Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajattelet ihmisestä, joka kertoo käyttävänsä mielialalääkkeitä?
16.08.2021 |
Kiinnostaa tietää ihmisten ajatuksia anonyymisti tästä asiasta. Itse siis olen käyttänyt useamman vuoden ja juuri lopettanut lääkkeiden syönnin.
Kommentit (39)
Ajattelen, että henkikö on herkkä. Ja ehkä kokenut kovia.
..mutta samalla niin vahvalla itsetunnolla varustettu, että uskaltaa olla avoin lääkityksensä suhteen. Sillä tiedän hyvin, että herkkä&tunnollinen on se joka sairastuu mielenongelmiin JA on tarpeeksi VAHVA hakeakseen siihen apua.
Huonolla itsetunnolla varustettu mielenterveysongelmainen taas pakenee ruokaan/alkoholiin/huumeisiin, halveksii avoimen kovaäänisesti terapioita ja lääkkeitä tajuamatta että melkein jo paljastaa siinä omat pelikorttinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä tuossa mitään ihmeellistä ole, itsekin syön seitsemättä vuotta mielialalääkettä vaikeaan paniikkihäiriöön ja OCD:hen.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että onneksi en itse enää syö niitä vaan tajusin lopettaa omatoimisesti. Tarkastelen myös, näyttääkö henkilö pöhöttyneeltä lääkkeiden takia tai onko muita lääkkeiden aiheuttamia näkyviä oireita
Valitettavan usein mt-sairauksiin kuuluu sairaudentunnottomuus ja lääkkeet jätetään ottamatta. Seuraukset voivat olla kauheat niin potilaalle, kuin läheisillekin, jopa vaaralliset. Lääkkeiden vähentäminen ja lopettaminen pitää aina tehdä lääkärin valvonnassa
Ei pidä ihmetellä eikä tuomita. Onneksi on olemassa lääkkeitä. Mielen ongelmat ja sairaudet ovat niin yleisiä, että ihme jos et tunne ainuttakaan joka ei käytä mielialalääkkeitä.
Tietoisuus lisää suvaitsevaisuutta. Toivottavasti.
Miettikää, miten huonot sosiaaliset taidot on ihmisellä, joka keskustelun aikana "tarkastelee onko toinen pöhöttynyt"😂 Aika pientä on joku mielialalääkkeiden syönti tuollaisen käytöksen rinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä yleisimmin käytetyt masennuslääkkeet eivät kyllä yleensä lihota. Trisykliset, mirtatsapiini, MAO-estäjät... Näiden kanssa voi sellaista olla. Masennus jo sinänsä usein saa vähentämään liikuntaa, syömään epäterveellisesti ja paino voi nousta sitä kautta. Mikään vakiovaikutus mikään pöhötys ei ole.
Yli 500 000 suomalaista kärsii masennuksesta, siis diagnosoidut, todellinen määrä varmaan enemmän.
Kansantauti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mitään, ihan tavallinen juttu. Samalla tavalla se voi tulla puheeksi kun jonkin toisen diabetes- tai kolesterolilääkitys. Ei ole mikään salainen tai erityisen arkaluontoinen asia, mutta ei toisten lääkitykset mikään kovin kiinnostavakaan puheenaihe ole.
Vierailija kirjoitti:
Minussa se herättää pelkoa. En esimerkiksi alkaisi seurustelemaan popsijan kanssa.
Mä itseasiassa ajattelisin toisinpäin, että henkilö (etenkin jos miespuolinen) on selkeästi jo tunnistanut tilanteen ja hakenut apua. Parempi kuin esim. pahan olon tai ahdistuksen lievittäminen esim. alkoholilla. Lisäksi mielialalääkkeet on niin yleisiä, että meidän jokaisen suvussa ja tuttavapiirissä on useampi niiden käyttäjä. Ihan normia, mielenterveysongelmia (stressi, ahdistus, masennus..) on aina ollut, en kaipaa esim. sotien jälkeistä puhumattomuuden ja henkisen pahoinvoinnin kulttuuria. On hienoa, että asioista puhutaan enemmän. Ehkä ennemmin kavahtaisin nykyaikana ihmistä, joka ajattelee tavallasi. Ei ole tarkoitus kritisoida, ymmärrän että tietämättömyys pelottaa. Lääkkeen syöminen ei tarkoita, että ihminen olisi sairas psykopaatti. Päinvastoin, sellainen ihminen ei koe tarvitsevansa lääkkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psyykenlääkkeet ovat nykyään niin tavallisia, että ei niiden käyttö paljon ajatuksia herätä. Vähän kuin yrittäisi miettiä sitä, mitä ajatuksia minussa herättää se, että joku käyttää Buranaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeastaan mitään. Sen tiedän, että itse turvautuisin moisiin myrkkyihin vasta äärimmäisessä hädässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että tuo ihminen on tietämättään laillistetun huumekaupan uhri, joka sekoaa viekkareihin jos jättää lääkkeet syömättä.
