Opettajan wilma-valitukset, mikä idea?

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 17:46"]No nuokkuu kun asia ei kiinnosta. Asiasta puhuttu ja pahentaa vaan tilannetta koulusa. Samana pivänä toiselta opelta voi tulla että aktiivisesti mukana tunnilla.Toivosin tosiaan että ope ottais yhteyttä jos on tarvetta. Murkku sanoi et jotkut opettejat valittaa myös kavereista koko ajan wilmassa

Mut tuo muistiinpanojuttu selittää asian, kiits
[/quote]

jos tää oli ap niin selittää tilannetta ja opettajan viestejä paljon.

Olin joskus töissä elitistialueen koulussa ja alkuperäisen kaltaisia vanhempia oli pilvin pimein. Kyllä tämmöisen edessä on koulu tosi voimaton ja lapsi parkahan siinä kärsii. Onneksi heikommilla alueilla menee paremmin eli lapsilta on joskus vaadittu jo nuorempanakin jotain, joka ei juuri hotsita.

Miten keskustelu voi pahentaa tilannetta? Miten te keskustelette?

Mulla tulee mieleen oman nuoren kanssa, kun keskusteltiin alisuoriutumisesta ja minäkin pelkäsin, että keskustelu vain huonontaa nuoren suorituksia. Mutta niin ei käynyt. Ei pikaista paranemistakaan suorituksissa ole näkynyt, mutta ei sentään huonontumistakaan. Uskon, että sitkeällä kannustamisella suoritukset ajan kanssa paranee. Se vain ei tapahdu viikossa tai kuukaudessa.

Mua vituttaa koko wilma.ei mulla ole aikaa päivystää netin vieressä millon mitäkin viestiä.
On se kumma kun vielä 20 v sitten uskottiin ihmisen sanaan,nyt mikään ei oo mitään,jos ei laita sähköpostia.
Tiettyyn pisteeseen asti voi vahtia murkkua ja lopusta päättää hän itse.ja kärsii omissa nahoissaan seuraukset.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 18:12"]

Mua vituttaa koko wilma.ei mulla ole aikaa päivystää netin vieressä millon mitäkin viestiä. On se kumma kun vielä 20 v sitten uskottiin ihmisen sanaan,nyt mikään ei oo mitään,jos ei laita sähköpostia. Tiettyyn pisteeseen asti voi vahtia murkkua ja lopusta päättää hän itse.ja kärsii omissa nahoissaan seuraukset.

[/quote] 20 v sitten ei olisi kukaan asennoitunut lapsenkasvatukseen niin, että "en viitsi huutaa lapselle, kun sille tulee paha mieli" tai hyväksynyt sitä, että "totta kai lapsi nuokkuu tunnilla, kun sitä ei kiinnosta tunnin aihe".

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 17:37"]Kasiluokkalaisesta murkusta tulee wilmaan päivittäin erilaisia valitusviestejä. Läksyt tekemättä, nuokkuu tunnilla ei osaalistu ja muuta sellaista. Mikä näiden viestien tarkoitus on? Ymmärrän jotenkin tuon läksyt tekemättä muta jos toistuvasti valitetaan ettei osallistu niin miksi. Eihän sille voi kotoa käsin tehdä mitään. Tulee ihan turhaa riitaa jos asiasta puhuu eikä ainakaan paranna osallistumista. kerta on ok mutta siis muutamalta opettajalta tulee valitus joka tunnilta

Ja kiitos jättäkää kasvatusaiheiset viestit väliin varsinkin jos itselläsi ei ole murkkuja tai ne ovat täydellisen hyvin käyttäyvyviä. Opettajan mielipide kiinnostaisi erityisesti
[/quote]

Olen opettaja enkä ymmärrä miten vanhempi ei ymmärrä mikä näiden viestien tarkoitus on. Niistä on nimenomaan tarkoitus vanhemman keskustella nuorensa kanssa ja tätä kautta ohjata nuorta toimimaan oikein jotta saa mahdollisimman hyvät eväät koulusta mukaansa. Se että tulee riitaa nuoren kanssa on ihan normaalia missä perheessä vain mutta ei sitä riidan vuoksi tule asioista puhumista lopettaa. Olen myös todella vaikean murrosiän kokeneen nuoren äiti.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 18:17"][quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 18:12"]

