Isäksi ilman tahtoa

Itse sain lapsen miehen kanssa, joka ei halunnutkaan lasta kanssani. Sain lapsen ja mies reissaa lapsen elämässä; välillä enemmän läsnä, välillä ei ollenkaan ja en voi kuin tuntea suurta syyllisyyttä, että edes synnytin lapsen. Kaikki olisimme ansainneet parempaa. Lapsi olisi ansainnut vanhemmat, jotka molemmat halusivat hänet. Minä lapselleni isän, joka on lapsesta onnellinen ja onnellinen siitä, että juuri minä olen hänen lapsensa äiti. Ja mies.. Mies olisi ansainnut saada perustaa oikean perheen oikean naisen kanssa.

Kunpa mies olisi avannut suunsa heti, kun tulin raskaaksi, eikä vasta, kun en enää kyennyt aborttiin.

Miesten kokemuksia?

Ei vertaistukea?

Minulla on yksi haluttu lapsi ja olen hänestä onnellinen. Vauva vuosi ja paljon pitempäänkin on ollut unettomia öitä niin paljon että toinen lapsi ei ole käynyt mielessäkään. Koen että mikään ei riitä. Töitä, lapsen kanssa leikkiä sitten kotona( mistä nautin), kodinhoitoa, ruuanlaittoa. Aivan normaalia elämää mutta silti on jatkuva tunne että avovaimo syyllistää etten tee tarpeeksi eikä arvosta pätkääkään. Avovaimolla ollut jaksamisen kanssa vaikeaa ja ymmärrän sen. Niin on minullakin mutta se ei kiinnosta ketään. Rahaa on tuotava ja näyteltävä et hyvin jaksaa ja kaikki on ihanaa. Luulen että itselleni riittää yksi lapsi. Avovaimo haluaa toisen ja siitä riitaa. Itse näkisin että parisuhteen, raha-asioiden ja yleisen jaksamisen perusteella ei kannata vaikka kuinka haluaisi. Vaikea tilanne ja välillä tuntuu että pillerit unohtuu ihan tarkoituksella. Olen ehdottanut kondomin käyttöä. Seksi muutenkin vähäistä noin kerran viikossa ja hormonaalisen ehkäisyn haitat naiselle selkeät. Pelkään että hankkiutuu tahallaan raskaaksi ilman yhdessä keskustelua kun niin kovasti haluaa toisen ja selkeästi ei halua palata töihin. 

Eihän tuo nyt tarjonnut vertaistukea mutta pääsinpä oman kannan kirjoittamaan:D

Mulle oli selvää, että omasta lapsestaan mies huolehtii. Lapsen äidin kanssa en edes seurustellut eikä hänkään halunnut vakavampaa. Yhdessä päätettiin huolehtia lapsesta. No kun oltiin paljon yhdessä, huomattiin, että meillähän synkkaa, kaikki lapseen liittyvät asiat olivat helppoja hoitaa. Mutkia oikoen : ollaan nyt naimisissa ja on se ydinperhe. Sain enemmän kuin odotin.

Vierailija kirjoitti:

Itse sain lapsen miehen kanssa, joka ei halunnutkaan lasta kanssani. Sain lapsen ja mies reissaa lapsen elämässä; välillä enemmän läsnä, välillä ei ollenkaan ja en voi kuin tuntea suurta syyllisyyttä, että edes synnytin lapsen. Kaikki olisimme ansainneet parempaa. Lapsi olisi ansainnut vanhemmat, jotka molemmat halusivat hänet. Minä lapselleni isän, joka on lapsesta onnellinen ja onnellinen siitä, että juuri minä olen hänen lapsensa äiti. Ja mies.. Mies olisi ansainnut saada perustaa oikean perheen oikean naisen kanssa.

Kunpa mies olisi avannut suunsa heti, kun tulin raskaaksi, eikä vasta, kun en enää kyennyt aborttiin.

Tuollainen mies ei kyllä ansaitse muuta kuin kuraa.

Jos alapää johtaa joukkoja, on tahtomisen kanssa niin ja näin.

pelkkä mies kirjoitti:

Minulla on yksi haluttu lapsi ja olen hänestä onnellinen. Vauva vuosi ja paljon pitempäänkin on ollut unettomia öitä niin paljon että toinen lapsi ei ole käynyt mielessäkään. Koen että mikään ei riitä. Töitä, lapsen kanssa leikkiä sitten kotona( mistä nautin), kodinhoitoa, ruuanlaittoa. Aivan normaalia elämää mutta silti on jatkuva tunne että avovaimo syyllistää etten tee tarpeeksi eikä arvosta pätkääkään. Avovaimolla ollut jaksamisen kanssa vaikeaa ja ymmärrän sen. Niin on minullakin mutta se ei kiinnosta ketään. Rahaa on tuotava ja näyteltävä et hyvin jaksaa ja kaikki on ihanaa. Luulen että itselleni riittää yksi lapsi. Avovaimo haluaa toisen ja siitä riitaa. Itse näkisin että parisuhteen, raha-asioiden ja yleisen jaksamisen perusteella ei kannata vaikka kuinka haluaisi. Vaikea tilanne ja välillä tuntuu että pillerit unohtuu ihan tarkoituksella. Olen ehdottanut kondomin käyttöä. Seksi muutenkin vähäistä noin kerran viikossa ja hormonaalisen ehkäisyn haitat naiselle selkeät. Pelkään että hankkiutuu tahallaan raskaaksi ilman yhdessä keskustelua kun niin kovasti haluaa toisen ja selkeästi ei halua palata töihin. 

Eihän tuo nyt tarjonnut vertaistukea mutta pääsinpä oman kannan kirjoittamaan:D

Miksei naisella ole mitään tuloja? Jos olet kolmekymppinen, mene vasektomiaan.

pelkkä mies kirjoitti:

Minulla on yksi haluttu lapsi ja olen hänestä onnellinen. Vauva vuosi ja paljon pitempäänkin on ollut unettomia öitä niin paljon että toinen lapsi ei ole käynyt mielessäkään. Koen että mikään ei riitä. Töitä, lapsen kanssa leikkiä sitten kotona( mistä nautin), kodinhoitoa, ruuanlaittoa. Aivan normaalia elämää mutta silti on jatkuva tunne että avovaimo syyllistää etten tee tarpeeksi eikä arvosta pätkääkään. Avovaimolla ollut jaksamisen kanssa vaikeaa ja ymmärrän sen. Niin on minullakin mutta se ei kiinnosta ketään. Rahaa on tuotava ja näyteltävä et hyvin jaksaa ja kaikki on ihanaa. Luulen että itselleni riittää yksi lapsi. Avovaimo haluaa toisen ja siitä riitaa. Itse näkisin että parisuhteen, raha-asioiden ja yleisen jaksamisen perusteella ei kannata vaikka kuinka haluaisi. Vaikea tilanne ja välillä tuntuu että pillerit unohtuu ihan tarkoituksella. Olen ehdottanut kondomin käyttöä. Seksi muutenkin vähäistä noin kerran viikossa ja hormonaalisen ehkäisyn haitat naiselle selkeät. Pelkään että hankkiutuu tahallaan raskaaksi ilman yhdessä keskustelua kun niin kovasti haluaa toisen ja selkeästi ei halua palata töihin. 

Eihän tuo nyt tarjonnut vertaistukea mutta pääsinpä oman kannan kirjoittamaan:D

Puhutteko te mitään? Naiselles toi voi olla normaalia vauva-aikaa. Hän haluaa kaksi lasta ja on sen edestä valmis sitten venymään. Sulle lapsenhoito pelkkää leikkiä. En ihmettele, että avokkisi valittaa. Kannattaisi kysyä, mistä valittaa ja mitä pitäisi tehdä toisin? Kerro myös, että et aio tehdä hänelle toista lasta, niin hän voi tehdä sitten omat päätökset.

Vierailija kirjoitti:

Mulle oli selvää, että omasta lapsestaan mies huolehtii. Lapsen äidin kanssa en edes seurustellut eikä hänkään halunnut vakavampaa. Yhdessä päätettiin huolehtia lapsesta. No kun oltiin paljon yhdessä, huomattiin, että meillähän synkkaa, kaikki lapseen liittyvät asiat olivat helppoja hoitaa. Mutkia oikoen : ollaan nyt naimisissa ja on se ydinperhe. Sain enemmän kuin odotin.

Hyvä karma toi sulle sen mitä toivoit.

Minun lasten isä ei halunnut lapsia ja oli kauhuissaan kun ensimmäinen lapsi ilmoitti tulostaan. Hän uhkaili, että jättää ja sitten uhkaili itsarilla, oli siis aivan epätoivoinen. En suostunut aborttiin, en vain kyennyt.

Erottiin, mutta kun lapsi syntyi, niin mies olikin mukana elämässämme. Päivä päivältä hitsauduttiin enemmän yhteen ja vaikka ei ollutkaan sellainen olo, että oltais toisillemme "oikeita" niin päädyttiin yhteen. Nyt meillä on 3 lasta ja ollaan onnellisesti aviossa.

En muuten usko sellaiseen, että olisi vain oikeita ja vääriä ihmisiä, vaan on vain erilaisia yhdistelmiä. Joskus elämän tapahtumat saa ihmiset yhteen ja joskus ne tapahtumat erottaa. Saattaa toki olla, että olisin jonkun toisen kanssa vielä tätä onnellisempi, mutta sitten elämä olisi muutenkin täysin toisenlaista, eikä minulla olisi näitä ihania lapsia. Mitään en siis vaihtaisi pois vaikka alku olikin katastrofaalista.

