Nuorgam + mies kertoo avoimesta suhteestaan
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000008191392.html
Mietin tätä Nuorgamin ja miehensä suhdesäätöä. Miisa sanoo, että haluaa parisuhteen tuomaa turvaa ja sen lisäksi sivusuhteiden tuottamaa jännitystä, eikä siksi halua monogamista parisuhdetta.
Eetu oli tästä suuttunut ja halunnut erota, mutta nyt jutussa kertoo häpeilevän suuttumistaan, ja on joutunut hyväksymään Miisan tarpeen tapailla muitakin miehiä.
Jokainen pettäjä kautta historian on sanonut saman kuin Miisa, eli tuon että haluaa parisuhteen edut sekä samalla uutuuden viehätystä tapailemalla muita. Nykyään kun sen sanoo vaan tarpeeksi kauniisti sanansa asetellen, niin joku hölmöläinen sen sitten ottaa ja hyväksyy.
Toisekseen ihmettelen, miksi Eetun tässä pitää hävetä, eikä Miisan? Kun Eetu ainoastaan halusi, että olisivat oikeassa parisuhteessa, johon ei kuulu muita osapuolia. Oma mieheni kertoi aiemmasta suhteestaan, että nainen oli vakuutellut, että haluaa naimisiin ja perheen mieheni kanssa, mutta oli kuitenkin jotenkin flirttaillut mieheni nähden toisen miehen kanssa. Mieheni oli sitten jättänyt ja estänyt tämän naisen. Se onkin minusta kunnioitettavaa, että mies osaa pitää kiinni periaatteistaan, eikä tanssi toisen pillin mukaan. Ja hyvä näin, koska sain itselleni todella hyvän ja uskollisen aviomiehen ja isän lapselleni.
Ihmeellistä, kun kaikki arvot näyttää heittäneen päälaelleen meidän kulttuurissa. En ole ihan ikäloppu vielä, 35 vuotta, mutta en kyllä tunnista jotenkin tätä maailmaa, se on ihan erilainen kuin mihin itse kasvoin. Mun arvoissa uskollisuus on parisuhteessa ollut aina numero 1.
Kommentit (697)
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta tuubaa noiden Nuorgamien jutut. Jos rakastat oikeasti, et todellakaan halua mitään avointa liittoa. Kumpikin on sen verran b-luokan typyjä ollut, että joutuivat tyytymään johonkin tylsimysmiehiin. Siksi kuvioihin astuu vapaa suhde. Sillä voi hakea kiinnostavampaa , kun odottaa tossukka. Näin yksinkertaista tämä on.
Oletteko muuten ikinä nähneet polyamoristia, miestä tai naista, joka ilman muuta saisi itselleen kaikilla mittapuilla tasokkaan kumppanin? Ainakin nämä julkisuuten tulevat tuntuvat aina olevan vähän joka tasolla pahnanpohjimmaisia: ei kovin hyvännäköisiä, ei kovin fiksuja, ei kovin menestyneitä, ei kovin tasapainoisia.
Jos nainen on se suhteen polyamorian kantava voima, mies on aina sellainen tossukka, jonka vaihtoehdot on suostua tai olla ilman kokonaan. Jos taas mies on se polyamorisempi osapuoli, naiset on sitä lajia, joiden rahkeet eivät riittäisi sen tason mieheen muilla ehdoilla. Ja aika usein noissa kuvioissa tuntuu myös olevan vallankäyttöä, kyse ei siis ole seksuaalisuuden toteuttamisesta vaan siitä haaremin pyörittämisen nautinnosta. Sukupuolesta riippumatta.
Ihmettelen tuota polyamoriaa siinä mielessä, että jos ihmisellä on työ, parisuhde, harrastuksia, ystäviä, perhe, missä välissä sitä ehtii vielä käydä vieraita paneskelemassa? Vai onko se polyamoria sitten niiden harrastus?
Itse olen sillä tavalla vanhanaikainen, että harrastan mieluiten jotain missä ei ole riskiä saada veneerisiä tauteja, ja missä en vahingossakaan aiheuta muille emotionaalista vahinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen useita Emmin miestä deittaileita naisia - olin itsekin melkein yksi heistä, pienet on piirit.
