Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten puuttua hoitoalalla potilaiden kipua vähättelevään käytökseen?
04.09.2014 |
Olen tuore sairaanhoitaja ja vasta aloittanut nykyisessä työpaikassani. Jo nyt on kuitenkin nähtävissä että muutoin hyvin taitavasta työyhteisöstä huolimatta moni kollega vähättelee vastaantulevia kipupotilaita. Heidän avunpyyntönsä nähdään "turhana valittamisena".
Ajattelin ottaa asian puheeksi osastonhoitajan kanssa, mutta en tiedä miten muotoilisin ongelman rakentavasti. "Jotkut täällä eivät osaa käyttäytyä potilaita kohtaan?"
Vai vaatisinko kipukoulutusta?
Tiedostan, että oma suhtautumiseni potilaisiin nähdään usein "sinisilmäisyytenä", jonka oletetaan karisevan kokemuksen karttuessa. En usko että näin kuitenkaan käy, sillä keskustelu ja kuuntelu on yksi hoitajan metodi hoitaa. Ja kuten tunnettua, hyvään vuorovaikutussuhteeseen pyrkiminen parantaa usein kipupotilaan psyykkistä tilaa.
Kommentit (188)
Huhhuh, toivottavasti tähän osa tähän keskusteluun osallistuneista hoitoalan asiantuntijoina esiintyvistä henkilöistä ovat vähemmistössä mielipiteineen. Aika synkkää kuvaa maalaatte, saa kuvan, että terveydenhuollon suurin asiakasryhmä ovat narkkarit, joiden tarkoitus on vain viihdekäyttää haluamiaan pkv-lääkeitä. :/
Potilaiden ei-perusteltavissaolevien lääkekoukkujen syntymisen mahdollistavat monesti lääkärit, jotka tekevät työnsä huonosti. Jos potilas on käyttänyt kipulääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti ja lääkekoukku on päässyt syntymään, niin onko syy pelkästään potilaan? Tietysti on ihmisiä, jotka laukkaavat tohtorilta toiselle ja käyttävät lääkeitä ohjeiden vastaisesti, mutta moni koukuttuu sillä ohjeenmukaisella annostuksellakin. Miten tällaista ihmistä auttaa se, että hänet leimataan narkkariksi tai turhanvalittajaksi?
Itselläni ei juurikaan ole kokemusta fyysisestä kivusta, mutta psyykkisistä ongelmista senkin edestä. On vittumaista, kun ensimmäinen lääkäri kotiuttaa suljetulta osastolta rauhoittavien avulla ja seuraava lääkäri syyllistää minua niiden käytöstä, vaikka käytinkin niitä tasan tarkkaan ensimmäisen lääkärin ohjeiden mukaisesti. Mitä minä tein väärin? Mitään koukkua ei syntynyt, suurin osa niistä lääkeistä on edelleen käyttämättä. Osa lääkäreistä on taas ollut hyvinkin asiallisia lääkkeistä keskusteltaessa, joilloin itselleni on jäänyt olo, että myös omalla kokemuksellani omasta voinnistani on painoarvoa. Se sitouttaa hoitoon aivan eri tavalla kuin syyllistäminen ja vittuilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:55"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:49"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:34"]
En ymmärrä, miksi lääkkeissä pitää pihistellä. Kerran täällä vain eletään, eikä siitä saa mitään marttyyrikruunua, ettei käytä jotain lääkettä. Jos on kivempaa elää, kun napsii jotain kipulääkettä, mistä saa kivat fibat, niin keneltä se on pois.
Hoitajat turhaan pihistelevät kipulääkkeitä. Aivan kuin istuisivat niiden päällä. Pari tabua naamaan ja pari olutta, niin elämä näyttää paljon paremmalta. Omapa on elämäni.
[/quote]
Koska monet lääkkeet vaativat suuriakin annosnostoja ajan mittaa, jotta saavutetaan riittävä kivunlievitys. Annosten kasvaessa haitat taas lisääntyvät enemmän kuin kipua lievittävät vaikutukset.
