Sinä korkeasti koulutettu nainen..

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 22:12"]Pitää olla älykäs, sivistynyt ja kunnianhimoinen. Akateemisuus ei siis ole ehdoton kriteeri. Jostain sysytä minulla on toistaiseksi synkannut parhaiten akateemisten kanssa, mutta fiksuja miehiä on paljon myös yliopiston ulkopuolella. 
[/quote]

Älykäs, sivistynyt ja kunnianhimoinen... ja nämä ominaisuudetko löytyvät akateemisilta? Hoh, hoijaa, not, not ja sinä itse juuri todistit ulostulollasi.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 22:21"][quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 22:06"]

Voiko lääkäri ja siivooja olla pari?

[/quote]

No periaattessa voi, mutta käytännössä en usko, sillä siivoojalla ja lääkärillä todennäköisesti intressit ja maailmankuva niiiiiiin erilaiset. Koska ihan käsi sydämellä, yhtään amiksia/kouluttamattomia vähekysymättä, niin kyllähän se pitkä ja vaativa koulutus kertoo ihmisestä, samoin kuin kertoo myös se että ei hanki koulutusta ollenkaan/hankkii matalan koulutuksen. Siivoojakin voi toki olla fiksu, en mä sitä sano, mutta jos kaiket päivät siivoaa rappuja eikä edes halua hakea opiskelemaan jotain vaativaa, niin kyllä siitä voi jotain päätellä. Nyt saan varmaan kaikilta siivoojilta ja muilta matalasti koulutetuilta hirväet haukut niskaan mutta antaa tulla vaan.

ps. Mistäköhän sekin kertoo, että kerta toisensa jälkeen korkea koulutus liitetään esimerkiksi yleisesti terveellisiin elämäntapoihin, korkeampaan älykkyysosamäärään, korkeammin koulutettuihin lapsiin ja pienempiin avioerotilastoihin......
[/quote]

Voi hyvänen aika, että ihminen voi olla yksinkertainen.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 22:21"]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 22:06"]

Voiko lääkäri ja siivooja olla pari?

[/quote]

No periaattessa voi, mutta käytännössä en usko, sillä siivoojalla ja lääkärillä todennäköisesti intressit ja maailmankuva niiiiiiin erilaiset. Koska ihan käsi sydämellä, yhtään amiksia/kouluttamattomia vähekysymättä, niin kyllähän se pitkä ja vaativa koulutus kertoo ihmisestä, samoin kuin kertoo myös se että ei hanki koulutusta ollenkaan/hankkii matalan koulutuksen. Siivoojakin voi toki olla fiksu, en mä sitä sano, mutta jos kaiket päivät siivoaa rappuja eikä edes halua hakea opiskelemaan jotain vaativaa, niin kyllä siitä voi jotain päätellä. Nyt saan varmaan kaikilta siivoojilta ja muilta matalasti koulutetuilta hirväet haukut niskaan mutta antaa tulla vaan.

[/quote]

En nyt halua kuulostaa holhoavalta (paitsi ehkä vähän), mutta taidat olla melko nuori? Tai ainakin vaikutat sellaiselta, joka ei juurikaan ole kokenut vaikeuksia elämässään. Tiesitkös, että nykyään moni korkeasti koulutettu joutuu työttömäksi? Vaikka olisi fiksu ja ahkerakin, silti työpaikan menetys voi tulla eteen. Lisäksi on niitä, jotka putoavat työelämästä pois fyysisen tai henkisen sairauden takia.

"Siivoojakin voi olla fiksu", sinä sanot. Kuitenkin asenteesi on todella ylimielinen. Minä uskon, että siivooja voi olla fiksu ja ammattitaitoinen. Siivooja voi suhtautua työhönsä jopa intohimoisesti. Miksipä ei voisi?

Itse olen hyvin teoreettinen ihminen ja suhtaudun käytännöllisiin ihmisiin kunnioituksella. Tunnen myös himpun verran kateutta: käytännöllisille ihmisille löytyy aina jotain tekemistä, olipa tilanne maailmassa mikä tahansa. Hiukset tarvitsevat leikkaamista ja porraskäytävät siivoamista. Ruokaa täytyy valmistaa ja myydä, koska kaikki ihmiset syövät joskus. Ja niin edelleen.

Nykyisinä epävarmoina aikoina korkea koulutus ei takaa työpaikkaa. Joskus käy niinkin, että korkeasti koulutettu ei saa oman alansa töitä vaan saattaa joutua vaikka... hmm, siivoojaksi. Mutta kuinka moni meistä oikeasti pystyy siihen?

Lämmöllä, kunnioittavasti,

viestin 11 kirjoittaja (joka on "akateeminen" mutta tappelee pätkätöiden, mielenterveysongelmien ja oman saamattomuutensa kanssa).

Mun mies on duunari.

FM

Eipä ole tarvinnut miettiä tuota, pitäiskö olla samantasoinen koulutus vai kelpaisko duunarikin, koska mies löytyi samasta opinahjosta ja meillä on samantasoinen koulutus. 30 vuoden yhdessä elämisen aikana on kyllä osoittautunut ihan hyväksi asiaksi, että ollaan varsin samantasoisia suht kaikissa asioissa. Uskon, että se on helpottanut valtavasti elämää. Esimerkiksi, mies on aina ymmärtänyt ettei naisen ja äidin tarvitse kökätä vuosikaudet kotona, kotihommat ja lasten hoitamiset sun muut voi jakaa tasapuolisesti vanhempien kesken. Arki on sujunut hienosti kun asioista on voinut sopia ilman riitelemisiä. Myös lapset ovat uskoakseni saaneet hyvän esimerkin siitä, että iskä ja äiskä ovat tasaveroisia ja -arvoisia, sama koulutus, suht samat tulot, työnjako kotona sujuu ja puhalletaan yhteiseen hiileen.