Emmi on oikeasti todella toksinen ja vaativa, eikä halua puhua miehensä kanssa avoimesti mistään suhteisiin liittyvästä asiasta. Tämä on ollut näille miehen deiteille hankalaa, koska avoimessa suhteessa pitäisi tosiaan olla avointa esim seksiin liittyvät aiheet ja tilanteesta ei oikein voi keskustella avoimesti koska Emmi ei halua puhua säännöistä ja sopimuksista. Pääasia että suhde on julkisesti avoin. Aivan hirveätä menoa, tarkemmin en nyt kerro. Mutta ei todella ole avointa kommunikaatiota.
Eipä yllätä. Jo instasta syntyy vaikutelma ihmisestä joka tappaa kaiken energian ja hyvinvoinnin ympäriltään. Milloinkohan nämä sisarukset "rakastuvat naiseen"? Plisi looginen seuraava askel huomionhaussa.
Emmi otti kesemmällä kantaa prideteemoihin sillä tavalla, että antoi ymmärtää kuuluvansa seksuaalivähemmistöön, tyyliin "meillä on oikeus rakastaa vapaasti" vaikkei sanonut mihin vähemmistöön kuuluu, aihe ei liittynyt saamelaisuuteen. Että eiköhän se ainakin bi ole.
Jaa-a, oikeuksia noilla tuntuu piisaavan vaikka muille jakaa. Velvollisuuksista ei niin puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi että, Miisa on viimeisen vuoden aikana vaivautunut opettelemaan saamea, ja puhuu sitä vaavilleen. Vähemmistöaktiivisuus velvoittaa, ja siitä saa lisätäytettä artikkeleihin.
Kumpikaan ei olisi saanut riviäkään palstatilaa ilman saamelaisjuuria, mutta Ylen ideologiaan istuu vähemmistöjen promoaminen. Vaikka eivät edes osaisi kieltä. Rahkis!
Mitä mieltä saamelaisten noin yleisesti ottaen mahtavat olla näistä saamelaisuudella ratsastajista? Voisin kuvitella, että perusporomiehen ajatusmaailma on aika kaukana näistä.
Jos itse olisin saamelainen, kokisin näiden omijoiden häpäisevän kauniin kulttuurin.
Täysin naurettavaa ja lapsellista inistä, että monogamia on rakkauden ainoa oikea ilmenemismuoto ja sen edellytys. Ihminen joka näin väittää, on kapeakatseinen ja tietämätön.
Vierailija kirjoitti:
Naurattaa, kun sitoutumiskyvyttömät sarjamonogamistit paheksuu muita :D
Olette vissiin kaikki sen ensimmäisen (seksi)kumppanin kanssa yhdessä ja tulette olemaan koko elämänne, kun on varaa puhua perinteisistä arvoista ja paheksua toisia?
Minä ainakin olen sen ensimmäisen seksikumppanini kanssa ollut jo 17 vuotta. Ei ole mitään tarvetta hyppiä aisan yli, kun ottaa sellaisen kumppanin joka on kerrasta hyvä. Tämä tietysti edellyttää sitä, että itselläkin on jotain annettavaa.
Osalla meistä on myös muuta elämää kuin se oma napa -vai pitäisikö sanoa oma pillu. On äärettömän infantiilia ja itsekästä, jos koko elämä pyörii oman tarpeidentyydytyksen ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta tuubaa noiden Nuorgamien jutut. Jos rakastat oikeasti, et todellakaan halua mitään avointa liittoa. Kumpikin on sen verran b-luokan typyjä ollut, että joutuivat tyytymään johonkin tylsimysmiehiin. Siksi kuvioihin astuu vapaa suhde. Sillä voi hakea kiinnostavampaa , kun odottaa tossukka. Näin yksinkertaista tämä on.
Oletteko muuten ikinä nähneet polyamoristia, miestä tai naista, joka ilman muuta saisi itselleen kaikilla mittapuilla tasokkaan kumppanin? Ainakin nämä julkisuuten tulevat tuntuvat aina olevan vähän joka tasolla pahnanpohjimmaisia: ei kovin hyvännäköisiä, ei kovin fiksuja, ei kovin menestyneitä, ei kovin tasapainoisia.