Lapsen saaminen on aina kriisi, koska se on niin kokonaisvaltainen muutos. Miehet ei varmaan juuri ikinä ole vauvakuumeessa, joten lapsien tulo voi alussa hirvittää. Naisten taas on aika nopeasti sopeuduttava lapsen tuloon, ellei halua tehdä aborttia.

Jos ikinä missään nimessä ei halua lapsia, niin täytyy itse pitää huoli ehkäisystä. Ei voi luottaa, että se on vain toisen vastuulla. Eli miehelle vasektomia tai pitää sitä kumia huolellisesti alusta loppuun.

Vierailija kirjoitti:

pelkkä mies kirjoitti:

Minulla on yksi haluttu lapsi ja olen hänestä onnellinen. Vauva vuosi ja paljon pitempäänkin on ollut unettomia öitä niin paljon että toinen lapsi ei ole käynyt mielessäkään. Koen että mikään ei riitä. Töitä, lapsen kanssa leikkiä sitten kotona( mistä nautin), kodinhoitoa, ruuanlaittoa. Aivan normaalia elämää mutta silti on jatkuva tunne että avovaimo syyllistää etten tee tarpeeksi eikä arvosta pätkääkään. Avovaimolla ollut jaksamisen kanssa vaikeaa ja ymmärrän sen. Niin on minullakin mutta se ei kiinnosta ketään. Rahaa on tuotava ja näyteltävä et hyvin jaksaa ja kaikki on ihanaa. Luulen että itselleni riittää yksi lapsi. Avovaimo haluaa toisen ja siitä riitaa. Itse näkisin että parisuhteen, raha-asioiden ja yleisen jaksamisen perusteella ei kannata vaikka kuinka haluaisi. Vaikea tilanne ja välillä tuntuu että pillerit unohtuu ihan tarkoituksella. Olen ehdottanut kondomin käyttöä. Seksi muutenkin vähäistä noin kerran viikossa ja hormonaalisen ehkäisyn haitat naiselle selkeät. Pelkään että hankkiutuu tahallaan raskaaksi ilman yhdessä keskustelua kun niin kovasti haluaa toisen ja selkeästi ei halua palata töihin. 

Eihän tuo nyt tarjonnut vertaistukea mutta pääsinpä oman kannan kirjoittamaan:D

Miksei naisella ole mitään tuloja? Jos olet kolmekymppinen, mene vasektomiaan.

Usein pienten lasten äiti hoitaa lasta/lapsia kotona, joten aikaa työlle ei ole. Palkkaa ei tule.

Ei, minua ei ole raiskattu. Kaksi haluttua lasta löytyy ja muuten olen osannut vetää kumihupun päälle kun jälkeläiset eivät ole olleet toivottuja.

Kyllähän me puhutaan ja ollaan eri mieltä tuosta toisesta lapsesta.  Ymmärrät tahallaan väärin tuon kirjoituksen. Tottakai lapsen hoito on paljon muutakin ja osallistun sen mitä ehdin. Juuri tuo itseäni rassaa että pitäisi vuorokaudessa tehdä 36h hommat että nainen olisi tyytyväinen. Jatkuva valitus häneltä  tuosta väsymyksestä mutta silti pitäisi vielä toinen tehdä. Kannattaa kysyä mistä valittaa? Kyllähän minä kuulen mistä valittaa:D

Ja juuri noin. Jos en halua toista lasta ja toinen haluaa niin silloin on tehtävä ratkaisuja. En vain halua tahtomattani toisen lapsen isäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

pelkkä mies kirjoitti:

Minulla on yksi haluttu lapsi ja olen hänestä onnellinen. Vauva vuosi ja paljon pitempäänkin on ollut unettomia öitä niin paljon että toinen lapsi ei ole käynyt mielessäkään. Koen että mikään ei riitä. Töitä, lapsen kanssa leikkiä sitten kotona( mistä nautin), kodinhoitoa, ruuanlaittoa. Aivan normaalia elämää mutta silti on jatkuva tunne että avovaimo syyllistää etten tee tarpeeksi eikä arvosta pätkääkään. Avovaimolla ollut jaksamisen kanssa vaikeaa ja ymmärrän sen. Niin on minullakin mutta se ei kiinnosta ketään. Rahaa on tuotava ja näyteltävä et hyvin jaksaa ja kaikki on ihanaa. Luulen että itselleni riittää yksi lapsi. Avovaimo haluaa toisen ja siitä riitaa. Itse näkisin että parisuhteen, raha-asioiden ja yleisen jaksamisen perusteella ei kannata vaikka kuinka haluaisi. Vaikea tilanne ja välillä tuntuu että pillerit unohtuu ihan tarkoituksella. Olen ehdottanut kondomin käyttöä. Seksi muutenkin vähäistä noin kerran viikossa ja hormonaalisen ehkäisyn haitat naiselle selkeät. Pelkään että hankkiutuu tahallaan raskaaksi ilman yhdessä keskustelua kun niin kovasti haluaa toisen ja selkeästi ei halua palata töihin. 