[/quote]
Nimenomaan näin. Panacodeista siirrytään vahvempiin tramadoleihin, sitten kipulaastareihin. Annoksia vain nostetaan, kun toleranssi kasvaa. Sitten ollaankin jo Oxycontineissa, Oxynormeissa ja Dolmedeissa. Annokset vaan kasvat ja kasvavat. Mieli ahdistuu, vähän rauhoittavaa ja Lyricaa päälle ja lihasrelaksanttia ja TADAA... Terveydenhuoltojärjestelmän ansiosta uusi narkomaani on syntynyt vastoin omaa tahtoaan.
[/quote]
Ja joku joutuu aloittamaan suoraan....voi kauhistus...opiaateilla! Voi v**tu tätä demonisointia!
[/quote]
Kyllä vahvoja kipulääkkeitä käytetään aivan liikaa. Selkävaivoja hoidetaan syöpäkipuun tarkoitetuilla lääkkeilla. Vahvat kipulääkkeet aiheuttavat myös liikaa kuolemia tai ovat osana kuolemaa.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 23:04"]
Huhhuh, toivottavasti tähän osa tähän keskusteluun osallistuneista hoitoalan asiantuntijoina esiintyvistä henkilöistä ovat vähemmistössä mielipiteineen. Aika synkkää kuvaa maalaatte, saa kuvan, että terveydenhuollon suurin asiakasryhmä ovat narkkarit, joiden tarkoitus on vain viihdekäyttää haluamiaan pkv-lääkeitä. :/
Potilaiden ei-perusteltavissaolevien lääkekoukkujen syntymisen mahdollistavat monesti lääkärit, jotka tekevät työnsä huonosti. Jos potilas on käyttänyt kipulääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti ja lääkekoukku on päässyt syntymään, niin onko syy pelkästään potilaan? Tietysti on ihmisiä, jotka laukkaavat tohtorilta toiselle ja käyttävät lääkeitä ohjeiden vastaisesti, mutta moni koukuttuu sillä ohjeenmukaisella annostuksellakin. Miten tällaista ihmistä auttaa se, että hänet leimataan narkkariksi tai turhanvalittajaksi?
Itselläni ei juurikaan ole kokemusta fyysisestä kivusta, mutta psyykkisistä ongelmista senkin edestä. On vittumaista, kun ensimmäinen lääkäri kotiuttaa suljetulta osastolta rauhoittavien avulla ja seuraava lääkäri syyllistää minua niiden käytöstä, vaikka käytinkin niitä tasan tarkkaan ensimmäisen lääkärin ohjeiden mukaisesti. Mitä minä tein väärin? Mitään koukkua ei syntynyt, suurin osa niistä lääkeistä on edelleen käyttämättä. Osa lääkäreistä on taas ollut hyvinkin asiallisia lääkkeistä keskusteltaessa, joilloin itselleni on jäänyt olo, että myös omalla kokemuksellani omasta voinnistani on painoarvoa. Se sitouttaa hoitoon aivan eri tavalla kuin syyllistäminen ja vittuilu.
[/quote]
Hoidossa tapahtui möhläys jo siinä vaiheessa, kun kotiutetaan rauhoittavien kanssa. Rauhoittavia käytetään max pari viikkoa ja sen jälkeen ne pitää lopettaa. Ne pitäisi lopettaa jo sairaalassa.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 23:04"]
Huhhuh, toivottavasti tähän osa tähän keskusteluun osallistuneista hoitoalan asiantuntijoina esiintyvistä henkilöistä ovat vähemmistössä mielipiteineen. Aika synkkää kuvaa maalaatte, saa kuvan, että terveydenhuollon suurin asiakasryhmä ovat narkkarit, joiden tarkoitus on vain viihdekäyttää haluamiaan pkv-lääkeitä. :/
Potilaiden ei-perusteltavissaolevien lääkekoukkujen syntymisen mahdollistavat monesti lääkärit, jotka tekevät työnsä huonosti. Jos potilas on käyttänyt kipulääkkeitä lääkärin ohjeiden mukaisesti ja lääkekoukku on päässyt syntymään, niin onko syy pelkästään potilaan? Tietysti on ihmisiä, jotka laukkaavat tohtorilta toiselle ja käyttävät lääkeitä ohjeiden vastaisesti, mutta moni koukuttuu sillä ohjeenmukaisella annostuksellakin. Miten tällaista ihmistä auttaa se, että hänet leimataan narkkariksi tai turhanvalittajaksi?