Jos nainen on se suhteen polyamorian kantava voima, mies on aina sellainen tossukka, jonka vaihtoehdot on suostua tai olla ilman kokonaan. Jos taas mies on se polyamorisempi osapuoli, naiset on sitä lajia, joiden rahkeet eivät riittäisi sen tason mieheen muilla ehdoilla. Ja aika usein noissa kuvioissa tuntuu myös olevan vallankäyttöä, kyse ei siis ole seksuaalisuuden toteuttamisesta vaan siitä haaremin pyörittämisen nautinnosta. Sukupuolesta riippumatta.
Ihmettelen tuota polyamoriaa siinä mielessä, että jos ihmisellä on työ, parisuhde, harrastuksia, ystäviä, perhe, missä välissä sitä ehtii vielä käydä vieraita paneskelemassa? Vai onko se polyamoria sitten niiden harrastus?
Itse olen sillä tavalla vanhanaikainen, että harrastan mieluiten jotain missä ei ole riskiä saada veneerisiä tauteja, ja missä en vahingossakaan aiheuta muille emotionaalista vahinkoa.
Shhh..ei saa kertoa totuuksia ääneen. Siitä voi joku loukkantua
Vierailija kirjoitti:
Täysin naurettavaa ja lapsellista inistä, että monogamia on rakkauden ainoa oikea ilmenemismuoto ja sen edellytys. Ihminen joka näin väittää, on kapeakatseinen ja tietämätön.
Kuka siis näin on väittänyt? Ihan yhtä naurettavaa on väittää, että polygamia olisi sitä. Kaikki toteuttakoon rakkautta ja seksuaalisuutta itselle parhaalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskollisuus yksiavioisessa parisuhteessa on hieno ideaali kuten kommunismikin - ikävä vain, että nämä toimivat parhaiten paperilla, eivät käytännössä.
En ole niin ihmisvihamielinen, että uskoisin ~30 %:n ihmisistä olevan pahoja ihmisiä erehtyessään joskus elämänsä aikana vieraisiin. Paljon järkeenkäyvämpi selitys on romanttisen parisuhdeideaalin epärealistiset ja todellisuudelle vieraat uskollisuusodotukset, jotka viis veisaavat ihmisen seksuaalisuuden perimmäisestä luonteesta.
Seksuaalisuuden luulisi olevan iloinen asia - ei vallankäytön, vahtaamisen ja kieltojen temmellyskenttä.
Jos 70 % ihmisistä kykenee uskollisuuteen, eiköhän malli ole silloin ihan hyvä. 30 %:lla vaan on heikko impulssikontrolli.
Logiikkasi mukaan liikkennesäännötkin on kaunis ajatus, mutta loppujen lopuksi huono idea, koska kaikkihan niitä joskus rikkoo.
Miksi yksiavioisuuteen pitäisi erikseen "kyetä"? Luuletko että ne 70 % eivät haaveile vieraissa käynnistä? Mitä pahaa siinä on, vaikka kävisivätkin? Loukkaako kumppanisi vieraissakäynti "omistusoikeuttasi", itsetuntoasi vai mitä? Ongelma ei taidakaan olla se seksin harrastaminen parisuhteen ulkopuolella vaan sinun reaktiosi, jota et ole riittävän kypsä ja itsevarma kohtaamaan ja käsittelemään. Se on toki ymmärrettävää, mutta siltikään sinä et omista toista aikuista ihmistä.
Nämä perustelut aiheen ympäriltä kuulostavat aina jotenkin lapsellisilta, niin kuin joku kuvittelisi keksineensä pyörän uudestaan ja tietävänsä nyt, miten maailma tosiasiassa makaa. Eiköhän moniavioisuuteenkin taipuvaisissa ole ihmisiä, jotka ovat epäkypsiä tai jollakin tavalla ongelmaisia, kuten kaikki muutkin. Ei se nyt tee kenestäkään ihmissuhde-eksperttiä, että tajuaa, miten itse haluaa olla parisuhteessa ja kenen/keiden kanssa. Siis tuollaisten väittämien esittäminen, että kaikki ihmiset vähintään haaveilevat vieraissa käymisestä, on vain naiivia yleistämistä, ei koskaan hyvä perustelu.
