Lapsi puhuu huonoa suomea. Ei ymmärrä koulussa kaikkia käsitteitä
On siis isänsä tavoin suomenruotsalainen. Mies puhuu pojille kotona ruotsia ja mä yleensä suomea. Ruotsi on kuitenkin poikien tunnekieli ja puhuvat sitä kotona. Koulussa puhuvat toki suomea, mutta harrastuskavereiden kanssa ruotsia. Ollaan asuttu noin 10 vuotta Ruotsissa mutta muutettiin 2018 alussa takaisin Suomeen. Ruotsissa esikoinen kävi ruotsinkielistä koulua. Pitkään mietittiin että laitetaanko suomenkieliseen jotta kielitaito vahvistuu, mutta tähän päädyttiin. Suomeen muutettaessa esikoinen meni suomenkieliseen kouluun. Nuorempi on käynyt koko ajan suomenkielistä koulua.
Nyt esikoinen kuitenkin meni seiskalle ja jo näinä parina ekana päivänä on käynyt ilmi että poika ei ymmärrä kaikkia käsitteitä. Pelkään että tästä tulee vielä iso ongelma. Erityisesti reaaliaineet huolettaa. Ala-asteella etenemisvauhti oli hidas ja käsitteitä oli vähemmän mutta nyt tuntuu että niitä tulee niin paljon että poika ei selviä. Esimerkiksi kemiantunnilla heillä on nyt ollut työturvallisuus aiheena. Poika tuli ahdistuneena kotiin koulusta ja näytti pitkää listaa työturvallisuusohjeista ja kemikaalien varoitusmerkeistä, siellä vilisi sanoja "varoitusmerkki", "hapettava" "paineenalainen kaasu" "syövyttävä". Poika sanoi että ei ymmärrä ja oli todella turhautunut että miten paljon koko ajan tulee uusia sanoja ja opettaja puhuu nopeasti eikä hän käsitä läheskään kaikkea. Mä mietin että jos tää on jo ekan viikon jälkeen tätä että itkun kanssa pitää sanakirja.org sivustolta selvittää sanojen merkityksiä, miten poika jaksaa vielä kolme vuotta tätä. Kemian lisäksi reaaliaineita on niin paljon yläasteella ja koko ajan vaan syvenee...
Kaduttaa niin paljon että ei suoraan laitettu poikaa ruotsinkieliselle yläasteelle. Miten en ymmärtänyt että se omaksuttavan tiedon ja käsitteiden määrä on näin paljon valtavampi. Eihän se näin voi jatkua että itkun kanssa tehdään läksyt. Pitää varmaan alkaa selvittämään mahdollisuutta vaihtaa ruotsinkieliseen kouluun. En itse kestä katsoa vierestä kun toinen tuskailee niin paljon.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on uusi ja haastava. Palkintona voi kuitenkin olla erinomainen suomen kielen taito, josta voi Suomessa asuessa olla varsin paljon hyötyä.
Ihan varmasti tilanne helpottaa koko ajan, kun kielitaito paranee. Ei se tule jatkumaan noin vaikeana vuosikausia.
Haluan myös muistuttaa, että monet noista mainitsemistasi käsitteistä ovat uusia niillekin, jotka puhuvat suomea äidinkielenään. Koulussa niitä vasta opitaan, oli äidinkieli sitten mikä vain.
Ja tässä pointti mitä itsekin olen miettinyt. Haluaisin niin että pojatkin oppisivat (lähes) täydellisen suomen. Siitä varmasti olisi paljon hyötyä. Mies toivoo samaa. Hänellä on ollut vaikeaa löytää suomesta töitä kun kielitaito melko heikko. Sen takia ollaankin Ruotsissa asuttu. Toisaalta nyt kun on oma yritys, sillä ei ole enää niin väliä, mutta mahdollisuudet olisi avoimemmat paremmalla suomen taidolla. Ap
Eikö oo hirveää asua suomessa kun ei osaa valtakieltä?