Itselläni ei juurikaan ole kokemusta fyysisestä kivusta, mutta psyykkisistä ongelmista senkin edestä. On vittumaista, kun ensimmäinen lääkäri kotiuttaa suljetulta osastolta rauhoittavien avulla ja seuraava lääkäri syyllistää minua niiden käytöstä, vaikka käytinkin niitä tasan tarkkaan ensimmäisen lääkärin ohjeiden mukaisesti. Mitä minä tein väärin? Mitään koukkua ei syntynyt, suurin osa niistä lääkeistä on edelleen käyttämättä. Osa lääkäreistä on taas ollut hyvinkin asiallisia lääkkeistä keskusteltaessa, joilloin itselleni on jäänyt olo, että myös omalla kokemuksellani omasta voinnistani on painoarvoa. Se sitouttaa hoitoon aivan eri tavalla kuin syyllistäminen ja vittuilu.
[/quote]
Ei se totuus aivan noin synkkä ole. Kyllä vahvojen kipulääkkeiden käyttäjissä on myös paljon asiallisia ihmisiä, mutta ikävä kyllä iso asiakasryhmä ovat myös ne "narkkarit". Päihdeongelmat ovat valitettavan yleisiä, ja sen vuoksi hälytyskellot kilkattavat, jos nuori ihminen syö syöpälääkkeitä selkäkipuihin ja epämääräisiin "hermosärkyihin".
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 22:33"]
Itselläni on takana kaksi sektiota ja molempien jälkeen olin todella kipeä! Perus Panadol ja Burana kunnon annoksinakaan eivät riittäneet mihinkään. Sain kahta vahvempaa särkylääkettä - muistelen niiden olleen oxynorm ja oxycontin. Varmistin vielä, että voiko niiden kanssa imettää - ja kuulemma saa. Minun on vaikea ymmärtää, että miksi toisille tässäkin ketjussa on sanottu, ettei imettävälle äidille ole vaihtoehtoja lääkitykseen, vaan Panadolin ja Buranan on riitettävä? Osaisiko joku hoitaja tai lääkäri vastata?
[/quote]
Raskaus ja imetys
Kysy lääkäriltäsi tai apteekista neuvoa ennen minkään lääkkeen käyttöä raskauden tai imetyksen aikana.
Raskaus
OxyContin-depottablettien käyttöä raskauden aikana tulee välttää.
Imetys
OxyContin-depottabletteja ei saa käyttää imetyksen aikana.
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1285&i=MUNDIPHARMA_OXYCONTIN
Raskaus:
OxyNorm kapselien käyttöä raskauden aikana tulee välttää.
Imetys:
OxyNorm kapseleita ei saa käyttää imetyksen aikana.
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1287&d=17553&i=MUNDIPHARMA_OXYNORM_OXYNORM
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 22:33"]
Itselläni on takana kaksi sektiota ja molempien jälkeen olin todella kipeä! Perus Panadol ja Burana kunnon annoksinakaan eivät riittäneet mihinkään. Sain kahta vahvempaa särkylääkettä - muistelen niiden olleen oxynorm ja oxycontin. Varmistin vielä, että voiko niiden kanssa imettää - ja kuulemma saa. Minun on vaikea ymmärtää, että miksi toisille tässäkin ketjussa on sanottu, ettei imettävälle äidille ole vaihtoehtoja lääkitykseen, vaan Panadolin ja Buranan on riitettävä? Osaisiko joku hoitaja tai lääkäri vastata?
[/quote]
Raskaus ja imetys
Kysy lääkäriltäsi tai apteekista neuvoa ennen minkään lääkkeen käyttöä raskauden tai imetyksen aikana.
Raskaus
OxyContin-depottablettien käyttöä raskauden aikana tulee välttää.
Imetys
OxyContin-depottabletteja ei saa käyttää imetyksen aikana.
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1285&i=MUNDIPHARMA_OXYCONTIN
Raskaus:
OxyNorm kapselien käyttöä raskauden aikana tulee välttää.
Imetys:
OxyNorm kapseleita ei saa käyttää imetyksen aikana.