-eri
Paitsi että sinä nyt et todellakaan ole lapsellisen kommenttisi perusteella oikea ihminen arvostelemaan muita "naiivista yleistämisestä". Sinulta näyttää puuttuvan biologinen, kulttuurinen ja historiallinen ymmärrys ihmisen seksuaalisuuden ilmenemismuodoista tyystin, ja suollat näkemyksiäsi vain nykyisin vallitsevan tapakulttuurin silmälasien läpi tiiraillen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks noi miehet näyttää aina samanlaisilta tällaisissa jutuissa? Aina parta ja pyöreät silmälasit.
Pitää olla tieytynlainen tossukka, jotta nainen uskaltaa tuollaista peliä lähteä pelaamaan, varsinkin kun lapsia on jo tehty.
Oman parisuhteeni alkutaipaleella keskustelimme mieheni kanssa siitä, mitä kumpikin suhteelta olettaa ja haluaa. Keskustelu oli tosi intensiivinen, ja muistan, miten mieheni sanoi minulle, että hänen luottamuksensa voi pettää tasan kerran: ensimmäisen, ainoan ja viimeisen.
Eipä ole tehnyt mieli alkaa testailla. Ja hän on toisaalta ihailtavan jämpti myös elämän muilla osa-alueilla, ei mikään liihotteleva liehuja.
Tietty omistushalu on nisäkäsuroksilla aika lailla synnynnäistä. Itse en voi olla ajattelematta, että mies jota ei muka haittaa että nainen paneskelee muitakin, on jotenkin viallinen. Matalat testotasot, vai tietää ettei ketään muutakaan saa?
Itse pidin käytännöllisimpänä valita miehen, joka vastaa kaikkiin niihin tarpeisiin mitä minulla miehiä ja parisuhdetta kohtaan on. Kovin paljon kätevämpää näin, ainakin introvertille, joka ei jaksa kovin monia sosiaalisia suhteita.
Väkisin tulee mieleen, että polyamoria on niitä varten, jotka eivät saa yhtä tasokasta kumppania, joten niitä hyvän parisuhteen sirusia täytyy käydä repimässä useammalta ihmiseltä.
Niin, sinulla on käynyt älytön tuuri. Suurin osa joutuu parisuhteessaan tyytymään edes vähän. Ei ole realistista ajatella että jokainen voisi löytää vierelleen ihmisen joka "vastaa kaikkiin tarpeisiin joita parisuhdetta kohtaan on". Ja vaikka löytäisikin niin ajan myötä nuo tarpeet voivat muuttua.
Jos olisit aikuinen, tietäisit, että ihminen muuttuu tosiaan koko ajan, kuten myös hänen tarpeensa. Ja arvaa mitä. Hyvä parisuhde muuttuu samaa tahtia!
Jos ihmiset vaivautuisivat hieman kehittämään itseään uhriutumisen asemesta, useammilla olisi varaa valita kumppani, joka on just hyvä. Jokaisella on oikeus parisuhteeseen, missä on nimenomaan ollut se ykkösvaihtoehto, eikä vaan joku, johon tyydytään.
En kyllä muuten tunne ketään, joka olisi tyytynyt kumppaniinsa. Tai tehnyt kompromisseja. Miksi kukaan tekisi niin, paitsi luokattoman tasoton ihminen, kun kerran valinnanvaraa on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen useita Emmin miestä deittaileita naisia - olin itsekin melkein yksi heistä, pienet on piirit.
Emmi on oikeasti todella toksinen ja vaativa, eikä halua puhua miehensä kanssa avoimesti mistään suhteisiin liittyvästä asiasta. Tämä on ollut näille miehen deiteille hankalaa, koska avoimessa suhteessa pitäisi tosiaan olla avointa esim seksiin liittyvät aiheet ja tilanteesta ei oikein voi keskustella avoimesti koska Emmi ei halua puhua säännöistä ja sopimuksista. Pääasia että suhde on julkisesti avoin. Aivan hirveätä menoa, tarkemmin en nyt kerro. Mutta ei todella ole avointa kommunikaatiota.
