Lue keskustelun säännöt.
10kk ikäinen lapsi päivähoitoon?
08.09.2014 |
Ei tämä mikään unelmatilanne ole, mutta taitaa olla ainoa vaihtoehto. Vanhempainvapaan jälkeen ei rahat riitä elämiseen, ja pitäisi noita opiskelujakin jatkaa. Isovanhemmista ainoastaan yksi asuu lähellä, minun isäni.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Ainoa poliittisesti korrekti vastaus tähän lienee, että juu, tottakai, vie vaan, ei se pilalle mene ja pitäähän sitä rahaa saada. Totta sekin, mutta:
a) 10kk ikäinen on virallisesti vauva, ei lapsi. Vauvaa kuuluu hoitaa vanhemman.
b) "Taloudellisista syistä" on palattava töihin. Ensin on ollut melkein yhdeksän kuukautta raskausaikaa ja sitten samanverran hyvätuloista äitiys- ja vanhempainvapaata säästää tulevaisuutta varten ja karsia menoja, neuvotella pankista lyhennysvapaata, muuttaa halvempaan asuntoon jne.
c) Ajattelepa sitä vauvaasi siellä vieraan hoidossa, lukuisten muiden lasten keskellä
d) Ja ajatelepa niitä muita lapsia, joiden hoitamisen sijaan yksi työntekijä käytännössä hoitaa sinun vain sinun vauvaasi. Ne, jotka jo kävelevät ja syövät edes hiukan itse, jäävät vähemmälle koska sinun vauvasi syö tuttipullosta, tarvitsee nukutukset kaksille unille jne.Omat lapseni ovat lähteneet hoitoon kaksivuotiaina. Emme ole rikkaita, mutta hoitorahalla ja miehen tuloilla pärjättiin ihan ok se aika, että lapset osasivat puhua, kävellä ja olivat päiväkuivia. Päiväkoti tai -hoito ei ole paha paikka, mutta on järkyttävää, kuinka heppoisin perustein ne lapset sinne dumpataan. Miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos niitä ei jaksa tai pysty hoitamaan kotona edes YHTÄ vuotta?
Miten niin hyvätuloista vanh.vapaa aikaa??? Jos esim minimiäippärahalla on niin SILLÄ EI ELÄ! Ei elä yksi saatikka kaksi ihmistä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä meni pph:lle kaksi päivää vaille 10kk. Olihan tuo pieni... ja tein ihan 7,5 h/pv heti alusta asti. Oli hyvä pph ja oli samassa paikassa 5-vuotiaaksi asti. Muistelee vieläkin hoitajaansa lämmöllä. Sanoo, että oli kiva ja otti aina syliin toisin kuin sitten päiväkodissa ei enää otettu. Muistaa siis hyvin loppuajat perhepäivähoitajalta. Meillä pitkä pph:lla hoidattaminen oli fiksu ratkaisu, koska oli kauhean ujo lapsi ja viihtyi vain tutussa porukassa. Sitten siirtyessä päiväkotiin oli alkanut reipastua ja uskalsi mennä vieraampaankin lapsiporukkaan.
Nyt 14-vuotias teini, edelleen rauhallinen ja empaattinen. Vähän murkkuilua, mutta se jää enemmänkin kotiin. Koulussa on keskittyvä ja käyttäytyy hyvin.
Tää on niin jumalattoman hauskaa, kun esimerkiksi avioerot ja isättömät lapset on ihan ymmärrettäviä, mutta hoitoon ei saisi viedä. Totuus on, että avioero on esimerkiksi lapselle paljon suurempi riski elämässä kuin aikainen hoidonaloitus.
Ja ne kuuluista 10kk 10h päivässä hoidossa, vanhemmat makaa kotona... Oikeassa elämässä varmaan tunnette tämmöisiä useita? Mä en tunne ketään henkilökohtaisesti. Enkä ole nähnytkään yhtään tämmöistä. Olen kuullut juoruna yhdestä tapauksesta ja siinä varmaan olikin parempi, että lapsi oli hoidossa.
Kyllä mä ainakin ajattelin viedä lapsen hoitoon heti 10kk vanhempainvapaan jälkeen (sitten joskus kun lapsen mahdollisesti saa). En aio kituutella kotona niillä pienillä tuilla. Ja näinhän kai valtiokin on ajatellut, kun toi vapaa on ton mittanen?
Mä laitan vasta 2,5 vuotiaan, en raaskisi ennen 😥
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä näitä jotka havahtuu rahapulaan vanhempainvapaan lopussa. Ettekö te säästä koskaan etukäteen?