Mua vituttaa koko wilma.ei mulla ole aikaa päivystää netin vieressä millon mitäkin viestiä. On se kumma kun vielä 20 v sitten uskottiin ihmisen sanaan,nyt mikään ei oo mitään,jos ei laita sähköpostia. Tiettyyn pisteeseen asti voi vahtia murkkua ja lopusta päättää hän itse.ja kärsii omissa nahoissaan seuraukset.

[/quote] 20 v sitten ei olisi kukaan asennoitunut lapsenkasvatukseen niin, että "en viitsi huutaa lapselle, kun sille tulee paha mieli" tai hyväksynyt sitä, että "totta kai lapsi nuokkuu tunnilla, kun sitä ei kiinnosta tunnin aihe".
[/quote]

Miksi pitäis huutaa nyt?
Voi ihan jutella.

Parempi tuokin systeemi kuin se kun jotkut vajaaälyiset opettajat soittelevat valituspuheluita vanhemmille TÖIHIN!!! Huoh...

Jotenkin tuntuu,että nuorelta otetaan vastuu itseltä pois,kun lähetetään vaan wilmaviestiä.
Keskustelkaa siellä koulussakin nuoren kanssa hyvät opettajat.tehän saatte vielä palkankin siitä.
Kyllä lapsen itsekin täytyy ottaa vastuu omasta koulutuksesta.
Toki vanhempienkin pitää olla perillä asioista,mutta liika holhoaminen ei johda mihinkään.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 17:46"]No nuokkuu kun asia ei kiinnosta. Asiasta puhuttu ja pahentaa vaan tilannetta koulusa. Samana pivänä toiselta opelta voi tulla että aktiivisesti mukana tunnilla.Toivosin tosiaan että ope ottais yhteyttä jos on tarvetta. Murkku sanoi et jotkut opettejat valittaa myös kavereista koko ajan wilmassa

Mut tuo muistiinpanojuttu selittää asian, kiits
[/quote]

Jos oppiaine ei kiinnosta niin ei se ole opettajan vika. Ihan sama kiinnostaako oppilasta tai ei niin kaikkia oppiaineita on opiskeltava. Ei opet valita vaan ilmoittaa alaikäisen vanhemmalle miten koulussa menee. Aika erikoista että vanhempi aikuinen ihminen on nuoren puheiden mukaan vietävissä. Opettajan tehtävä on varmistaa että oppilas oppii mahdollisimman hyvin eikö se ole myös sinun tavoitteesi nuoresi kohdalla? Opettajilla ei ole muuta tavoitetta nuorilla sitä vastoin voi olla.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 17:42"]Huono kasvatus!!
[/quote]

No ei ole! Olin koulussa ihan samanlainen koska ei vaan kiinnostanut. Kotioloissa ja kasvatuksessa ei vikoja. Anna lapsellesi jokin hyvä syy, miksi kannattaa keskittyä tunteihin. Pelkkä "täytyy opiskella ja saada hyvät numerot että pääsee töihin" -selitys ei ollut ainakaan mulle tarpeeksi hyvä. Muhun tehosi se, että hyvistä koenumeroista sain "palkkaa", eli kympistä kympin, ysistä sain muistaakseni 7 euroa, kasista vitosen ja siitä pienemmistä en mitään. Voisit vaikka ehdottaa, että jos viikkoon ei tule Wilmassa huomautuksia käytöksestä niin palkitset jotenkin (en tarkoita isoja rahasummia tai muuta lellimistä). Ajan mittaan sitten vähän muutat sopimusta jne. Itsellä parani koulumenestys 7. luokasta 9. luokkaan verrattuna huimasti koska minun yksilöllinen motivaattorini oli palkkio hyvistä numeroista ja hyvästä käytöksestä. Sain kerran jopa vuoden tsempparin stipendin!