Eihän tuo nyt tarjonnut vertaistukea mutta pääsinpä oman kannan kirjoittamaan:D

Miksei naisella ole mitään tuloja? Jos olet kolmekymppinen, mene vasektomiaan.

Usein pienten lasten äiti hoitaa lasta/lapsia kotona, joten aikaa työlle ei ole. Palkkaa ei tule.

Hyvin harva nainen Suomessa on täysin tuloton kotirouva. Ei tule palkkaa, niin sitten ansiosidonnaista äitiyspäivärahaa, kotihoidon tukea tai työttömyyskorvausta, jos nainen on työtön.

pelkkä mies kirjoitti:

Kyllähän me puhutaan ja ollaan eri mieltä tuosta toisesta lapsesta.  Ymmärrät tahallaan väärin tuon kirjoituksen. Tottakai lapsen hoito on paljon muutakin ja osallistun sen mitä ehdin. Juuri tuo itseäni rassaa että pitäisi vuorokaudessa tehdä 36h hommat että nainen olisi tyytyväinen. Jatkuva valitus häneltä  tuosta väsymyksestä mutta silti pitäisi vielä toinen tehdä. Kannattaa kysyä mistä valittaa? Kyllähän minä kuulen mistä valittaa:D

Ja juuri noin. Jos en halua toista lasta ja toinen haluaa niin silloin on tehtävä ratkaisuja. En vain halua tahtomattani toisen lapsen isäksi. 

Minkä ikäinen se teidän lapsi on?

Käytännössä miehellä on mahdollisuus aina huolehtia ehkäisystä niin että spermaa ei pääse naisen sisälle. Miehellä on ensimmäinen tilaisuus estää hedelmöittyminen, jos huolehtii sukusoluistaan ja siitä mihin niitä päätyy, ketään ei voi vasten tahtoa pakottaa isäksi. Jos haluaa panna paljaalla, antaa valinnan toisen tehtäväksi. Olen itse nainen ja vaikka minulla on joskus ollut hormoniehkäisy, käytin aina myös kondomia. Jos olisinkin tullut raskaaksi hormoneista huolimatta, minulle olisi jäänyt 99% vastuusta ja kaikki vaiva, kärsimys ja terveysriskit. En ymmärrä miten miehet uskaltavat antaa valinnan omasta vanhemmuudesta toisen ihmisen käsiin. Ei tulisi mieleenkään.

Kohta kaksi vuotias. 

pelkkä mies kirjoitti:

Kohta kaksi vuotias. 

Vaimollasi alkaa olla aika palata pikkuhiljaa töihin, tulisi päiviin muutakin sisältöä.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä miehellä on mahdollisuus aina huolehtia ehkäisystä niin että spermaa ei pääse naisen sisälle. Miehellä on ensimmäinen tilaisuus estää hedelmöittyminen, jos huolehtii sukusoluistaan ja siitä mihin niitä päätyy, ketään ei voi vasten tahtoa pakottaa isäksi. Jos haluaa panna paljaalla, antaa valinnan toisen tehtäväksi. Olen itse nainen ja vaikka minulla on joskus ollut hormoniehkäisy, käytin aina myös kondomia. Jos olisinkin tullut raskaaksi hormoneista huolimatta, minulle olisi jäänyt 99% vastuusta ja kaikki vaiva, kärsimys ja terveysriskit. En ymmärrä miten miehet uskaltavat antaa valinnan omasta vanhemmuudesta toisen ihmisen käsiin. Ei tulisi mieleenkään.

Olen samaa ihmetellyt, kun olen lukenut naisten valitusta siitä, ettei miehille ole ehkäisypilleriä. Jos miehille tuollainen pilleri kehitettäisiin, niin en ikinä luottaisi kumppaniini niin paljon, että jättäisin sen käytön hänen vastuulleen. En siis missään nimessä hyväksy ehkäisystä valehtelemista, mutta kerrankos sen laatan unohtaa mökkireissun ajaksi kotiin tai hieman voimakkaampi mahatauti pilaa pillerin tehon. Tai muuten vaan unohtaa. Sitten on toisen turha itkeä, kun maito on jo kaatunut lattialle, jos itse ei ole tehnyt mitään raskaisun ehkäisemiseksi.