Eihhhh, ei. Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Onnistunut ja eettisesti oikein toteutettu avoin/polysuhde edellyttää ennen kaikkea kommunikaatiota ja keskustelua. Onkin sanottu, että eniten polysuhteessa yllättää lisääntynyt KESKUSTELUN eikä seksin määrä, ainakin aluksi. Samaten ainakin teoriassa kaikkien polysuhteen osallisten pitäisi pystyä olemaan kohteliaita edes yhden aamupalahetken verran (koska, edelleen ainakin teoriassa, jokaisen pitäisi "kestää" suhteen kaikkia osapuolia, jotta suhde olisi riittävän vakaalla pohjalla).
Kuminauhaakaan ei voi venyttää loputtomiin, vaan jossain vaiheessa se joko katkeaa tai räpsähtää näpeille. Huonosti esim. painostamalla tai syyllistämällä toteutetut polysuhteet päättyvät aina rumasti, koska niissä pakotetaan ihminen toimimaan vasten luonnettaan tai niissä rikotaan rajoja todella härskisti. Ei siis hyvältä vaikuta.
Niin, no sehän tuossa onkin iso ongelma ja sai itseni perääntymään koko tilanteesta. Minusta pitää voida ihan täysin avoimesti puhua seksistä todella tarkastikin, että mitä seksiä harrastetaan, millä suojauksella jne. Jos ei saa kysyä esim että milloin toinen ja kumppaninsa ovat käyneet testissä (tai siitä ei ole tietoa) eikä voida avoimesti jutella muustakaan, en lähde mukaan. Minusta puhuminen ja avoin kommunikaatio on keskeistä myös monosuhteessa, itse siis en nyt seurustele ja tapailen monia. Rakastuessani syvästi haluan ja voin olla yhden ihmisen kanssa kerrallaan, en pysty ylläpitämään montaa romanttista suhdetta, mutta tällainen kevyt soolopolytapailu on mukavaa ja sopii mulle hyvin. Mulle näihin monosuhteisiin liittyy vielä paljon enemmän ja syvempää keskustelua kuin polyilyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskollisuus yksiavioisessa parisuhteessa on hieno ideaali kuten kommunismikin - ikävä vain, että nämä toimivat parhaiten paperilla, eivät käytännössä.
En ole niin ihmisvihamielinen, että uskoisin ~30 %:n ihmisistä olevan pahoja ihmisiä erehtyessään joskus elämänsä aikana vieraisiin. Paljon järkeenkäyvämpi selitys on romanttisen parisuhdeideaalin epärealistiset ja todellisuudelle vieraat uskollisuusodotukset, jotka viis veisaavat ihmisen seksuaalisuuden perimmäisestä luonteesta.
Seksuaalisuuden luulisi olevan iloinen asia - ei vallankäytön, vahtaamisen ja kieltojen temmellyskenttä.
Jos 70 % ihmisistä kykenee uskollisuuteen, eiköhän malli ole silloin ihan hyvä. 30 %:lla vaan on heikko impulssikontrolli.
Logiikkasi mukaan liikkennesäännötkin on kaunis ajatus, mutta loppujen lopuksi huono idea, koska kaikkihan niitä joskus rikkoo.
Miksi yksiavioisuuteen pitäisi erikseen "kyetä"? Luuletko että ne 70 % eivät haaveile vieraissa käynnistä? Mitä pahaa siinä on, vaikka kävisivätkin? Loukkaako kumppanisi vieraissakäynti "omistusoikeuttasi", itsetuntoasi vai mitä? Ongelma ei taidakaan olla se seksin harrastaminen parisuhteen ulkopuolella vaan sinun reaktiosi, jota et ole riittävän kypsä ja itsevarma kohtaamaan ja käsittelemään. Se on toki ymmärrettävää, mutta siltikään sinä et omista toista aikuista ihmistä.
Ad hominem.
Argumentit lienevät vähissä, jos täysin neutraaliin kommenttiin täytyy vastata henkilöön käyvästi?