Onko olemassa paljonkin vanhempia jotka eivät keskustele nuoren kanssa välttääkseen riitaa? Tuo käytös on huomionhakua ja vaatii ehdottomasti juttelua.

Ap, oletteko keskustelleet lapsen kanssa vaikeista asioista silloin, kun hän oli pienempi? Meidän pojan opettaja laittoi viestiä alakoulun ekoilla luokilla, kun poika ei jaksanut keskittyä ja puhui opetuksen päälle. Juttelimme tästä sitkeästi kotona ja mietimme yhdessä, miten koulussa tulisi käyttäytyä. Nyt alakoulun lopulla Wilmasta on tullut vain positiivista viestiä. 

Toinen, mikä tuli mieleeni on teidän elämäntilanteenne muuten. Oireileeko poika jotain? Eroa? Saako olla netissä rajoituksetta? Onko kiusaamista? Nukkuuko tarpeeksi? Syökö monipuolisesti? Kaikki nämä voivat vaikuttaa, joten pojan kanssa kannattaa pitää yllä keskusteluyhteyttä, jonka virittäminen voi tosin olla vaikeaa, ellei sitä ole pitänyt yllä pienestä saakka. 

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 18:25"]Jotenkin tuntuu,että nuorelta otetaan vastuu itseltä pois,kun lähetetään vaan wilmaviestiä.
Keskustelkaa siellä koulussakin nuoren kanssa hyvät opettajat.tehän saatte vielä palkankin siitä.
Kyllä lapsen itsekin täytyy ottaa vastuu omasta koulutuksesta.
Toki vanhempienkin pitää olla perillä asioista,mutta liika holhoaminen ei johda mihinkään.
[/quote]

Kyllä siellä koulussa keskustellaan oppilaan kanssa naamatusten mutta eikö se ole hyvä että vanhemmatkin tietää missä mennään eikä tarvi sitten huonoa opettajaa syyttää siinä kohtaa kun arvosanat ja käytösarvosana on todistuksessa? Ja te vanhemmat olette viime kädessä vastuussa lapsistanne, ei opettaja vaikka hänelle työstä palkka maksetaankin.

Aineenopettajat laittavat tuntimerkinnät myös luokanvalvojaa varten. Jos tulee esim. myöhästymisiä eri opettajien tunneilta, luokanvalvoja puuttuu tilanteeseen, jos myöhästymisiä on paljon. Opettajat antavat myös käytösnumerot, joten paljon häiriköintimerkkejä Wilmassa ei tiedä kovin hyvää käytösnumeroa todistukseen. Kaikki oppilasta opettavat opettajat arvioivat oppilaan käytöstä ja sen arvioinnin perusteella muodostuu käytösnumero. Luokanvalvoja näkee Wilmasta oppilaan koko kokonaistilanteen, vaikka ei opetakaan häntä itse joka aineessa. 

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 17:50"]Ymmärrän mitä tarkoitat. Jotenkin näihin on niin kyllästynyt. Tyttö on vähän huithapelin puoleinen (valitettavasti minuun tullut) ja jatkuvasti saa lukea pieniä marinoita opettajilta. Kädestä pitäen en enää kasiluokkalaisen läksyjentekoa aio valvoa. Kysyn onko tehnyt ja, jos valehtelee niin oma on häpeänsä. Mikään uhkailu, lahjonta tai kiristys ei ole toiminut. Olen koittanut paasata, että tällä menolla kelpaa korkeintaan Siwan siivoojaksi. En sitten tiedä onko opettajien vaikea kestää oppilaita, jotka eivät vetele kiitettäviä? Tyttö on sellaista seiskan tasoa.
[/quote]

Opettajalle on ihan ok kaikki oppilaat arvosanoista huolimatta. Ei ole yhtään vaikeampi kestää nuorta sen mukaan mikä arvosana on.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 18:44"]

Ap, oletteko keskustelleet lapsen kanssa vaikeista asioista silloin, kun hän oli pienempi? Meidän pojan opettaja laittoi viestiä alakoulun ekoilla luokilla, kun poika ei jaksanut keskittyä ja puhui opetuksen päälle. Juttelimme tästä sitkeästi kotona ja mietimme yhdessä, miten koulussa tulisi käyttäytyä. Nyt alakoulun lopulla Wilmasta on tullut vain positiivista viestiä. 