Minulla on yläkouluteinit ja minä säästän jo nyt heillekin sekä rahaa että tavaraa sitä varten, että muuttavat joskus pois kotoa. Joka elämänvaiheessa sama juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa poliittisesti korrekti vastaus tähän lienee, että juu, tottakai, vie vaan, ei se pilalle mene ja pitäähän sitä rahaa saada. Totta sekin, mutta:
a) 10kk ikäinen on virallisesti vauva, ei lapsi. Vauvaa kuuluu hoitaa vanhemman.
b) "Taloudellisista syistä" on palattava töihin. Ensin on ollut melkein yhdeksän kuukautta raskausaikaa ja sitten samanverran hyvätuloista äitiys- ja vanhempainvapaata säästää tulevaisuutta varten ja karsia menoja, neuvotella pankista lyhennysvapaata, muuttaa halvempaan asuntoon jne.
c) Ajattelepa sitä vauvaasi siellä vieraan hoidossa, lukuisten muiden lasten keskellä
d) Ja ajatelepa niitä muita lapsia, joiden hoitamisen sijaan yksi työntekijä käytännössä hoitaa sinun vain sinun vauvaasi. Ne, jotka jo kävelevät ja syövät edes hiukan itse, jäävät vähemmälle koska sinun vauvasi syö tuttipullosta, tarvitsee nukutukset kaksille unille jne.Omat lapseni ovat lähteneet hoitoon kaksivuotiaina. Emme ole rikkaita, mutta hoitorahalla ja miehen tuloilla pärjättiin ihan ok se aika, että lapset osasivat puhua, kävellä ja olivat päiväkuivia. Päiväkoti tai -hoito ei ole paha paikka, mutta on järkyttävää, kuinka heppoisin perustein ne lapset sinne dumpataan. Miksi niitä lapsia pitää tehdä, jos niitä ei jaksa tai pysty hoitamaan kotona edes YHTÄ vuotta?
Miten niin hyvätuloista vanh.vapaa aikaa??? Jos esim minimiäippärahalla on niin SILLÄ EI ELÄ! Ei elä yksi saatikka kaksi ihmistä..
Kuka on pakottanut hankkimaan lapsen silloin kun se äitiyspäiväraha on minimi?! Suunnittelua ja säästämistä ja aikuisuutta, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä jotka havahtuu rahapulaan vanhempainvapaan lopussa. Ettekö te säästä koskaan etukäteen?
Minulla on yläkouluteinit ja minä säästän jo nyt heillekin sekä rahaa että tavaraa sitä varten, että muuttavat joskus pois kotoa. Joka elämänvaiheessa sama juttu.
Ei kaikilla ole mistä säästää, tai edes pitkää työuraa takana. Varsinkin nuorten naisten on vaikea saada vakipaikkaa, ja pätkätöissä säästöt usein hupenevat työttömyyspätkien aikana. Itse sain esikoisena 38-vuotiaan, joten olin ennättänyt säästää hoitovapaata varten useamman vuoden ajan, mutta minulle ei ole mitenkään vaikeaa ymmärtää, että kaikilla ei ole samanlaista tilannetta. Pystytkö sinä ymmärtämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä jotka havahtuu rahapulaan vanhempainvapaan lopussa. Ettekö te säästä koskaan etukäteen?
Minulla on yläkouluteinit ja minä säästän jo nyt heillekin sekä rahaa että tavaraa sitä varten, että muuttavat joskus pois kotoa. Joka elämänvaiheessa sama juttu.
Ei kaikilla ole mistä säästää, tai edes pitkää työuraa takana. Varsinkin nuorten naisten on vaikea saada vakipaikkaa, ja pätkätöissä säästöt usein hupenevat työttömyyspätkien aikana. Itse sain esikoisena 38-vuotiaan, joten olin ennättänyt säästää hoitovapaata varten useamman vuoden ajan, mutta minulle ei ole mitenkään vaikeaa ymmärtää, että kaikilla ei ole samanlaista tilannetta. Pystytkö sinä ymmärtämään?
En pysty. Jos oikeesti on noin persaukinen pariskunta niin sitten jättää se lapsi hankkimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tosiaan mikään ideaali tilanne, mutta jos oikeasti on pakko niin enemmin ph kuin pk. Pakkokin on vähän kyseenalainen tilanne, kartoittaisin ensin muut vaihtoehdot.
Se, että "minunkin lapseni on pärjännyt ja normaali tuli" ei tarkoita että kaikkien lapset voivat pk:sa hyvin ihan vauvoina. Itselläni on ainakin ollut suuremmat kriteerit lapsen hyvin voinnille kuin että "pärjää" tai "normaali tuli".
Enkä myöskään näe että jonkun 10kk kehitystehtäviin kuuluu oppia syömään itse tai muita ko juttuja millä täällä on kehuskeltu.
Vierailija kirjoitti:
Ei tosiaan mikään ideaali tilanne, mutta jos oikeasti on pakko niin enemmin ph kuin pk. Pakkokin on vähän kyseenalainen tilanne, kartoittaisin ensin muut vaihtoehdot.