Vierailija kirjoitti:
Nyt on vaarana se, että lapsesta tulee kielipuoli eli ei osaa kumpaakaan kieltä riittävän hyvin pärjätäkseen äidinkielen tasoisesti. Jos lapsen tunnekieli on ruotsi ja on käynyt jo koulu ruotsin kielellä niin ruotsinkieliseen kouluun vaihto. Pääasia, että osaa edes yhden kielen äidinkielen tasoisena. Suomea oppii sinun kanssasi niin, että pärjää sillä kielellä. Nyt on oikeasti pelissä lapsen mahdollisuus päästä jatko-opintoihin ja pärjätä opinnoissa. Suomessa pärjää työelämässäkin vähän huonommalla kirjoitetulla suomella jos osaa kuitenkin puhua suomea.
T. Englannin opettaja
Tämä on asiaa. En ymmärrä miksi alapeukutetaan. Kun kerran on mahdollisuus käydä koulua sillä ykköskielellä, kannattaa ilman muuta käyttää se.
Miehelläni on lähin työtoveri ruotsinkielinen, jonka suomi on hieman puutteellista. Se ei ole estänyt työllistymistä teknologia-alalle. Päinvastoin, se ruotsin taito on etu. Lisäksi lapsi saa parhaat valmiudet niihin luonnontieteidenkin osaamiseen, kun saa aidosti keskittyä asiaan eikä mukana sinnittelyyn.
Suomessa kaikki suomenruotsalaiset ei osaa kunnolla suomea, mutta työttömyys on erittäin harvinaista. Parhaiten siltä välttyy, kun lapsi saa hyvän jatko-opiskelupaikan ja se onnistuu parhaiten omalla tunnekielellä.
Idiootti-kirjoituksia! Normaali lapsi tulee toimeen kolmella eri kielellä vaikeuksitta!
Suomen pitäisi olla pojan äidinkieli. Äidinkieli sanakin pitäisi kertoa, että ihan väärä kieli nyt ekana kielenä. Olet täysin epäonnistunut äitinä. Se ei ole mikään isänkieli, mitä lapsen pitäisi puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilanne on uusi ja haastava. Palkintona voi kuitenkin olla erinomainen suomen kielen taito, josta voi Suomessa asuessa olla varsin paljon hyötyä.
Ihan varmasti tilanne helpottaa koko ajan, kun kielitaito paranee. Ei se tule jatkumaan noin vaikeana vuosikausia.
Haluan myös muistuttaa, että monet noista mainitsemistasi käsitteistä ovat uusia niillekin, jotka puhuvat suomea äidinkielenään. Koulussa niitä vasta opitaan, oli äidinkieli sitten mikä vain.
Ja tässä pointti mitä itsekin olen miettinyt. Haluaisin niin että pojatkin oppisivat (lähes) täydellisen suomen. Siitä varmasti olisi paljon hyötyä. Mies toivoo samaa. Hänellä on ollut vaikeaa löytää suomesta töitä kun kielitaito melko heikko. Sen takia ollaankin Ruotsissa asuttu. Toisaalta nyt kun on oma yritys, sillä ei ole enää niin väliä, mutta mahdollisuudet olisi avoimemmat paremmalla suomen taidolla. Ap
Poikasi löytää paremmin töitä käymällä ruotsinkieliset koulut ja tutustumalla muihin ruotsinkielisiin. Siellä he saavat myös paremmat arvosanat ja pääsevät hyviin opiskelupaikkoihin.
Suomenruotsalaiset ovat äärimmäisen harvoin työttömiä. Jos poika menee Hankenille, ruotsinkieliseen lääkikseen tai valmistuu miltä tahansa ruotsinkieliseltä linjalta, hänellä on tässä maassa varma työpaikka.
Kukaan ei tuosta vain mene Hankenille tai ruotsinkieliseen lääkikseen.
Jos ongelma on oikeasti se, että lapsen on vielä vaikea hahmottaa noita abstrakteja käsitteitä ylipäätään, tai jopa että häntä ei koulu ja sinnikäs opiskelu nyt murkkuna ihan hirveästi motivoi?
Eli huonolle ruotsinkielisellä todistuksella pärjää aivan samalla tavalla (huonosti) kuin huonolla suomenkielisellä todistuksella.