Toinen, mikä tuli mieleeni on teidän elämäntilanteenne muuten. Oireileeko poika jotain? Eroa? Saako olla netissä rajoituksetta? Onko kiusaamista? Nukkuuko tarpeeksi? Syökö monipuolisesti? Kaikki nämä voivat vaikuttaa, joten pojan kanssa kannattaa pitää yllä keskusteluyhteyttä, jonka virittäminen voi tosin olla vaikeaa, ellei sitä ole pitänyt yllä pienestä saakka. 

[/quote]

Hauskoja nämä kasvatukselliset psykologisointiyritykset.

Ap, tiedän tasan tarkkaan mistä puhut. Itselläni on kolme lasta, yksi erittäin tunnollinen lukutoukka poika, yksi sporttinen ja koulun suhteen semitunnollinen tyttö, ja yksi vili vilperi poika. Tästä vilperistä tiesin jo hänen olessaan vauva, että hänestä tulee oma-aloitteinen oman tiensä kulkija. Hän on nopea ja älykäs, hoitaa asiat, jotka häntä kiinnostavat. Toisaalta taas vähät välittää asioista, joista hän ei ole kiinnostunut. Arvaa vaan, kenen kanssa minä olen kulkenut koulun suhteen kivikkoisen polun. Tiedän tasan tarkkaan, miltä se tuntuu, kun wilmaa ei enää halua avata pelkän negatiivisen palautteen takia. Ja sen, kun on eskarista asti puhuttu ja selitetty ja perusteltu ja vaadittu ja huudettu ja juteltu ja pyydetty. Uhattu, lahjottu, kiristetty.. eikä mikään muutu.  Siinä eivät av-mammojen psykologisoinnit kuulkaa auta.

Ap, jos yhtään lohduttaa, niin meillä tilanne muuttui täysin sen jälkeen kun koulu vaihtui yläasteesta lukioon. Vaihtui koulu, paikkakunta ja opettajat. Ja poikakin varmaan kasvoi ja vanheni ja viisastuikin. Fiksu ja ihana poika, vaikka koko peruskoulu oli yhtä tervanjuontia. Kasin keväällä lakkasin lukemasta wilmaa, kun alkoi tulla syytöksiä myös kaikesta sellaisesta, joissa poika ei ollut osallisena eikä lähimaillakaan. Muutaman kerran kävimme koululla keskustelemassa opettajien ja rehtorin kanssa. Mielenkiintoista oli huomata sekin, että opettajat ovat vain ihmisiä. Oppilas, josta opettaja ei pidä, saa helpommin negatiivista palautetta kuin oppilas, joka on opettajalle neutraali tai josta opettaja pitää.

Kannattaa muuten tutustua prof. Keltikangas-Järvisen tutkimuksiin opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksesta ja siitä, kuinka se määrittää ison osan koulun arvosanoista.

Ap tsemppiä!

Lupaa jotain kivaa, jos kahteen viikkoon ei tule negatiivista merkintää. Vaikkapa uusi peli tms. 

Se on sitä kasvatusta.

Kylläpä korostuu vaan oma kiitollisuus omista vanhemmista, jotka potki takaisin oikealle polulle yläasteella kun meinasin siltä livetä... Mitä lie olis mustakin tullu jos ois heillä ollut sama "ei asialle voi mitään, en halua pahoittaa murkun mieltä" asenne.

Tiedätkö mitä työelämässä käy kun nuokkuu palaverissa kum 'ei vaan kiinnosta'? Ei lähetä esimies kovin montaa viestiä toivoen että tilanne muuttuisi.

Sääliksi käy.

Ei voi kotoonta mitään tehdä ? Pitäiskö aloittaa vaikka vakavalla keskustelulla ?