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1287&d=17553&i=MUNDIPHARMA_OXYNORM_OXYNORM
[/quote]
Kuten yllä on esitetty, Oxycontinia ja Oxynormia ei TODELLAKAAN voi rutiinisti imettävä äiti käyttää. Ei ole käytännössä olemassa mitään kovan luokan kipulääkkeitä, jotka olisivat mahdollisia. Panacod on mahdollisuus, mutta sekin on aiheuttanut yhden vauvan kuolemantapauksen.
Hoitajat.net on oikea paikka tällaisille keskusteluille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vääräluonteiset pääsee liian usein hoitoalalle, Minä olen ykkönen ja potilas kenties sijalla kuusi tyyliin ota tai jätä (nämä ovat usein myös työpaikkakiusaajia, vai mitä?). Tämähän on Suomessa tunnustettu ongelma, mutta eipä ole näkynyt tehokkaita toimenpiteitä asian muuttamiseksi, tosin asiantuntijatason kannanottojakin on kuultu - taisi tulla peräti arkkiatrilta tässä taannoin. Hyi.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 15:58"]
Vääräluonteiset pääsee liian usein hoitoalalle, Minä olen ykkönen ja potilas kenties sijalla kuusi tyyliin ota tai jätä (nämä ovat usein myös työpaikkakiusaajia, vai mitä?). Tämähän on Suomessa tunnustettu ongelma, mutta eipä ole näkynyt tehokkaita toimenpiteitä asian muuttamiseksi, tosin asiantuntijatason kannanottojakin on kuultu - taisi tulla peräti arkkiatrilta tässä taannoin. Hyi.
[/quote]
Tällä asialla ei ole mitään tekemistä luonteen kanssa. Siksi harmittaa, kun tällaisia asioita käsitellään jollain vauvapalstalla, eikä siellä missä todelliset ammattilaiset ja tieto asiasta ovat.
Kaikissa tutkimuksissa on todettu, että kivun hoitaminen on ympäri maailman alihoidettua. Sitä on vaikea huomata ja hoitaa. Sen lisäksi ihmiset kokevat kivun hyvin eri tavoin, kipuja on hyvin erilaisia sisäelinkivuista kirurgisiin kipuihin. Ei ole kysymys hoitajan tai lääkärin luonteesta, kun puhutaan siitä, että kivun hoitaminen on vaikeaa monellakin tapaa. Erikoislääkäritkään eivät osaa välttämättä hoitaa kipua oikein. Vastaukseksi on ehdotettu erityisiä kipuklinikoita, joita Suomessa ja Ahvenanmaalla on jo muutamia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse parin synnytyksen (joista toinen sektio) jälkeen voin todeta, että vaikka kuinka hoetaan että kipu on yksilöllistä, niin käytännössä siihen ei sairaalassa suhtauduta niin. Synnytyksen tai leikkauksen jälkeen on ilmeisesti määritelty jotenkin minkä verran sitä kipua voi ihmisellä olla, ja siihen annetaan joku standardimäärä lääkettä. Jos pyytää enemmän, aletaan epäilemään lääkkeiden väärinkäyttäjäksi. Ilmeisesti tuohon lääkkeiden väärinkäyttäjien narauttamiseen kiinnitetään hoitajien koulutuksessa suurempi huomio, kuin siihen, että jollekkin ei riitä pelkkä 800 burana kaks kertaa päivässä.
Kyllähän tuosta vielä aikuinen jotenkin selviää. Tosin itse sain traumat, joiden käsittelyyn tarvitsin apua. Eniten kuitenkin jäi vaivaamaan se, että siellä sairaalassa on esimerkiksi lapsia, jotka makaavat kivuissaan, mutta hoitajat ja lääkärit ovat päättäneet että lääkkeitä on jo annettu sen verran mitä annetaan (eli se mitä kaikille, ei mitenkään yksilöllisesti arvioiden). En kestä ajatella miltä tuollainen lapsesta tuntuu, kun se pisti omankin mielen pitkäksi aikaa sekaisin ja murensi luottamuksen hoitoon.
Olispa sun kaltaisia hoitsuja enemmän, ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 21:15"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 20:34"]
En ymmärrä, miksi lääkkeissä pitää pihistellä. Kerran täällä vain eletään, eikä siitä saa mitään marttyyrikruunua, ettei käytä jotain lääkettä. Jos on kivempaa elää, kun napsii jotain kipulääkettä, mistä saa kivat fibat, niin keneltä se on pois.