Se, että "minunkin lapseni on pärjännyt ja normaali tuli" ei tarkoita että kaikkien lapset voivat pk:sa hyvin ihan vauvoina. Itselläni on ainakin ollut suuremmat kriteerit lapsen hyvin voinnille kuin että "pärjää" tai "normaali tuli".
Enkä myöskään näe että jonkun 10kk kehitystehtäviin kuuluu oppia syömään itse tai muita ko juttuja millä täällä on kehuskeltu.
Lisään vielä....
Tiukka taloudellinen tilanne on hyvin ymmärrettävä syy, mutta kannattaa laskea tarkkaan minkä verran jäätte loppujen lopuksi plussalle kun on päivähoitomaksut maksettu. Tarvitseeko käyttää enemmän autoa tai julkisia?
Myös arjesta tulee tiukempaa. Vie hae. Kotityöt. Harrastuksille ei jää aikaa kun se lapsikin tarvitsee hoidon jälkeen vanhempiaan. Kumpi jää kotiin kun lapsi sairastuu. Jne.
Ja ennen kaikkea. Jos lapsi haetaan kotiin noin klo 16, kotona 16.30 ja lapsi nukkumaan klo 20 niin jää noin neljä tuntia aikaa nähdä omaa lastaan neljänä iltana viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ainakin ajattelin viedä lapsen hoitoon heti 10kk vanhempainvapaan jälkeen (sitten joskus kun lapsen mahdollisesti saa). En aio kituutella kotona niillä pienillä tuilla. Ja näinhän kai valtiokin on ajatellut, kun toi vapaa on ton mittanen?
Valtio ajattelee vain valtion taloutta. Ei lasten hyvinvointia, kehitystä, turvallisuuden tunnetta tai kiintymyssuhteen luomista omiin vanhempiin.
Ei myöskään vanhempien jaksamista.
Miten te jaksatte yöheräilyä ja työssäkäyntiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te jaksatte yöheräilyä ja työssäkäyntiä?
Tämä pistää vähän hymyilyttämään... Vaikka töissä olisi kuinka rankkaa, niin se on aina lepoa verrattuna siihen että pitäisi vähillä yöunilla olla hyvä vanhempi koko päivän.
Minut itseni on laitettu päiväkotiin samanikäisinä ja ihan " normaaliks" kasvoin:) lama-aikana vanhempien oli pakko.. t. N25
Vierailija kirjoitti:
Ap, missä suunnitelmallisuus? Budjetti? Elämänhallinta? Miten jatkossa nämä seikat?
Aika huvittavaa syyllistämistä. Opiskelunsa kannattaa hoitaa loppuun. AV on täynnä naisia, joilla omat opinnot on jääneet lastenteon ja kotiin jumimisen jalkoihin. Kotivuosien jälkeen itketään ettei töytä löydy, eikä ole varaa ostaa ekaluokkalaiselle edes kännyä jne. Itse menin töihin takaisin kun lapset olivat 10.5 kk (9 kk äitiys- ja vanhempaisloma plus loma ja lomaraha lomana). Siihen aikaan tosin oli perhepäivähoitajamahdollisuus ja meillä mahtava onni löytää todella mukava nainen ja hänellä oli jopa apulainen kun toinen taapero hoitoon meni. Oma työurani eteni hieman pikkulapsivaiheessakin ja kykenin alkuun tekemään lyhyempiä päiviä - minusta kaikki voitti. Omaan CV:hen ei tullut pitkiä aukkoja, etenin myöhemmin uralla vähintään yhtä nopeasti kuin miehet. Lapsista kasvoi tasapainoisia, nyt molemmat jo yliopistossa opiskelemassa. Joku jo mainitsikin, että Euroopassa (ja USAssa ym) äitiyslomat ovat yleensä huomattavasti lyhyemmät kuin Suomessa. Ei kannata syyllistää ja pitää omaa malliaan ainoana, lapsista kasvaa tasapainoisia ja onnellisuuteen kykeneviä aika monenlaisissa olosuhteissa kunhan kokevat itsensä rakastetuiksi ja hyväksytyiksi. Kotona kolme vuotta seurana katkera ja valittava kotiäiti av:n tyyliin - ei välttämättä se kaikkien ideaalitilanne.
Meidän molemmat lapset oli jo hoidossa tuossa vaiheessa. Nyt ovat jo 11 ja 14 -vuotiaita, loistavasti menee molemmilla. Kaikista ei ole, eikä tarvitse olla, kotiäideiksi.
Lapsiparka. Juuri ollut viikon tutustumassa ja nämä alle 1v ovat sydäntäsärkevän ulalla, itkuisia ja avuttomia siinä ympäristössä. Ikinä en pistäisi.
Perhepäivähoitoon. Ei päiväkotiin. On liian isot ryhmät. T. Lastentarhanope
Suosittelisin ettet kyselisi, näihin asioihin löytyy moralisoijia laidasta laitaan. Ja näillä on omat motiivit asioihin, mutta harvemmin faktaa. Itse tiedät parhaiten perheen tilanteen.