Niuho lääkäri

Avaisitko hieman, millaisilla kysymyksillä grillasi? Ts. Mitä kysyi monella eri tavalla?

Sama täällä! Mutta mun omalääkäri on keski-ikäinen nainen. Aina kauhea kuulustelu ja se kylmä kyyläys. Nykyisin saa olla suunnilleen raaja irti jotta menisin lääkäriin. Ehkä se on tarkoituskin? Niin kauan kuin reseptit uusiutuu, ei ole mitään halua tavata tai edes nähdä lääkäriä. 

Vaihda lääkäriä. Teillä ei nyt selvästi ollenkaan sovi henkilökemiat yhteen ja kun kyse on työuupumuksesta ja masennuksesta, olisi erittäin tärkeää että sopisi. Johonkin simppeliin fyysiseen vaivaan ei haittaa vaikka ei niin synkkaakaan lääkärin kanssa, kunhan oikean hoidon saa. Mutta kun tarkoitus on keskustelemalla avata asioita, niin homma ei toimi jos lääkärin kanssa on tuollaista.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:09"]

Avaisitko hieman, millaisilla kysymyksillä grillasi? Ts. Mitä kysyi monella eri tavalla?

[/quote]

Kysyi minun masennuksestani ja sen syistä. Olen jo aikaisemmin kertonut työuupumuksesta yms, mutta ilmeisesti ei ole ymmärtänyt. Ei usko, mitä kerron elämäntilanteesta. Kuulustelee nukkumaanmenoajoista, kuin olisin pieni lapsi. Joka asia täytyy kysyä moneen kertaan. 

Mielestäni voi olosuhteisiin nähden hyvin, mutta lääkärin mielestä ilmeisesti ei. Voin aina paremmin ennen lääkärin tapaamista. 

ap

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:11"]

Vaihda lääkäriä. Teillä ei nyt selvästi ollenkaan sovi henkilökemiat yhteen ja kun kyse on työuupumuksesta ja masennuksesta, olisi erittäin tärkeää että sopisi. Johonkin simppeliin fyysiseen vaivaan ei haittaa vaikka ei niin synkkaakaan lääkärin kanssa, kunhan oikean hoidon saa. Mutta kun tarkoitus on keskustelemalla avata asioita, niin homma ei toimi jos lääkärin kanssa on tuollaista.

[/quote]

Miten se käytännössä tk:ssa tapahtuu? Mitä jos leimaudun hankalaksi potilaaksi? Täytyykö minun selittää miksi haluan vaihtaa? 

ap

Lääkäreissä on usein tuota vikaa. Yrittävät kai lukea potilasta, mutta itse myös masennuksesta ja uupumuksesta kärsivänä reagoin tuollaiseen lakkaamattomaan tuijotukseen kuin eläin eli koen sen uhkana. Varsinkin jos minulle tulee tunne, että lääkäri ei usko mitä sanon! Ymmärrän siis sinua hyvin. 

Onneksi olen nyt työterveyden piirissä, eikä tarvitse enää kärsiä ilkeästä omalääkäristä. Ei ne kaikki kuitenkaan ole sellaisia! Kannustan myös vaihtamaan lääkäriä, ap. 

katsekontaktin on varmaan tarkoitus olla ystävällismielisyyden ja kiinnostuksen osoitus. itse olen pannut merkille että kaikki hoitajat tuijottavat hirmu tiukasti silmiin, lääkärit vähemmänkin. 

Ymmärrän sua mutta.

Ei se lääkäri oikeasti grillaa eikä kuulustele, vaan yrittää kysyä tarpeellisia asioita niin moneen kertaan ja niin monella tavalla, että itsekin ymmärtää. Tottakai sinä tiedät, mitä sun elämässä tapahtuu ja millainen olo sulla on, mutta lääkäri ei ole mikään telepaatti, vaan sen täytyy kysellä, kunnes se tajuaa. Jos sinä ja lääkäri puhutte erityylistä kieltä, se voi vaatia aika monta kysymystä, jotta lääkäri niiden yhteisvaikutuksesta voi päätellä, miten - monista vaihtoehdoista - sun vastauksia pitää tulkita. Esim juuri sitä, että voitko sinä olosuhteisin nähden hyvin, eli miten oikeasti voit ja mitä ne olosuhteet on, haluaisitko voida vielä paremmin ja vaan tyydyt tähän paremman puutteessa vai oletko oikeasti tyytyväinen, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, jotta voisit vielä paremmin, oletko parantumaan päin vai oletko vain kyllästynyt hoitoon. Jos vielä pihtaat informaatiota, etkä kerro "kuin pakolliset", vaikeutuu tilanne entisestään.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:15"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:11"]

Vaihda lääkäriä. Teillä ei nyt selvästi ollenkaan sovi henkilökemiat yhteen ja kun kyse on työuupumuksesta ja masennuksesta, olisi erittäin tärkeää että sopisi. Johonkin simppeliin fyysiseen vaivaan ei haittaa vaikka ei niin synkkaakaan lääkärin kanssa, kunhan oikean hoidon saa. Mutta kun tarkoitus on keskustelemalla avata asioita, niin homma ei toimi jos lääkärin kanssa on tuollaista.