Niinhän se on yleensäkin, että miehen ollessa se rumempi osapuoli mies pettää. Niin hassua kuin se onkin.
Vierailija kirjoitti:
Emmillä ja Miisalla on molemmilla avoimet suhteet. Emmin instasta ja kolumneista on tullut vaikutelma, ettei niitä primääriliiton ulkopuolisia miehiä olekaan kauheasti löytynyt.
En kauheasti ihmettele. Emmillä ei ole juurikaan semmoisia ominaisuuksia mitä miehet pääsääntöisesti etsivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta tuubaa noiden Nuorgamien jutut. Jos rakastat oikeasti, et todellakaan halua mitään avointa liittoa. Kumpikin on sen verran b-luokan typyjä ollut, että joutuivat tyytymään johonkin tylsimysmiehiin. Siksi kuvioihin astuu vapaa suhde. Sillä voi hakea kiinnostavampaa , kun odottaa tossukka. Näin yksinkertaista tämä on.
Oletteko muuten ikinä nähneet polyamoristia, miestä tai naista, joka ilman muuta saisi itselleen kaikilla mittapuilla tasokkaan kumppanin? Ainakin nämä julkisuuten tulevat tuntuvat aina olevan vähän joka tasolla pahnanpohjimmaisia: ei kovin hyvännäköisiä, ei kovin fiksuja, ei kovin menestyneitä, ei kovin tasapainoisia.
Jos nainen on se suhteen polyamorian kantava voima, mies on aina sellainen tossukka, jonka vaihtoehdot on suostua tai olla ilman kokonaan. Jos taas mies on se polyamorisempi osapuoli, naiset on sitä lajia, joiden rahkeet eivät riittäisi sen tason mieheen muilla ehdoilla. Ja aika usein noissa kuvioissa tuntuu myös olevan vallankäyttöä, kyse ei siis ole seksuaalisuuden toteuttamisesta vaan siitä haaremin pyörittämisen nautinnosta. Sukupuolesta riippumatta.
Ihmettelen tuota polyamoriaa siinä mielessä, että jos ihmisellä on työ, parisuhde, harrastuksia, ystäviä, perhe, missä välissä sitä ehtii vielä käydä vieraita paneskelemassa? Vai onko se polyamoria sitten niiden harrastus?
Itse olen sillä tavalla vanhanaikainen, että harrastan mieluiten jotain missä ei ole riskiä saada veneerisiä tauteja, ja missä en vahingossakaan aiheuta muille emotionaalista vahinkoa.
Olen huomannut myös, että nuo tyypit vaikuttavat muutoinkin jotenkin outolinnuilta. Vähän sellaisilta rassukoilta, joiden ei kuvittelisi ikinä seksiä harrastaneenkaan. Olisivatkohan työttömiä, niin liikenee aikaa venkslata tapaamisia sinne sun tänne. Ja minulle on siis aivan sama, mitä ihmiset touhuavat ja kuinka monen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskollisuus yksiavioisessa parisuhteessa on hieno ideaali kuten kommunismikin - ikävä vain, että nämä toimivat parhaiten paperilla, eivät käytännössä.
En ole niin ihmisvihamielinen, että uskoisin ~30 %:n ihmisistä olevan pahoja ihmisiä erehtyessään joskus elämänsä aikana vieraisiin. Paljon järkeenkäyvämpi selitys on romanttisen parisuhdeideaalin epärealistiset ja todellisuudelle vieraat uskollisuusodotukset, jotka viis veisaavat ihmisen seksuaalisuuden perimmäisestä luonteesta.
Seksuaalisuuden luulisi olevan iloinen asia - ei vallankäytön, vahtaamisen ja kieltojen temmellyskenttä.
Jos 70 % ihmisistä kykenee uskollisuuteen, eiköhän malli ole silloin ihan hyvä. 30 %:lla vaan on heikko impulssikontrolli.
Logiikkasi mukaan liikkennesäännötkin on kaunis ajatus, mutta loppujen lopuksi huono idea, koska kaikkihan niitä joskus rikkoo.
