Missä akateemisessa tutkinnossa on vähiten läsnäoloja
Pakollisiahan ei ole monessakaan pääaineessa mutta minkä saa myös suoritettua omatoimisella työllä, eikä luennoista ole oikeasti hyötyä?
Kommentit (25)
Voisin kuvitella että sen tyyliset, kuin historia, siis sellaiset missä opiskellaan teoriaa eikä niinkään käytännön taitoja. Ei siis ainakaan lääketiede, kemia, farmasia, biologia eikä kielet. Katso mitä avoimessa yliopistossa voi opiskella etänä, muistaakseni ainakin kasvatustiede.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 23:41"]
Mun mielestä lähtökohdat opiskeluun on aivan väärät jos valitaan läsnäolojen määrän mukaan opintosuunta. Ensisijainen valinta kriteeri kuuluisi aina olla oma mielenkiinto kyseiseen alaan. Välillä sitä luulee ettei aloitukset tällä palstalla voi mennä enää typerämmäksi, mutta palsta senkun yllättää päivä toisensa jälkeen :)
[/quote]
Kovin fiksu et ole itsekään. Kaikkea saa varmaan pohtia, vai onko se sinulta pois? Aloittaja ei edes väittänyt valitsevansa alansa tällä, ja vain tällä, perusteella.
Mä arvelen, että jos on tehnyt jo yhden korkeakoulututkinnon, voi laskelmoida pääsevänsä hyvin vähäisillä luennoilla käynneillä kun tietää jo mitä on tekemässä. Jos taas ei ole aiemmin tehnyt, voi mennä sormi suuhun matkan varrella tai viimeistään siinä vaiheessa, kun aletaan käydä proseminaarissa.
Itse siis koen, että yliopistossa ei välttämättä riitä, että teet vain kaikki pakolliset vaan on hyvä olla kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja tutustua tai ainakin tulla tutuksi pintapuolisesti muuhunkin kuin aivan pakolliseen. Ja arvelen siis, että kandivaiheessa voi olla hyvin vaikeaa, jos on pelkästään tehnyt opintoja kirjatentein. Riippuu varmaan toki alasta ja minkälaisia töitä siellä tehdään.
Ehkä perusopintojen luennoitsijoilla ei ole vielä kovin paljon annettavaa. Mutta aineopinnoissa, joissa syvennytään jo aiheisiin ja opiskelijalla itselläkin on jo kysymyksiä, voi luennoitsija jo tuoda paljonkin lisää tietoa, jo siis ihan kertomalla, miten jostain aihealueesta löytää lisätietoja.