[/quote]

Miten se käytännössä tk:ssa tapahtuu? Mitä jos leimaudun hankalaksi potilaaksi? Täytyykö minun selittää miksi haluan vaihtaa? 

ap

[/quote]

Sillä ei ole mitään väliä leimaudutko hankalaksi potilaaksi. Pääasia on että saat apua eikä olisi enää noin että tunnet olosi huonommaksi lääkärikäynnin jälkeen. Se miten vaihto tapahtuu riippuu vähän asuinkunnasta. Esim. omassa asuinkunnassani ihan netistä löytyy lomake jolla omalääkäriä voi vaihtaa. Mutta joka tapauksessa yleensä vaihto kyllä onnistuu tavalla tai toisella. Voi kyllä joutua selittämään miksi vaihtaa tk-puolella. 

Itse kävin samanlaisten vaivojen takia työterveyslääkärillä ja jouduin myös vaihtamaan... Kävin ensin "ensiapuna" kellä vaan oli aika, ja tämä mies ymmärsikin minua hyvin. Mm. sanoi heti että nyt kun olet uupunut ja masentunut, minun ei pidä uskoa omia ajatuksiani esim. pätemättömyydestäni, koska masennus vääristää ajatuksia. Mutta sitten sain lähetteen psykiatrille, joka olikin sellainen minkä kanssa ei synkannut yhtään. Hän uskoi kaikki ne masentuneet ajatukseni ja alkoi suositella alan vaihtamista koska en kerran pärjää. Ja tosiaan kohteli kuin avutonta pikkulasta. Vaihdoin lääkäriä ihan vaan varaamalla ajan toiselle saman aseman psykiatrille seuraavan kerran ja homma alkoi toimia. 

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:07"]

Palasin just kotiin tk:sta ja olipa taas niuho lääkäri. Hoitsut on siellä melkein kaikki mukavia, mutta tämä omalääkäri on todella kalsea. Nuori mieslääkäri, jolla on tapana tuijottaa kuin natsiupseeri. Kerro siinä sitten terveydentilasta, kun olo on kuin kolmannen asteen kuulustelussa. Lääkäri ei myöskään tunnu uskovan mitä kerron, vaan tiukkaa asiat aina moneen kertaan. Olen sairastanut työuupumuksesta alkunsasaanutta masennusta nyt pari vuotta, ja käynnit lääkärissä on melkein pahempaa kuin itse sairaus. Lääkäri kuulustelee aivan kaikesta, myös asioista jotka eivät mielestäni millään lailla liity sairauteen. Niinpä en jaksa vapaaehtoisesti kertoa enää kuin ne pakolliset.

Opetetaanko lääkiksessa lääkäreitä tuijottamaan potilasta maanisesti? Se hermostuttaa minua ja saa olono uhatuksi. Tästä lähtien aion aina kun voin varata puhelinajan tai vain viedä reseptin uusittavaksi. En jaksa sitä lääkärin grillausta. (Luulen, että kyse on osin hänen omasta epävarmuudestaan, mutta en oikeasti halua olla siellä tuijotettavana ja kuulusteltavana. Puhelimessa ei ainakaan kuule kuin sen tiukkaamisen.)

Onko mulla tällaista? Tunnen itseni aina toisenluokan kansalaiseksi käytyäni tällä nuorella natsilääkärillä. Ja saako lääkärille sanoa, että voisitko olla tuijottamatta koko ajan? Lääkärikäynneistä seuraa aina entistä huonompi olo, mikä ei voi olla tarkoitus. 

[/quote]

Minun mielestä voit sanoa tuosta tuijottamisasiasta, mutta se voi tosin saada lääkärin epäilemään sinua sairaammaksi kuin oletkaan. En minäkään pidä herkeämättä tuijottavista ihmisistä, ellei kyseessä ole oma mieheni, ja tuskin se lääkäri sua sillai lemmekkäästi katsoo :) vaan natsimaisesti, kuten sanoit. 

Eri juttu sitten jos se kirjoittaa potilaskertomukseen, että "potilasta häiritsee katseeni. Lääkitystä pitäisi ehkä nostaa tai ottaa rinnalle ahdistuslääke."

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:19"]

katsekontaktin on varmaan tarkoitus olla ystävällismielisyyden ja kiinnostuksen osoitus. itse olen pannut merkille että kaikki hoitajat tuijottavat hirmu tiukasti silmiin, lääkärit vähemmänkin. 