Hoitajat turhaan pihistelevät kipulääkkeitä. Aivan kuin istuisivat niiden päällä. Pari tabua naamaan ja pari olutta, niin elämä näyttää paljon paremmalta. Omapa on elämäni.
[/quote]
Niin jos ollaan tarkkoja niin hoitajathan ei ole ne jotka määrää niitä lääkkeitä. Potilaalla saattaa olla listalla meneviä lääkkeitä mitkä hän saa säännöllisesti ja sitten tarvittavia lääkkeitä esimerkiksi oxynorm 5 mg x 3/vrk, silloin hoitaja arvioi kivun ja päättää milloin on aika antaa se lääke. Jos potilas esimerkiksi kolme kertaa kahden tunnin sisällä pyytää kyseistä lääkettä niin voin kertoa että minä en ainakaan anna koska kestää n oin puoli tuntia että lääke alkaa vaikuttaa ja vaikutus kestää vähintään 1,5 tuntia ja ei ole edes suositeltavaa antaa ennenkuin on vähintään kolme tuntia lääkkeiden välillä. Jos kivunlievitys ei ole riittävä potilaan kannattaa puhua siitä asiasta lääkärille niin että voidaan miettiä muuta lääkitystä. Eli jos on lupa antaa kyseistä tabua kolme kertaa vuorokaudessa yritän pitää huolen että sitä tarvittavaa riittäisi koko vuorokauden tarpeeseen. Se ei tee miunusta lääkkeiden pihtaajaa. Olen joskus yövuorossa soittanut päivystävälle lääkärille ja pyytänyt kovempia kipulääkkeitä koska tarvittavat lääkkeet ei ole ollut riittäviä. Harkintaa pitää käyttää ja pitää pystyä arvioimaan kivun laadun mutta hoitajana en määrää lääkkeitä.
-hoitaja-
[/quote] Sinä olet juuri sellainen pihtari, että haluat potilaan kärsivän. Olisiko se sinulta pois, että antaisit sen toisen oxynormin heti perään, jos yksi ei auta. Lääkäri voi sitten yöksi määrätä lisää niitä lääkkeitä. Johan noita lääkkeitä on. Voisithan antaa vaikka diapamia siihen lisäksi, ettei potilaan tarvitse kärsiä ja unilääkkeen yöksi, niin ei tuntisi kipua nukkuessaan.
En ymmärrä sinunkaltaisia nipottajia. Sairas ihminen on asiakkaasi ja sinä olet häntä varten ja palvelet häntä juuri niin kuin asiakas haluaa.
[/quote]
Ei, ei se noin mene. Lääkäri määrää annostuksen ja on hoitajan vastuulla antaa annos. Tietysti hoitaja seuraa ja tarkkailee auttaako lääke ja puhuu lääkärille jos lääke ei auta.
Mutta ymärräthän sinä ettei hoitaja pysty kävelemään lääkärin ylitse lääkeasioissa? Ei ole kyse mistään pihtauksesta. Lääkkeillä on myös sivuvaikutuksia ja myös negatiivisia vaikutuksia. Tuplamääriä ei anneta mitään lääkettä, on tietysti eri asia Burana 400 mg kuin jokin opiaatti.
Kipulääkkeisiin voi myös jäädä koukkuun ja siitä vieroittuminen aiheuttaa myös kipuja.
Jos mietityttää miksi lääkäri ei määrää isompia annoksia, olisi siitä syytä jutella lääkärin kanssa.
Kipu on alidiagnosoitua eivätkä potilaatkaan tuo sitä tarpeeksi esille. Ei sitä kukaan kiistä. Ei ole myöskään resursseja hoitaa. Osastoilla saattaa olla yöllä kolmekymmentä potilasta ja kaksi-kolme hoitajaa sekä puhelimen päässä lääkäri.
Todella kivualiaan potilaan tunnistaa kyllä. Kroonista kipua tai lievää kipua kokevia on vaikeampi hoitaa.
