Muistinmenetys humalassa: Olin kuulemma mennyt alasti pihalle!
Tein eilen vähän boolia itselleni, huomasin vasta aamulla, että viina oli jotain 65 prosenttista. Aamulla muistin vain katsoneeni tv:tä rauhassa juomaa siemaillen. Mies kertoi, että olin oksentanut moneen kertaan, huutanut kiroillut, lyönyt miestä, mennyt alasti pihalle kävelemään!! Apua!! Tämä ei ole YHTÄÄN tapaistani. En ole koskaan ennen käyttäytynyt näin! Nyt olen ihan maassa, vihaan itseäni ja harmittaa kamalasti käytös miestä kohtaan. En tiedä, miten pääsen tästä yli.
Kommentit (44)
[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 21:01"]
Ei olisi kannattanut tehdä tätä aloitusta, nyt vain entistäkin pahempi mieli. Mies on tosi hiljainen, sanoi, että saan anteeksi, mutta en tiedä... Kaduttaa hirveästi. En oikeasti muista MITÄÄN tuosta, Muistan vain, kun katsoin tv:tä. Luulin aamullakin, että olin vain mennyt rauhassa nukkumaan jossain vaiheessa. Ei ollut yhtään krapula varmaan, koska olin kuulemma oksentanut paljon. Korostan nyt sitä, että MOKASIN, en olisi uskonut, että kykenen tällaiseen sekoiluun. Ap
[/quote]
Esittelit myös pilluasi ja persereikääsi minulle pihalla jumppaliikkeiden lomassa. Yritit kaupitella itseäsi, mutta en voinut tarttua tarjoukseen (enkä tisseihisi), koska vaimo katsoi ikkunasta.
T. Naapurin setämies
Ei oikeasti auta yhtään, että haukutte!! Voisitteko sanoa, mitä voin tehdä nyt, kun vahinko on jo tapahtunut? Onko miehen luottamus menetetty iäksi? Kellekään muulle ei ole koskaan käynyt näin? :(
Oon tehny monesti paljon rajumpia juttuja eikä ne kauaa hävetä :D ole onnellinen ettet revitellyt baarissa :)
[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 21:09"]
Oon tehny monesti paljon rajumpia juttuja eikä ne kauaa hävetä :D ole onnellinen ettet revitellyt baarissa :)
[/quote]
Sä oletkin pesunkestävä WT, ap. vasta uransa alkutaipaleella.
No nyt vain kärsit morkkiksesi, olet kilttiä tyttöä miehelle ja toivot että hän antaa anteeksi. Ja sitä alkoa ei varmaan kannata ainakaan hetkeen lipitellä.
Sattuu tuollaista muillekin, täällä on vaan kaikille sellainen lynkkausmeininki. Morkkis on ihan oikeutettu että ottaisit opiksesi, en sano tätä pahalla. Vietin itse nuorena jälkikäteen ajateltuna hirveää elämää, otin katmeita kännejä ja tein niiden vaikutuksen alaisena vaikka mitä, enkä jälestä käsin muistanut mitään, kaverit kertoilleet sktten käytöstäni. Ihmettelen etten ole kuollut tempauksissani. Kadun syvästi käytöstäni, enkä tajua miksi olen toilaillut niin paljon ja ottanut niin rankasti alkoa. Nykyään olen uskossa ja juon pari lasillista viiniä per vuosi. Tsemppiä sinulle ja toivon että miehesi antaa sinulle anteeksi! Tutkiskele mieltäsi ja kysy itseltäsi onko sinulla jotain pidätettyjä tunteita, raivoa, kun olet käyttäytynyt noin? Sen purkamiselsi tarvitset muuta kuin juomisen.
Mitä miehesi sanoo? Luulisi, että uskoo, jotta tiedät mokanneesi ja kadut oikeasti, koska ainakin viesteistäsi välittyy sellainen kuva. Tsemppiä ja toivottavasti pääsette yli tästä! Älä tee enää samaa virhettä, kun kerran viina ei sovi sinulle (tai kenellekään).
Mulle kävi teini-iässä myös tuo, kaverin pihassa nakuilin. Onneksi siitä on aikaa...
Mitä tohon voisi sanoa? Joko alkoholi paljasti todellisen luontosi tai sitten alkoholi ei sovi sinulle lainkaan. Mutta sitähän et halua kuulla, vaan ei-tuo-vielä-mitään -tarinoita ja eikun pian uudestaan.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 21:06"]Pahinta tässä on ehdottomasti tuo miehen lyöminen ja huuhtaminen ja kiroilu. En ole aikaisemmin koskaan ollut väkivaltainen. Miten tällaista voi tapahtua??? Olen ollut kuin täysin eri ihminen. Harkitsen terapiaan menemistä, en usko, että pääsen muuten tästä yli. Haluan myös näyttää miehelle, että otan asian vakavasti.