Ja huonolla Suomen kielen taidolla niitä duunarihommia löytyy sitten lähinnä tuolta österbottenin suunnalta. Muualla Suomen kielen sujuva taito on varsin välttämätön.
Sillä huonolla kielitaidolla jää asiat oppimatta ja väärällä kielellä käyty peruskoulu voi pilata tulevaisuuden mahdollisuudet, jotka sillä parhaalla kielellä olisi saavutettavissa.
Hankeniin pääsee kyllä, jos ruotsinkielisenä saa ruotsinkielistä opetusta ja sen ansiosta oppii ne asiat. Sen sijaan mihinkään ei pääse, jos jää koulumenestys heikoksi.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä mikä siinä suomessa on joillekin suomenruotsalaisille niin helvetin vaikeaa oppia. Moni tuntemani kaupunkilainen bättrefolk suomenruotsalainen puhuu lähes täydellistä suomea, ongelmia on lähinnä junttiseutujen junttisuomenruotsalaisilla.
Useinkaan junttiseutujen juntit eivät juuri puhu muuta kuin omaa äidinkieltään. Pohjanmaan umpiruotsinkielisillä pikkupaikkakunnilla suomen kieleen ei juuri törmää, eikä sitä tavisduunarin tavisarjessa tarvitse oikein mihinkään. Suomi on myös kielenä tosi erilainen kuin ruotsi. Noilla spekseillä sellaisen ihmisen, joka ei ole kovin lahjakas kielellisesti, ei ole sitä ollenkaan helppo oppia.
Hei mitä se on ollut koulussa, viikon? En panikoisi vielä yhtään mitään. Lapsi OPPII. Eikö suomenkielisen koulun idea ollut juuri vahvistaa heikompaa kieltä? Miten se voisi vahvistua, jos lapsi ei saa haasteita?
Tuohon tottuu nopeasti ja kielitaito/sanasto karttuu nopsaan. Itse lähdin lukion jälkeen suoraan yliopistoon ulkomaille ja ohjelma oli maan kielellä (ei suomi, englanti, ruotsi tai saksa). Ekassa jaksossa tuli pari huonoa arvosanaa mutta sen jälkeen aivot tottuivat omaksumaan ja oppimaan sekä materiaalin että sanaston samalla. Arvosanat nousi samalla.
Jos poika on jo valmiiksi kaksikielinen, niin prosessi käy varmasti helpommin. Tietty ekat viikot on vähän shokkiterapiaa. Tsemppiä koulunkäyntiin!
Vierailija kirjoitti:
Hankeniin pääsee kyllä, jos ruotsinkielisenä saa ruotsinkielistä opetusta ja sen ansiosta oppii ne asiat. Sen sijaan mihinkään ei pääse, jos jää koulumenestys heikoksi.
Olen kuullut, että Hankeniin pääsee sisään jos kunhan löytää ulko-oven.
Minusta on tärkeämpää, että koulussa on hyvät kaverit ja terve sisäilma.
Eiköhän se opi suomea paremmin, kun köy suomenkielistä koulua… ihan sama mitä seiskalla tulee numeroiksi, kolme vuotta aikaa käydä koulua… jos tungette sen ruotsinkieliseen kouluun, jää sekin oppiminen suomesta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankeniin pääsee kyllä, jos ruotsinkielisenä saa ruotsinkielistä opetusta ja sen ansiosta oppii ne asiat. Sen sijaan mihinkään ei pääse, jos jää koulumenestys heikoksi.
Olen kuullut, että Hankeniin pääsee sisään jos kunhan löytää ulko-oven.
Minusta on tärkeämpää, että koulussa on hyvät kaverit ja terve sisäilma.
Todennäköisesti riittää kun opo ehdottaa hankenia… perille ei tartte edes löytää
Itse ihmettelen aina, miten vanhemmat voivat tehdä sellaisen karhunpalveluksen lapsilleen, että eivät opeta heille Suomessa suomenkieltä. Meillä on töissä joitain hyvin fiksuja tyyppejä, jotka puhuvat ruotsia ja englantia, mutta suomenkieli kirjoitettuna on aivan kuraa. Ja kun sitten pitäisi tuottaa järkevää tekstiä, niin eihän siitä mitään tule.