[/quote]

No miksei katso ystävällisesti! Lekuri tuijottaa kylmästi ja epäluuloisesti. 

ap

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:19"]

Ymmärrän sua mutta.

Ei se lääkäri oikeasti grillaa eikä kuulustele, vaan yrittää kysyä tarpeellisia asioita niin moneen kertaan ja niin monella tavalla, että itsekin ymmärtää. Tottakai sinä tiedät, mitä sun elämässä tapahtuu ja millainen olo sulla on, mutta lääkäri ei ole mikään telepaatti, vaan sen täytyy kysellä, kunnes se tajuaa. Jos sinä ja lääkäri puhutte erityylistä kieltä, se voi vaatia aika monta kysymystä, jotta lääkäri niiden yhteisvaikutuksesta voi päätellä, miten - monista vaihtoehdoista - sun vastauksia pitää tulkita. Esim juuri sitä, että voitko sinä olosuhteisin nähden hyvin, eli miten oikeasti voit ja mitä ne olosuhteet on, haluaisitko voida vielä paremmin ja vaan tyydyt tähän paremman puutteessa vai oletko oikeasti tyytyväinen, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, jotta voisit vielä paremmin, oletko parantumaan päin vai oletko vain kyllästynyt hoitoon. Jos vielä pihtaat informaatiota, etkä kerro "kuin pakolliset", vaikeutuu tilanne entisestään.

[/quote]

No asiat voisi kysyä eri tavalla, eikä esimerkiksi toistaa ivallisesti mitä juuri sanoin, ja kysyä uudestaan. Eikä koko ajan tarvitse TUIJOTTAA! Eipä juuri kannusta avautumiseen mistään asiasta. 

ap

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:21"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:15"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:11"]

Vaihda lääkäriä. Teillä ei nyt selvästi ollenkaan sovi henkilökemiat yhteen ja kun kyse on työuupumuksesta ja masennuksesta, olisi erittäin tärkeää että sopisi. Johonkin simppeliin fyysiseen vaivaan ei haittaa vaikka ei niin synkkaakaan lääkärin kanssa, kunhan oikean hoidon saa. Mutta kun tarkoitus on keskustelemalla avata asioita, niin homma ei toimi jos lääkärin kanssa on tuollaista.

[/quote]

Miten se käytännössä tk:ssa tapahtuu? Mitä jos leimaudun hankalaksi potilaaksi? Täytyykö minun selittää miksi haluan vaihtaa? 

ap

[/quote]

Sillä ei ole mitään väliä leimaudutko hankalaksi potilaaksi. Pääasia on että saat apua eikä olisi enää noin että tunnet olosi huonommaksi lääkärikäynnin jälkeen. Se miten vaihto tapahtuu riippuu vähän asuinkunnasta. Esim. omassa asuinkunnassani ihan netistä löytyy lomake jolla omalääkäriä voi vaihtaa. Mutta joka tapauksessa yleensä vaihto kyllä onnistuu tavalla tai toisella. Voi kyllä joutua selittämään miksi vaihtaa tk-puolella. 

Itse kävin samanlaisten vaivojen takia työterveyslääkärillä ja jouduin myös vaihtamaan... Kävin ensin "ensiapuna" kellä vaan oli aika, ja tämä mies ymmärsikin minua hyvin. Mm. sanoi heti että nyt kun olet uupunut ja masentunut, minun ei pidä uskoa omia ajatuksiani esim. pätemättömyydestäni, koska masennus vääristää ajatuksia. Mutta sitten sain lähetteen psykiatrille, joka olikin sellainen minkä kanssa ei synkannut yhtään. Hän uskoi kaikki ne masentuneet ajatukseni ja alkoi suositella alan vaihtamista koska en kerran pärjää. Ja tosiaan kohteli kuin avutonta pikkulasta. Vaihdoin lääkäriä ihan vaan varaamalla ajan toiselle saman aseman psykiatrille seuraavan kerran ja homma alkoi toimia. 

[/quote]

Kiitos vinkeistä. Nyt on onneksi seuraavaan kontrollikäyntiin aikaa ja ehkä voin muuttaa sen puhelinajaksi. Jos täytyy taas mennä samalle, aion kysyä voisinko vaihtaa (tai vaihdan netissä). En jaksa sitä oloa, että kaikkea sanomaani epäillään, ja minua kohdellaan kuin pikkulasta. Lääkäri myös liioittelee ongelmiani. Suurin ongelma varmaan on niissä henkilökemioissa. Edellinen lääkäri ymmärsin jo melkein puolesta sanasta, mutta tälle pitää jokainen asia vääntää rautalangasta ja silti lekuri vänkää tuijottaen. 

ap

Täällä myös yksi omalääkäriä vaihtanut. Syynä juuri henkilökemioiden täydellinen kohtaamattomuus. Näissä herkissä psyykenasioissa se voi todella estää toipumisen. Kannattaa vaihtaa! Nykyinen on tosi ihana. :) 

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:19"]

katsekontaktin on varmaan tarkoitus olla ystävällismielisyyden ja kiinnostuksen osoitus. itse olen pannut merkille että kaikki hoitajat tuijottavat hirmu tiukasti silmiin, lääkärit vähemmänkin. 