[/quote]
Olen kerran humalassa, riitatilanteessa heittäytynyt väkivaltaiseksi. Sen jälkeen olen ollut hyvin varovainen, nykyään en juuri edes juo. Tuo on ainoa kerta kun olen edes ollut väkivaltainen ja kyllä hävettää näin vuosien jälkeenkin.
Mies lähti kaverinsa luo. Haluaa varmaan ajatella rauhassa. Kamala ahdistus, ihan rintaa puristaa. Hirveä henkinen kipu. Pelkään niin paljon, että mies jättää ja vaikkei jättäisikään niin tämä on varmasti tehnyt suhteeseemme varjon iäksi. Alkoon en aio koskea vähään aikaan, väkeviin en enää koskaan. Ihan sama tuo alasti kekkulointi, miehen satuttaminen tässä on pahinta. Mietin itse, että antaisinko anteeksi väkivaltaisesti käyttäytyneelle miehelle ja vastaus on kyllä ei. Aivan kamalaa. Miten pahasti voikaan satuttaa rakkaitaan.
Voi kuule! Ei syytä huoleen. Minä likka se tempasin kerran eksää nyrkillä turpaan ja taisi se kumoonkin lentää. Tuloksena vekki naamassa ja silmä mustana. Kyllä se anteeksi antoi ajan myötä ;) Nykyään tosin jo ex muista syistä. Myöhemmin, kun miettii eipä juurikaan edes kaduta käytökseni, sai mitä ansaitsi
Kannattaa mennä sinne terapiaan, jos yhtään mietityttää. Siitä on oikeasti apua!
Naisille ei saisi myydä alkoa ei sovi naisille! Kaikista naisista tulee hulluja humalassa!
Tällaista sattuu, vaikka olisi viisas ja harkitseva. Ymmärrän että hävettää mutta katse eteenpäin. Osoita että tämä oli ainutkertainen lapsus. On inhimillistä kun tulee virheitä. Ihmetyttää tuo miehesi käyttäytyminen... Vaatii perusteellista keskustelua. Itselle tullut 20 vuoden avioliiton aikana pari pahaa mokaa (en kerro yksityiskohtia mutta sammumista ym.), mutta olen jälkeen päin ihmetellyt, ettei koskaan ole naistä minun mokista muistutettu. Rakkaus....".......?
[quote author="Vierailija" time="06.09.2014 klo 21:46"]Tällaista sattuu, vaikka olisi viisas ja harkitseva. Ymmärrän että hävettää mutta katse eteenpäin. Osoita että tämä oli ainutkertainen lapsus. On inhimillistä kun tulee virheitä. Ihmetyttää tuo miehesi käyttäytyminen... Vaatii perusteellista keskustelua. Itselle tullut 20 vuoden avioliiton aikana pari pahaa mokaa (en kerro yksityiskohtia mutta sammumista ym.), mutta olen jälkeen päin ihmetellyt, ettei koskaan ole naistä minun mokista muistutettu. Rakkaus....".......?
[/quote]
Ymmärrän kyllä miehen järkytyksen, koska yleensä käyttäydyn aika hillitysti. Uskokaa tai älkää, mutta olen ihan akateemisesti koulutettu ja asumme hyvällä alueella. Miehen isä on ollut väkivaltainen, kun lapset olivat pieniä ja varmaan siksi tämä on hänelle erityisen rankkaa. Tuomitsen väkivallan jyrkästi. Inhoan itseäni, kun olen satuttanut miestäni ja palauttanut mieleen lapsuuden traumat.
Tuo tapahtuu joskus useimmille. Älä välitä, pääset kyllä yli.
voisko olla että miehesi valehtelee? haluaa jotenkin manipuloida ja hallita suampitää otteessa? ei kannata uskoa kaikkea!
Täältä hyvää vertaistukea. :)
http://www.vauva.fi/keskustelu/3871702/ketju/pahimmat_ja_noloimmat_kannisekoilut
Pahinta tässä on ehdottomasti tuo miehen lyöminen ja huuhtaminen ja kiroilu. En ole aikaisemmin koskaan ollut väkivaltainen. Miten tällaista voi tapahtua??? Olen ollut kuin täysin eri ihminen. Harkitsen terapiaan menemistä, en usko, että pääsen muuten tästä yli. Haluan myös näyttää miehelle, että otan asian vakavasti.