Oletko hylännyt läheisen, jolla mielenterveysongelmia? Minä aion tehdä niin.

En ole ollut samassa tilanteessa mutta olen joutunut seuraamaan tuttuna sivusta, kuinka mielisairausdiagnoosin saanut mutta lisäksi persoonallisuushäiriöinen ja sairaalloisen itsekeskeinen sekä huonoluonteinen ja tottakai päihdeongelmainen henkilö oli taakka koko suvulleen sekä exälleen. Reilusti yli nelikymppinen nainen mm. pakotti oman äitinsä käymään siivoamassa asuntonsa teeskentelemällä masentunutta, vaikka äiti asui kaukana toisessa kaupungissa. Henkilö keksi aina uusia keinoja käyttää muita hyväksi. Masennuksesta ei ollut muuta todistetta kuin henkilön oma sana, ja hän alkoi käyttää sitä keinona saada muut tekemään kaikki kotityöt puolestaan. Vieraiden piti tiskata kun henkilö teeskenteli samaan aikaan vieressä sohvalla nukkuvaa, kun oli ensin dramaattisesti käsi otsalla valittanut yllättäen kuinka väsyttää, vaikka kaikki oli ollut kunnossa hetkeä aiemmin. Henkilö oli myös väkivaltainen ja saattoi hyökätä nukkuvan kimppuun keskellä yötä ilman mitään syytä tai vähintään kokeili kuinka helppoa olisi potkaista nukkuvaa tuttavaa naamaan, viemättä potkua loppuun asti. Kaikki asiat joista henkilö jäi kiinni johtuivat aina muka sairaudesta, vaikka hänellä oli siihen toimiva lääkitys. Hänellä oli vain kuvitelma, että mielenterveysongelmaiset olisivat väkivaltaisia ja hankalia ja aiheuttavat muille ongelmia, vaikka asia ei ole niin. Hän kuvitteli voivansa tehdä mitä tahansa ja päästä vastuusta vetoamalla sairauteen.

Ja tottakai henkilö uhkaili itsemurhalla mm. kun exä oli mökkeilemässä uuden kumppanin kanssa, ja kerskui seuraavana päivänä kuinka exä oli ajanut keskellä yötä tämän luokse ja miten hän saisi exän takaisin, jos vain haluaisi. Tuossa vaiheessa henkilö ei muistanut itse kertoneensa kaikille exän päättäneen erosta.

Ennen sairausdiagnoosia (joka ei ollut masennus) henkilö oli lukenut vuosikausia kirjoja ks. sairaudesta ja lähipiiri tiesi hänen saaneen huumepsykooseja vuosien ajan, joita hän keksi alkaa väittää kyseisestä sairaudesta johtuviksi oireiksi saadakseen lausunnon työkyvyttömyydestä. Jopa psykoterapeutti lakkasi ottamasta henkilöä vastaan, kun huomasi mistä oikeasti oli kyse, ja se ei todellakaan ollut sairaus.

Sekavan vuodatukseni ydin on se, että vaikka olisi diagnoosi mielenterveysongelmasta, samalla henkilöllä voi olla muitakin ongelmia tai ihan vain p*ska luonne. Joten ei kannata olla tekemisissä kenenkään kanssa vain siksi, koska tällä on jokin sairausdiagnoosi. Se ei ole hylkäämistä vaan normaalia itsestään huolehtimista.

En tietääkseni? Minulla on ihan skitsofreenikkokaverikin, ja ihan hyvin jaksetaan olla toistemme ystäviä.

Sensijaan olen kyllä jättänyt sellaisia ihmisiä elämästäni jotka ovat olleet ilkeita ja inhottavia minnua kohtaan. Jos tuollainen käytös on johtunut mt-ongelmasta, niin sitä ei ainakaan minulle ole kerrottu. Eli voi olla että olen jättänyt mutten tiedä sitä itse.