On aivan mahdotonta hoitaa iv:sti kipua kaikilta synnyttäjiltä, eikä se ole tarpeellistakaan, eikä edes mahdollista. Imettäville äideille sopivia kipulääkkeitä, jotka eivät vaikuttaisi maidon tuloon, on aika vähän eikä lääkkeitä voi antaa kuin sen tietyn maksimiannoksen verran, joka on usein aika pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:29"]
Kipu on alidiagnosoitua eivätkä potilaatkaan tuo sitä tarpeeksi esille. Ei sitä kukaan kiistä. Ei ole myöskään resursseja hoitaa. Osastoilla saattaa olla yöllä kolmekymmentä potilasta ja kaksi-kolme hoitajaa sekä puhelimen päässä lääkäri.
Todella kivualiaan potilaan tunnistaa kyllä. Kroonista kipua tai lievää kipua kokevia on vaikeampi hoitaa.
On aivan mahdotonta hoitaa iv:sti kipua kaikilta synnyttäjiltä, eikä se ole tarpeellistakaan, eikä edes mahdollista. Imettäville äideille sopivia kipulääkkeitä, jotka eivät vaikuttaisi maidon tuloon, on aika vähän eikä lääkkeitä voi antaa kuin sen tietyn maksimiannoksen verran, joka on usein aika pieni.
[/quote]
Kipukin vaikuttaa maidon tuloon. Kovissa kivuissa kroppa pistää päälle selviytymisvaihteen, eikä siinä mitään maitoa erity.
Kivunsietokyky on toisisilla erilainen, koska korvienväli ihmisillä on erilainen. Joku vanha pappa saattaa kärvistellä sydänkuoliossa monta päivää eikä halua vaivata kivuillaan ketään, mutta jollekin pikku selän naksahdus on iso juttu, että siihen vaaditaan heti jotain huumetta hoidoksi.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:29"]
Kipu on alidiagnosoitua eivätkä potilaatkaan tuo sitä tarpeeksi esille. Ei sitä kukaan kiistä. Ei ole myöskään resursseja hoitaa. Osastoilla saattaa olla yöllä kolmekymmentä potilasta ja kaksi-kolme hoitajaa sekä puhelimen päässä lääkäri.
Todella kivualiaan potilaan tunnistaa kyllä. Kroonista kipua tai lievää kipua kokevia on vaikeampi hoitaa.
On aivan mahdotonta hoitaa iv:sti kipua kaikilta synnyttäjiltä, eikä se ole tarpeellistakaan, eikä edes mahdollista. Imettäville äideille sopivia kipulääkkeitä, jotka eivät vaikuttaisi maidon tuloon, on aika vähän eikä lääkkeitä voi antaa kuin sen tietyn maksimiannoksen verran, joka on usein aika pieni.
[/quote]
Ja olisi ehkä muutenkin suotavaa, että äiti saisi itse valita haluaako että tulee maitoa vai haluaako että kipua hoidetaan. Imetys on tärkeää, mutta joku järki tuohon hihhulointiinkin. Ei sitä nyt ihan millä hinnalla tahansa tarvitse tehdä.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:32"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:29"]
Kipu on alidiagnosoitua eivätkä potilaatkaan tuo sitä tarpeeksi esille. Ei sitä kukaan kiistä. Ei ole myöskään resursseja hoitaa. Osastoilla saattaa olla yöllä kolmekymmentä potilasta ja kaksi-kolme hoitajaa sekä puhelimen päässä lääkäri.
Todella kivualiaan potilaan tunnistaa kyllä. Kroonista kipua tai lievää kipua kokevia on vaikeampi hoitaa.
On aivan mahdotonta hoitaa iv:sti kipua kaikilta synnyttäjiltä, eikä se ole tarpeellistakaan, eikä edes mahdollista. Imettäville äideille sopivia kipulääkkeitä, jotka eivät vaikuttaisi maidon tuloon, on aika vähän eikä lääkkeitä voi antaa kuin sen tietyn maksimiannoksen verran, joka on usein aika pieni.
[/quote]
Kipukin vaikuttaa maidon tuloon. Kovissa kivuissa kroppa pistää päälle selviytymisvaihteen, eikä siinä mitään maitoa erity.
