Lue keskustelun säännöt.
12v haluaa alkaa suunnistamaan. Itse en osaa suunnistaa ja lähinnä kammoan koko lajia koululiikunnan takia
16.08.2021 |
Haluaisi lopettaa futiksen ja alkaa suunnistamaan. Mua epäilyttää ja pelottaa. Kuulostaa varmasti typerältä, mutta pelottaa että jos lapsi eksyy tai loukkaantuu eikä kukaan tiedä missä hän on tai saa käärmeen pureman. Asutaan stadissa ja itse en hirveästi ole metsässä liikkunut. Poika on enemmänkin isänsä kanssa.
Mietityttää myös pojan futisuran kannalta. On ketterä pelaaja ja valmentajan mukaan on hyvä joukkuepelaaja. Näkee tilanteita ja osaa hyödyntää niitä kavereiden kanssa. Nyt poika olisi ihan valmis heittämään tuon kaiken pois... Kävi kesällä pari kertaa suunnistamassa ja tykästyi siihen kovasti. Erityisesti kaupungissa oleviin ratoihin.
Arvatenkin tän innostuksen takana on hyvän ystävän harrastus. Ystävä on kannustanut pojan kokeilemaan ja poika tykästyi siihen kovasti. Mua epäilyttää ja mun mielestä ei kannattais jättää futista kokonaan pois. Pojalle on kuitenkin tullut nyt hirveän vaikeaksi treeneihin meneminen ja vinkuu jatkuvasti että haluaa alkaa suunnistamaan. Haluaisin tukea lasta, mutta mun mielestä tuohon sisältyy paljon asioita joita lapsi ei oo miettinyt nyt ihan loppuun asti. Mitä ajatuksia tää teissä herättää?
Kommentit (44)
Suunnistus on loistava harrastus. Se on fyysisesti raskasta ja vaatii hyvää kuntoa, mutta se on myös älyllisesti haastavaa. Ilman muuta antaisin lapsen harrastaa suunnistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata tartuttaa omaa suunnistuspelkoa lapseen. Onko sinulla kenties huono suuntavaisto?
On huono suuntavaisto, pelkään liikkua metsässä ja en tykkää siitä yhtään. En kuitenkaan poikaa tällä oo pelotellut. Jotenkin vaan niin ristiriitaiset ajatukset. Tottakai parempi tuokin harrastus kun ei mitään mutta aina on tykännyt futiksesta enkä tiedä katuuko myöhemmin jos nyt annetaan lopettaa. Ap
Mihin se poika edes eksyisi jos on kartta, kompassi ja nykyaikana vielä puhelinkin mukana? Pelkosi johtuu ihan täysin omasta huonosta suuntavaistostasi. Metsässä liikkuminen on kivaa! Ihan ymmärrettävää että se pelottaa jos oma suuntavaisto ei ole sieltä parhaimmaista päästä, mutta jos tuota ongelmaa ei ole niin siinä ei ole mitään pelättävää.
Suunnistushan on ihan ykkösharraste! Hienoa, että poika siitä kiinnostunut. Älä anna omien pelkojesi vaikuttaa asiaan (kuten moni jo sanonut)!
Suunnistus todellakin kehittää sekä fyysistä kuntoa että tuo uusia taitoja. Suosittelen lämpimästi, siinä oikein hyvä harrastus vaikka loppuiäksi. Olen jo täti-ikäinen *heh* ja aloitin itse suunnistuksen n. 8-vuotiaana, edelleenkin käyn silloin tällöin rasteilla ja kivaa on. :) Myönteisenä tietysti myös se, että eipä ole mennyt sormi suuhun vieraissa kaupungeissa eikä muissa maissa, vaikka ei olekaan karttasovelluksia ollut puhelimissa. XD
Ainoa 'pelko' tietysti on se, että pojasta tulee paljon fiksumpi kuin äidistään - anteeksi nyt vaan.
Suunnistus on ihan paras laji, tulee fyysistä liikuntaa ja aivopähkinää. Haastaa kolmiulotteista ajattelua.
Suunnistus tapahtumissa on paljon ihmisiä, ja autetaan kyllä jos on hätä.
Esim Helsingin suunnistajien lyhin reitti on 1,5 km. Näkee aivan taaperoita ja tosi vanhoja. Se jos mikä on koko perheelle sopiva laji. Pikkupuhelin voi olla taskussa varalla.
Jalkapallon ja suunnistuksen treenaus on eri asioita. Jalkapallossa tärkeää on sosiaalisuus ja kavereista iloa myöhemminkin. Kumpikaan ei ole extreme laji vaan ilolla harrastamaan koko perhe yksin tai yhdessä.
Älytöntä ei voi mennä armeijaan kun siellä on käärmeitä ei voi mennä uimaan kun sielläkin on ei voi mennä metsään kun sielläkin on ...käärmeet tapetaan kun liian lähelle tulee pää murskataan sitten poltetaan. Jos tietää niiden pesän sekin poltetaan. Pitääkö aina lasten kärsiä vanhempiensa takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Armeijassa ja muissa harrastuksissa se on tärkeä osaaminen. Eihän sinua pure se käärme kun muut on metsässä etkä sinä. Pahimpia on nämä Intiasta Suomeen myrkkykäärmeitä tuovat laittomat !