Miksi yksiavioisuuteen pitäisi erikseen "kyetä"? Luuletko että ne 70 % eivät haaveile vieraissa käynnistä? Mitä pahaa siinä on, vaikka kävisivätkin? Loukkaako kumppanisi vieraissakäynti "omistusoikeuttasi", itsetuntoasi vai mitä? Ongelma ei taidakaan olla se seksin harrastaminen parisuhteen ulkopuolella vaan sinun reaktiosi, jota et ole riittävän kypsä ja itsevarma kohtaamaan ja käsittelemään. Se on toki ymmärrettävää, mutta siltikään sinä et omista toista aikuista ihmistä.
Nämä perustelut aiheen ympäriltä kuulostavat aina jotenkin lapsellisilta, niin kuin joku kuvittelisi keksineensä pyörän uudestaan ja tietävänsä nyt, miten maailma tosiasiassa makaa. Eiköhän moniavioisuuteenkin taipuvaisissa ole ihmisiä, jotka ovat epäkypsiä tai jollakin tavalla ongelmaisia, kuten kaikki muutkin. Ei se nyt tee kenestäkään ihmissuhde-eksperttiä, että tajuaa, miten itse haluaa olla parisuhteessa ja kenen/keiden kanssa. Siis tuollaisten väittämien esittäminen, että kaikki ihmiset vähintään haaveilevat vieraissa käymisestä, on vain naiivia yleistämistä, ei koskaan hyvä perustelu.
-eri
Paitsi että sinä nyt et todellakaan ole lapsellisen kommenttisi perusteella oikea ihminen arvostelemaan muita "naiivista yleistämisestä". Sinulta näyttää puuttuvan biologinen, kulttuurinen ja historiallinen ymmärrys ihmisen seksuaalisuuden ilmenemismuodoista tyystin, ja suollat näkemyksiäsi vain nykyisin vallitsevan tapakulttuurin silmälasien läpi tiiraillen.
Sulla on sellaiset pyöreät silmälasit vissiin ;) Jos luulee oman "valaistumisensa" myötä olevan ainut, jolla on tarpeelliset tiedot ja keinot tehdä omaa seksuaalisuuttaan koskevat päätökset, on vain lähinnä lapsellinen ja uhmakas. Jos typistät muut ihmiset vain yksinkertaisiksi tapakulttuurin ja normien noudattajiksi, olet edelleen lapsellinen ja uhmakas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lue tuo viimenen kirjoittamasi lause. Nimenomaan sun arvoissa,eli ei siis tarkota että se muille olis niin. Ja eihä se mitään pettämistä kyllä ole jos on yhdessä sovittu. Ja muutenki... Kai sitä aikuinen saa olla sellasessa suhteessa ku haluaa.
Joo, kyllä se on meidän länsimaisessa kulttuurissa ollut tuo kahden ihmisen liitto tärkeä arvo. Se on se, minkä varaan rakentuu yhteiskunnan perusyksikkö eli ydinperhe. Ja kyllä muissakin kulttuureissa näin on, ja ihmiset luonnostaan hakeutuu pareiksi yleisesti ottaen.
Tuossa tuo Miisakin niin myöntää, eli haluaa parisuhteen. Vaan hän on keksinyt taas keisarille uudet vaatteet. Eli nyt, kun parisuhteen lisäksi haluaa sivusuhteita mahanpohjaa kutittamaan, ja kutsuukin sitä avoimeksi suhteeksi ja vielä kun kehtaa sen julkisesti tehdä, niin avot - ei voi pettämisestä syyttää. Mun mielestäni meidän kulttuuri on rappiotilassa, ja jokainen on ihan hämmentynyt. Eniten pomppasi silmille, kun Eetu siellä häpeilee. WHAAAT?? Ap
Olen satavarma siitä, että Miisa ei sietäisi Eetulta puoliakaan niistä seikkailuista jotka kuitenkin itselleen sallisi. Yksikin vieras naaras Miisan reviirillä ja johan alkaa sabotointi.
Kerrot nyt lähinnä itsestäsi tällä viestillä.
Teitä omistushaluisia, misogynistisiä sääliöitähän tällä palstalla riittää.