[/quote]

No miksei katso ystävällisesti! Lekuri tuijottaa kylmästi ja epäluuloisesti. 

ap

[/quote]

Katseissa on todella eroja. On sellainen hyväksyvä, lämmin katse, ja sitten toisaalat sellainen kliininen ja kylmä, kuin olisit ameeba mikroskoopin alla. 

nro 15

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:19"]

katsekontaktin on varmaan tarkoitus olla ystävällismielisyyden ja kiinnostuksen osoitus. itse olen pannut merkille että kaikki hoitajat tuijottavat hirmu tiukasti silmiin, lääkärit vähemmänkin. 

[/quote]

No miksei katso ystävällisesti! Lekuri tuijottaa kylmästi ja epäluuloisesti. 

ap

[/quote]

Katseissa on todella eroja. On sellainen hyväksyvä, lämmin katse, ja sitten toisaalat sellainen kliininen ja kylmä, kuin olisit ameeba mikroskoopin alla. 

nro 15

[/quote]

Kiitos! Tätä juuri yritin sanoa. Jos ei ole kokenut sellaista kylmää tuijotusta, niin ei tajua miten ahdistavalta se voi tuntua. Varsinkin kun se jatkuu koko vastaanottokäynnin ajan. Googlailisi edes välillä sillä koneellaan. Mutta ei: TUIJOTTAA! Ja kuulustelee. 

ap

No se on tällaista kun ammattitaito on nollassa. Teitä vaivaavat suoliston loiset, eikä siinä mitään kuulosteluja tarvitse. Kunhan kirjoittaa muutaman vuoden antibioottireseptit kouraan. Tai jos teillä on jotakin älliä, niin tajuatte että lääketiede on tehty rahastamaan meitä, koska sairauksien perimmäisiä syitä ei haluta selvittää tai tunnistaa. Ennen kuin saatiin selville että vatsahaavaa aiheuttaa helikobakteeri, niin syyksi laitettiin stressi, ja lääkefirmat myivät kyseiseen vaivaan erilaisia mömmöjä kalliilla, jotka eivät parantaneet. Sehän oli tietysti vain jäävuoren huippu, muitakin infektioita löytyisi, kunhan niitä vain etsittäisiin.

Minä käyn aina vain uusimassa reseptit. Niin kauan kuin ne rullaavat, niin ei ole syytä mennä lääkäriin (mulla myös huonoja kokemuksia). Onneksi olen sillä lailla perusterve, että ei tule akuutteja vaivoja. 

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:37"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:19"]

katsekontaktin on varmaan tarkoitus olla ystävällismielisyyden ja kiinnostuksen osoitus. itse olen pannut merkille että kaikki hoitajat tuijottavat hirmu tiukasti silmiin, lääkärit vähemmänkin. 

[/quote]

No miksei katso ystävällisesti! Lekuri tuijottaa kylmästi ja epäluuloisesti. 

ap

[/quote]

Katseissa on todella eroja. On sellainen hyväksyvä, lämmin katse, ja sitten toisaalat sellainen kliininen ja kylmä, kuin olisit ameeba mikroskoopin alla. 

nro 15

[/quote]

Niinpä. Osaa lääketiedettä opettelemaan lähtevistä kiinnostaa pääosin ihmiskeho mekanismina ja sen korjaaminen. Nämä tällaiset voivat olla ihan huippuhyviä lääkäreitä somaattisten vaivojen kanssa, mutta sitten kun tulee näitä uupumuksia ja masennuksia ja ahdistuksia, heillä usein näkökulma on siihenkin mekanistinen, mikä saattaa ahdistaa potilasta. Jotkut kirjoittaa vaan reseptejä, koska näkevät koko ongelman pelkkänä kemiallisena epätasapainona jossain välittäjäaineissa, ja jotkut taas yrittävät sen lisäksi keskustellakin koska suositusten mukaan pitäisi, mutta se ei tule luontevasti heiltä koska ovat ehkä enemmän introverttejä tyyppejä.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 10:45"]

Minä käyn aina vain uusimassa reseptit. Niin kauan kuin ne rullaavat, niin ei ole syytä mennä lääkäriin (mulla myös huonoja kokemuksia). Onneksi olen sillä lailla perusterve, että ei tule akuutteja vaivoja. 

[/quote]

Samaa suunnittelen. Ei niistä lääkärikäynneistä seuraa mulle kuin silkkaa ahdistusta. 

ap