Lue keskustelun säännöt.
12v haluaa alkaa suunnistamaan. Itse en osaa suunnistaa ja lähinnä kammoan koko lajia koululiikunnan takia
16.08.2021 |
Haluaisi lopettaa futiksen ja alkaa suunnistamaan. Mua epäilyttää ja pelottaa. Kuulostaa varmasti typerältä, mutta pelottaa että jos lapsi eksyy tai loukkaantuu eikä kukaan tiedä missä hän on tai saa käärmeen pureman. Asutaan stadissa ja itse en hirveästi ole metsässä liikkunut. Poika on enemmänkin isänsä kanssa.
Mietityttää myös pojan futisuran kannalta. On ketterä pelaaja ja valmentajan mukaan on hyvä joukkuepelaaja. Näkee tilanteita ja osaa hyödyntää niitä kavereiden kanssa. Nyt poika olisi ihan valmis heittämään tuon kaiken pois... Kävi kesällä pari kertaa suunnistamassa ja tykästyi siihen kovasti. Erityisesti kaupungissa oleviin ratoihin.
Arvatenkin tän innostuksen takana on hyvän ystävän harrastus. Ystävä on kannustanut pojan kokeilemaan ja poika tykästyi siihen kovasti. Mua epäilyttää ja mun mielestä ei kannattais jättää futista kokonaan pois. Pojalle on kuitenkin tullut nyt hirveän vaikeaksi treeneihin meneminen ja vinkuu jatkuvasti että haluaa alkaa suunnistamaan. Haluaisin tukea lasta, mutta mun mielestä tuohon sisältyy paljon asioita joita lapsi ei oo miettinyt nyt ihan loppuun asti. Mitä ajatuksia tää teissä herättää?
Kommentit (44)
Kannattaa ilmoittaa lapsi suunnistusseuran suunnistuskouluun. Ei ketään laiteta osaamiseen nähden liian vaikealle radalle. Alkuun kierretään ihan polkuja pitkin ja sitten myöhemmin poiketaan vähän poluista sivuun, mutta ei kauas.
Lopulta kartta ja kompassi on 100-varma työkalu eikä täydellisen eksymisen vaaraa enää ole.
Lasten suunnistusradat tehdään niin, että se jää isojen teidän ja asutuksen väliin eli lapsi ei voi harhautua mihinkään erämaahan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se sinuun vaikuttaa jos lapsi haluaa suunnistaa? Eihän se tarkoita, että sinun pitää?
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien perusmieliala voi olla dysforinen (euforian vastakohta) tai voimakas dysforia voi olla jaksoittaista. Dysforian sävy voi olla ahdistunut ja tuskainen tai vaihtoehtoisesti ärtyisä. Dysforia voi myös koostua useammista tunteista, joita ihminen kokee samanaikaisesti tai vaihdellen.
Jotkut epävakaasta persoonallisuudesta kärsivistä ovat vihaisia suuren osan ajasta. Osa taas tuntee vihaa, mutta he pyrkivät tarkasti peittämään sen muilta. Vihan alla on usein haavoittuneempia kokemuksia, esimerkiksi pettymystä, surua tai häpeää. Hyvin usein vihan alla on kohtaamattomia tunnetarpeita, joiden tunnistaminen on tärkeää.
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät ovat synnynnäisen temperamenttinsa vuoksi sensitiivisiä eli alttiita reagoimaan pieniinkin ärsykkeisiin. Siksi heidän tunnereaktionsa viriävät herkästi. Heidän tunteensa ovat keskimääräistä voimakkaampia ja tunnereaktiot myös kestävät tavanomaista kauemmin. Tunteet voivat vaihdella hyvin nopeasti äärilaidasta toiseen, masentuneeseen, ärtyneeseen, ahdistuneeseen, epätoivoiseen tai vihaiseen mielialaan. Tunteet tuntuvat herkästi ylivoimaisilta ja kestämättömiltä, mistä johtuen niistä kehittyy helposti emotionaalisia kriisejä. Uusi kriisi voi saada alkunsa pian edellisen hiivuttua.
Suunnistavat nuoret ovat yleensä luokkansa parhaita oppilaita. Tällainen tulee aina mieleeni kun joku puhuu suunnistuksesta. T. ope