Toki olette asuneet Ruotsissa ilmeisesti lasten syntymän aikaan, joten tilanne ei ihan ole sama. Paitsi jos tiesitte jo etukäteen, että aiotte muuttaa Suomeen.
Kaksikielisyydestään huolimatta lapsi on tyhmä, käynyt suomenkielistä koulua 3-4 vuotta eikä muka ymmärrä suomea. Lapsi ei ymmärrä käsitteitä, puhuisi opettaja suomea tai ruotsia.
Miksi ette laita häntä S2-statuksella tähän kouluun, missä jo on? Silloin saisi S2-opetusta äidinkielen tuntien sijaan.
Paksupää kirjoitti:
Itse ihmettelen aina, miten vanhemmat voivat tehdä sellaisen karhunpalveluksen lapsilleen, että eivät opeta heille Suomessa suomenkieltä. Meillä on töissä joitain hyvin fiksuja tyyppejä, jotka puhuvat ruotsia ja englantia, mutta suomenkieli kirjoitettuna on aivan kuraa. Ja kun sitten pitäisi tuottaa järkevää tekstiä, niin eihän siitä mitään tule.
Toki olette asuneet Ruotsissa ilmeisesti lasten syntymän aikaan, joten tilanne ei ihan ole sama. Paitsi jos tiesitte jo etukäteen, että aiotte muuttaa Suomeen.
Tässä on tosiaan ap:lla ollut tilanne, että kotimaa on ollut Ruotsi, mutta mönkään on menty jo sillä, että lapsille ei ole tarpeeksi aktiivisesti puhuttu suomea ja myös vaadittu sitä lapsilta, paremman sanan puutteessa.
Minulla on lähipiirissä useita pariskuntia, joista molemmat ovat eri maista. On suomalais-ruotsalainen, suomalais-amerikkalainen, englantilais-italiainen, suomalais-venäläinen ja suomalais-japanilaisia useita.
Kaikissa perheissä molemmat vanhemmat puhuvat lapsille omaa äidinkieltään. Erityisesti yksi näistä japanilais-suomalaisista perheistä on aikoinaan ottautunut tähän vakavasti ja nykyisin aikuiset lapset ovat täysin kaksikielisiä. Vaikka vanhemmat molemmat osaavat sujuvasti japania ja suomea, lapset ovat puhuneet suomalaisen isän kanssa suomea ja japanilaisen äidin kanssa japania. Kun lapset ovat olleet tarpeeksi isoja ymmärtämään kielien eron, molemmat vanhemmat ovat vaatineet kielitaidon ylläpitämiseksi, että vanhemman kanssa keskustellaan tämän äidinkielellä. Jos japanilaisen äidin kanssa puhutaan, puhutaan japaniksi, ja kieli korjataan heti takaisin japaniksi, jos lapsi lähtee vastaamaan suomeksi. Koski myös teini-iän kiukutteluja. Molemmat vanhemmat ovat pitäneet huolta, että lapsella on kirjoja, leffoja, pelejä jne. omalla äidinkielellä saatavana.
Suomalais-ruotsalaisessa perheessä taas äiti ei puhunut lapsilleen ruotsia lainkaan ja oli aidosti harmissaan, kun koulussa lapset eivät pärjänneet hänen äidinkielellään ja inhosivat ruotsin opiskelua.
Puhuin kerran saksalais-kreikkalaisen naisen kanssa, jota harmitti, ettei kreikkalainen isä koskaan vaivautunut puhumaan ja opettamaan näin hänelle kreikkaa, vaan perheessä puhuttiin pääasiallisesti englantia ja saksaa. Asuivat Etelä-Afrikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten huono suomi voi tulla sinulle yllätyksenä, jos puhut lapselle suomea? Etkö muka ole huomannut heikkoa sanavarastoa? Ettekö ole lukeneet suomenkielisiä kirjoja, katsoneet suomenkielisiä ohjelmia tai tavanneet suomenkielisiä sukulaisia tai kavereita?