Et anna lopettaa jalkapalloa, otatte suunnistusta lisäksi, tuossa iässä haastaminen loppuu monelta ja jälkeenpäin kaduttaa kun on menettänyt mahdollisuutensa olla oikeasti vahvoilla lajissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh. Täällä yksi joka harrastanut koko lapsuutensa suunnistusta (ja harrastan edelleen). En tiedä yhtäkään suunnistajaa jota olisi käärme puraissut suunnistuksen aikana (nehän lähtee pois kun kuulevat askelten tärinää). En myöskään tiedä että kukaan olisi loukkaantunut niin että olisi jäänyt metsään virumaan. Yleensä sieltä konkataan pois tai joku sut näkee. Siellä metsässähän on muitakin.
Älä huoli, kaikki menee varmasti hyvin.
Jees, iso peukku tälle kommentille. Pelkäsin alkuun myös käärmeitä, mutta en ole nähnyt yhtälään käärmettä ja nyttemmin olen oikeastaan unohtanut ne.
Iltarasteilla (kokemus pk-seudusta) porukasta pidetään todella hyvää huolta. Kun suunnistusaika menee umpeen, niin katsotaan, ketkä eivät ole tulleet maaliin. Eli uloskirjautuneet samalla. Sitten soitetaan niille, jotka eivät ole. Metsässä on myös paljon muita suunnistajia ja suunnistajat ovat lojaaleja muille suunnistajille.
Jep. Esim. Jukolassa kärkisuunnistajatkin olivat jääneet kysymään loukkaantuneelta, tulevatko avuksi.
Miksi pitäisi lopettaa jalkapallo, jos alkaa suunnistamaan? Itse harrastin tuossa iässä molempia ilman mitään ongelmaa. Ja vielä muutakin.
Yleensä suunnistusseuroilla on aloitteleville suunnistajille jonkinlainen alkukurssi, jolla käydään läpi kompassin käyttö ja kartan lukeminen ym. asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et anna lopettaa jalkapalloa, otatte suunnistusta lisäksi, tuossa iässä haastaminen loppuu monelta ja jälkeenpäin kaduttaa kun on menettänyt mahdollisuutensa olla oikeasti vahvoilla lajissa.
Minkä ihmeen mahdollisuuden? Ei kukaan ole vahvoilla lajissa, jota ei edes halua harjoitella. 99,99% niistäkään, jotka haluavat harjoitella, eivät ole vahvoilla jalkapallossa.
Suunnistus on siitä hyvä laji, että sitä voi harrastaa omaan tahtiin vaikka kerrankin viikossa. Siksi se mahtuu toisenkin lajin rinnalle, mutta aika usein näissä tapauksissa suunnistus vie mennessään. Eipä ole käärme purrut, vaikka olen suunnistanut lapsesta asti. Ei kyllä ampiaiset eikä punkitkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna nyt hyvä ihminen lapsesi harrastaa sitä mitä haluaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään extreme laji eikä mitään laitonta. Omien toiveiden toteuttaminen lapsen kautta on aina/joka kerta lapsen kehitykselle haitallista.
Suunnistusosaaminen on Suomessa ihan maailman kärkiluokkaa. Se on hieno laji.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummasti lasten vanhemmatkin oppivat ja innostuvat lajista, koska ainakin pienimpien mukana tulee kulkea ennen kuin oppivat menemään ihan itse. Sitten huomaa, että olisi kiva edelleenkin päästä rasteille ja siitä se lähtee... :)
Nyt keväällä alkaa suunnistuskoulut kaiken ikäisille, myös aikuisille. :)
Pääkaupunkiseudulla on paljon suunnistusseuroja. Kannattaa valita sellainen, joilla on hyvä junioritoiminta. Tämä pojan ystävä varmaan osaa neuvoa.
Kuule, ketään ei kiinnosta jos sun 12 v alkaa suunnistamaan😂😂. Mitä täällä jengi oikeen luulee näiden aloitustensa kanssa.
Älä missään nimessä suostu tuohon. Sinä olet jämäkkä vanhempi ja sinun kuuluu kertoa lapselle, mikä harrastus sitä kiinnostaa.
Poikasi on 12v, jos ei ole tuleva Messi (josta kyllä sitten olisi uutisoitu jo ihan valtakunnallisesti, jos sellainen helmi olisi tähän maahan syntyt), hänen mahdollisuutensa jalkapalloammattilaiseksi on 50/50 tai jopa pienemmät. Ja tämä siis vaikka olisi kuinka lahjakas. Usko mua 20v junnufutista tässä maassa aika läheltä seuranneena. Suunnistus mahtuu kyllä toiseksi lajiksi jalkapallon rinnalle, jos ei mahdu, sitten kyseenalaistaisin ko. junnujoukkueen toiminnan rankasti. Eli poika siirtyy kilparyhmästä (jos nyt edes on sellaisessa) harrasteryhmään ja aloittaa kaverinsa kanssa suunistuksen. Oma poika pelasi tuon ikäisenä kilparyhmässä futista ja korista sekä soitti kitaraa. Ja esim 6. luokan kevättodistuksen ka oli 9,5 että kouluakin vissiin jossain vaiheessa kävi.
Jees, iso peukku tälle kommentille. Pelkäsin alkuun myös käärmeitä, mutta en ole nähnyt yhtälään käärmettä ja nyttemmin olen oikeastaan unohtanut ne.
Iltarasteilla (kokemus pk-seudusta) porukasta pidetään todella hyvää huolta. Kun suunnistusaika menee umpeen, niin katsotaan, ketkä eivät ole tulleet maaliin. Eli uloskirjautuneet samalla. Sitten soitetaan niille, jotka eivät ole. Metsässä on myös paljon muita suunnistajia ja suunnistajat ovat lojaaleja muille suunnistajille.