No, hyvin on ainakin populaaripsykan lingo hallussa. "Sä vaan PROJISOIT omia epävarmuuksiasi minuun!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyaika onkin pelkkää pillukullinusnustouhua. Ennen oli elämässä muutakin sisältöä, nykyään ainoastaan tuo, siitä puhuminen, sen kuvaaminen, jne. Olen onnellinen siitä että olen 40v, ja elänyt ihan muunlaisissa kuvioissa.
Minä puolestani olen onnellinen, että olen saanut toteuttaa ihmiselle luontaista seksuaalisuutta vailla mustasukkaista vahtaamista ja omistuishaluista kuristusotetta, jolla yritetään keinotekoisesti pakottaa seksuaalisuus ahtaisiin ja ahdistaviin raameihin. Toki sama on toiminut myös toisin päin: tuon vapauden ja seksuaalisuuden toteuttamisen ilon olen suonut myös muille.
Voiko sinun seksuaalisuutesi siis yleistää koskemaan kaikkien ihmisten seksuaalisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskollisuus yksiavioisessa parisuhteessa on hieno ideaali kuten kommunismikin - ikävä vain, että nämä toimivat parhaiten paperilla, eivät käytännössä.
En ole niin ihmisvihamielinen, että uskoisin ~30 %:n ihmisistä olevan pahoja ihmisiä erehtyessään joskus elämänsä aikana vieraisiin. Paljon järkeenkäyvämpi selitys on romanttisen parisuhdeideaalin epärealistiset ja todellisuudelle vieraat uskollisuusodotukset, jotka viis veisaavat ihmisen seksuaalisuuden perimmäisestä luonteesta.
Seksuaalisuuden luulisi olevan iloinen asia - ei vallankäytön, vahtaamisen ja kieltojen temmellyskenttä.
Jos 70 % ihmisistä kykenee uskollisuuteen, eiköhän malli ole silloin ihan hyvä. 30 %:lla vaan on heikko impulssikontrolli.
Logiikkasi mukaan liikkennesäännötkin on kaunis ajatus, mutta loppujen lopuksi huono idea, koska kaikkihan niitä joskus rikkoo.
Miksi yksiavioisuuteen pitäisi erikseen "kyetä"? Luuletko että ne 70 % eivät haaveile vieraissa käynnistä? Mitä pahaa siinä on, vaikka kävisivätkin? Loukkaako kumppanisi vieraissakäynti "omistusoikeuttasi", itsetuntoasi vai mitä? Ongelma ei taidakaan olla se seksin harrastaminen parisuhteen ulkopuolella vaan sinun reaktiosi, jota et ole riittävän kypsä ja itsevarma kohtaamaan ja käsittelemään. Se on toki ymmärrettävää, mutta siltikään sinä et omista toista aikuista ihmistä.
Taas populaaripsykakostaja paikalla, tämähän käy ihan viihteestä 😆 "Ongelmahan siis ei ole minun tekoni vaan sinun reaktiosi minun tekoihini, joten syyllinen oletkin oikeastaan sinä kaikessa epäkypsyydessäsi!" Eli toimitaan itse väärin ja syyllistetään toinen omasta teosta. 5/5, jättäisin heti 😌
Eihhhh, ei. Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Onnistunut ja eettisesti oikein toteutettu avoin/polysuhde edellyttää ennen kaikkea kommunikaatiota ja keskustelua. Onkin sanottu, että eniten polysuhteessa yllättää lisääntynyt KESKUSTELUN eikä seksin määrä, ainakin aluksi. Samaten ainakin teoriassa kaikkien polysuhteen osallisten pitäisi pystyä olemaan kohteliaita edes yhden aamupalahetken verran (koska, edelleen ainakin teoriassa, jokaisen pitäisi "kestää" suhteen kaikkia osapuolia, jotta suhde olisi riittävän vakaalla pohjalla).
Kuminauhaakaan ei voi venyttää loputtomiin, vaan jossain vaiheessa se joko katkeaa tai räpsähtää näpeille. Huonosti esim. painostamalla tai syyllistämällä toteutetut polysuhteet päättyvät aina rumasti, koska niissä pakotetaan ihminen toimimaan vasten luonnettaan tai niissä rikotaan rajoja todella härskisti. Ei siis hyvältä vaikuta.