Kuten sanoin poikien tunnekieli on ruotsi. He puhuu tosiaan järjestään ruotsia. Vaikka mä sanoisin heille jotain suomeksi järjestään vastaus kuuluu ruotsiksi. Ja tosiaan eihän kotona puhuttu suomi ole noin vaativaa kuin koulussa käytettävä. Kyllä poika nyt mun puhumaa suomea ymmärtää ja esimerkiksi mummulle ja serkuille puhuu ihan ok sulavaa suomea. Nuo käsitteet ja korkeatasoisempi kieli on vain haastavampaa. Ja kyllä, ollaan luettu pojille myös suomenkielisiä kirjoja kun olivat pieniä. Se ei vain ole sama asia. Voit kokeilla itse opiskella jotain esim englanniksi. Vaikka osaisit arjessa käyttää kieltä hyvin, voi sen käyttö akateemisessa mielessä olla haastavaa. Tätä on vaikeaa selittää mutta toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitan. Ap
Ja sitten tulee suomen heikko taito yllätyksenä? Eihän sitä nyt mitenkään voi kunnolla oppia jos asuu ruotsissa, käy ruotsinkielistä koulua ja kotonakin heti vaihdetaan ruotsiin kun on siihen mahdollisuus, vaikka olisi natiivi suomenkielen taitoinen vanhempi olemassa.
Sinun ei koskaan olisi pitänyt edes teeskennellä ymmärtävänsä ruotsia jotta lapsien olisi pakko pienestä pitäen puhua suomea. Pelkkä ymmärtäminen ei riitä vaan pitäisi osata myös puhua. Se on paljon vaikeampaa kuin ymmärtäminen tai lukeminen tai kirjoittaminen.
Itse esim. pystyn lukemaan ja kirjoittamaan englantia sujuvasti sekä käytännössä ymmärrän lähes kaiken puhutun mutta itse puhuminen ja keskusteluun osallistuminen tuottaa suuria vaikeuksia. Johtuu siitä että käytännössä en juuri koskaan puhu englantia, mutta jatkuvasti luen ja kirjoitan sekä töissä että vapaa-ajalla, sekä katselen myös englanninkielisiä ohjelmia, videoita ym. joka on harjaannuttanut kuullun ymmärtämistä selkeästi.
Ongelma aiheuttaa kiertokulun koska nyt välttelen sitä puhumista ja mielellään käytän esim. sähköpostia jos vaan mahdollista vaikka pitäisi juuri mahdollisimman paljon puhua jotta sekin taito paranisi.
Jos laitat poikasi nyt ruotsinkieliseen kouluun niin tässä käy sama juttu. Parasta nimen omaan nyt pitää suomenkielisessä koulussa ja tarvittaessa pyytää tukiopetusta jos muuten jää jälkeen että on pakotettu käyttämään suomen kieltä, silloin sen oppii väkisinkin. Jos taas menee helpolla ja vaihtaa ruotsiin niin ei se kehity. Enemmän teettää töitä nyt mutta jos suomessa kerran aiotte asua niin syytä opetella suomi hyvin jo ihan työmahdollisuuksien ja jatko-opintojen vuoksi.
Seiskaluokalla nyt ei ole vielä niin vakavaa tuon kanssa jos vähän tahmaa mutta lukiossa tulee suuremmat vaikeudet eteen. Jos nämä taas kaikki käy ruotsiksi niin ei se suomen taito kummoiseksi itten tule.
Ja pelkkä yksi vanhempi suomenkielisenä ei riitä vaan niitä suomankielisiä kontakteja pitäisi olla arjessa muuallakin. Muuten se kieli jää väkisin heikoksi juuri kun se on loppujen lopuksi aika vähäistä mitä vanhempien kanssa puhutaan etenkin teini iästä lähtien, ja sitten se kieli unohtuu myös käytön puutteessa.
Minä en ymmärrä mikä siinä suomessa on joillekin suomenruotsalaisille niin helvetin vaikeaa oppia. Moni tuntemani kaupunkilainen bättrefolk suomenruotsalainen puhuu lähes täydellistä suomea, ongelmia on lähinnä junttiseutujen junttisuomenruotsalaisilla.