. Lopettakaa saivartelu!
Noi on juuri niitä jotka tavaroita myyvät tai heittävät roskiin kun niistä puuttuu hintaa nostava nimilappu.
Omalla kohdallani kyse olisi siitä, että katsoisin sen olevan sopimaton lapsen käsiteltäväksi tai turhaa krääsää, jolle ei ole tilaa.
Miniä ei pidä lapsenlapsillamme mitään tekemiäni vaatteita, käyntimme ajaksi laitetaan vaan vaatteet esille ikään kuin niitä käytettäisiin. Pitää haaleita käytettyjä monella lapsella olleita rättejä mieluummin kun on vaan oman sukunsa vanhoja. Mitä jatkossa voi antaa lahjaksi kun niissä ei ole mitään omaa persoonallista käsialaa? Miniä toivoo vaan sellaista mitä muillakin on jostain tusinakaupasta.
Arabien tyyliä kaikki myydään mitään ei saa olla tai pitää.
Ei aikuisten tarvitse mitään yllärijoululahjoja vaihdella, etenkään jos ei ole varaa antaa toiselle sellaista, mitä tämä haluaa ja tarvitsee. Ja sitten: ottaisit mielelläsi mosaiikkityösi takaisin sen enempiä loukkaantumatta, koska "kyllä meillä sen verran suoraan voidaan puhua". Etpäs kuitenkaan ole saanut suutasi auki, että sanoisit, että kun ei näytä tuo mosaiikkityö löytävän paikkaansa, niin ottaisit sen takaisin. Sori vaan, kun arvostelin sun hienoa työtä, mutta kaikkien mielestä ne ei ole hienoja, ja mitä selkeimmin sulle EI voi sanoa, että työ ei miellytä, koska olet tehnyt sen antamisesta jutun (tässäkin piti mainita, että olet köyhä). Siskosi ei halunnut työtä, mutta ei kehdannut sanoa. Eli välinne eivät ole niin suorat, kuin kuvittelet. Myöskään itse et ole uskaltanut sanoa, että haluat työn takaisin.