Sinänsä en yhtään vähättele ja pilkkaa mielenterveysongelmia ja niistä avoimesti puhumista. Masennuslääkkeisiin suhtaudun varauksella ja ajattelen, että masennuslääkkeitä käyttävä ihminen on mennyt tuohon ansaan.
Ei kannata yleistää. Mä söin aikanaan usean vuoden mielialalääkettä paniikkihäiriöön. Kävin myös terapiassa, josta oli iso apu. Lopetin sitten lääkkeet eikä tullut mitään viekkareita.
Myös moni tuttu on saanut elämän takaisin raiteilleen esim. avioeron jälkeisen tai vanhemman kuoleman aiheuttaman masennuksen jälkeen mielialalääkkeiden avulla, kun voimat ovat olleet muuten vähissä. Osa on myös lopettanut lääkkeet, kun on selvinnyt pahimmasta.
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan mitään. Sen tiedän, että itse turvautuisin moisiin myrkkyihin vasta äärimmäisessä hädässä.
Niinpä. Itsekin suosin perinteistä alkoholia ja pahan olon purkua muihin. Kannattaa tosiaan sinnitellä viimeiseen asti myrkyllisiä masislääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä yhtään akkaa joka ei käyttäisi?😅
On. Olen tehnyt niin kiivaaseen tahtiin vuosikymmenet töitä, että en ole ehtinyt masentua. Vituttanut tietysti joskus on ja siitä lisäpontta saanut. Nyt on aika ottaa rennosti ja nauttia. Mitä sitä masentumaan
Anneli
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen, että henkikö on herkkä. Ja ehkä kokenut kovia.
..mutta samalla niin vahvalla itsetunnolla varustettu, että uskaltaa olla avoin lääkityksensä suhteen. Sillä tiedän hyvin, että herkkä&tunnollinen on se joka sairastuu mielenongelmiin JA on tarpeeksi VAHVA hakeakseen siihen apua.
Huonolla itsetunnolla varustettu mielenterveysongelmainen taas pakenee ruokaan/alkoholiin/huumeisiin, halveksii avoimen kovaäänisesti terapioita ja lääkkeitä tajuamatta että melkein jo paljastaa siinä omat pelikorttinsa.
Itse kyllä ylistän terapiaa ja terapeuttiani taivaisiin. Eikä sillä ole mitään yhteyttä itsetuntooni joka on kuin katujyrän alle jäänyt. Huumeisiin en ole koskaan kajonnut, alkoholia käytän äärimmäisen vähän ja ruokatavatkin ovat parantuneet huomattavasti (mitään varsinaista syömishäiriötä ei ole koskaan ollut, lähinnä hiilareiden ja sokerin kannalta koukuttumista).
Vierailija kirjoitti:
Pidän todella pitkän turvaetäisyyden sellaisiin moniongelmaisiin. Ihan jo kokemuksesta.
😃 mielenterveysongelmat eivät poistu ilman hoitoa, ystävä rakas.
Ajattelen, että tuo ihminen on tietämättään laillistetun huumekaupan uhri, joka sekoaa viekkareihin jos jättää lääkkeet syömättä.
Sinänsä en yhtään vähättele ja pilkkaa mielenterveysongelmia ja niistä avoimesti puhumista. Masennuslääkkeisiin suhtaudun varauksella ja ajattelen, että masennuslääkkeitä käyttävä ihminen on mennyt tuohon ansaan.