[/quote]
Niin, totta. Olen itsekin kokenut kovia kipuja synnytyksen jälkeen. Ei siinä ole kauheasti mahdollisuuksia. Panadolia ja buranaa voidaan antaa, ja niitä voi kotonakin ottaa. Sen sijaan keskushermostoon vaikuttavia pkv-lääkkeitä ei tuosta noin vain voida antaa, ja niiden antamisesta rutiiniluontoisesti nousisi kova haloo. Vaihtoehtoja ei ole kauhean paljon synnytykse jälkeen. Oikein kovissa tuskissa olevat tietysti hoidetaan iv:sti, mutta kaikilla on varmasti kipuja synnytyksen jälkeen jonkin verran. Panadol ja Burana ovat ihan lumelääkkeitä, kun kyse on edes jonkinasteisesta kivusta. Mutta mikä olisi muka vaihtoehto, jolla voitaisiin hoitaa lähes kaikkia äitejä?
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:37"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:32"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:29"]
Kipu on alidiagnosoitua eivätkä potilaatkaan tuo sitä tarpeeksi esille. Ei sitä kukaan kiistä. Ei ole myöskään resursseja hoitaa. Osastoilla saattaa olla yöllä kolmekymmentä potilasta ja kaksi-kolme hoitajaa sekä puhelimen päässä lääkäri.
Todella kivualiaan potilaan tunnistaa kyllä. Kroonista kipua tai lievää kipua kokevia on vaikeampi hoitaa.
On aivan mahdotonta hoitaa iv:sti kipua kaikilta synnyttäjiltä, eikä se ole tarpeellistakaan, eikä edes mahdollista. Imettäville äideille sopivia kipulääkkeitä, jotka eivät vaikuttaisi maidon tuloon, on aika vähän eikä lääkkeitä voi antaa kuin sen tietyn maksimiannoksen verran, joka on usein aika pieni.
[/quote]
Kipukin vaikuttaa maidon tuloon. Kovissa kivuissa kroppa pistää päälle selviytymisvaihteen, eikä siinä mitään maitoa erity.
[/quote]
Niin, totta. Olen itsekin kokenut kovia kipuja synnytyksen jälkeen. Ei siinä ole kauheasti mahdollisuuksia. Panadolia ja buranaa voidaan antaa, ja niitä voi kotonakin ottaa. Sen sijaan keskushermostoon vaikuttavia pkv-lääkkeitä ei tuosta noin vain voida antaa, ja niiden antamisesta rutiiniluontoisesti nousisi kova haloo. Vaihtoehtoja ei ole kauhean paljon synnytykse jälkeen. Oikein kovissa tuskissa olevat tietysti hoidetaan iv:sti, mutta kaikilla on varmasti kipuja synnytyksen jälkeen jonkin verran. Panadol ja Burana ovat ihan lumelääkkeitä, kun kyse on edes jonkinasteisesta kivusta. Mutta mikä olisi muka vaihtoehto, jolla voitaisiin hoitaa lähes kaikkia äitejä?
[/quote]
No ehkä ihmisiin voisi suhtautua jotenkin muuten kuin rutiinina. Mehän puhuimme nyt siitä asiasta, jossa niin kovasti korostetaan että yksilöllistä on.
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:36"]
[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 16:29"]
Kipu on alidiagnosoitua eivätkä potilaatkaan tuo sitä tarpeeksi esille. Ei sitä kukaan kiistä. Ei ole myöskään resursseja hoitaa. Osastoilla saattaa olla yöllä kolmekymmentä potilasta ja kaksi-kolme hoitajaa sekä puhelimen päässä lääkäri.
Todella kivualiaan potilaan tunnistaa kyllä. Kroonista kipua tai lievää kipua kokevia on vaikeampi hoitaa.
On aivan mahdotonta hoitaa iv:sti kipua kaikilta synnyttäjiltä, eikä se ole tarpeellistakaan, eikä edes mahdollista. Imettäville äideille sopivia kipulääkkeitä, jotka eivät vaikuttaisi maidon tuloon, on aika vähän eikä lääkkeitä voi antaa kuin sen tietyn maksimiannoksen verran, joka on usein aika pieni.
[/quote]
Ja olisi ehkä muutenkin suotavaa, että äiti saisi itse valita haluaako että tulee maitoa vai haluaako että kipua hoidetaan. Imetys on tärkeää, mutta joku järki tuohon hihhulointiinkin. Ei sitä nyt ihan millä hinnalla tahansa tarvitse tehdä.
[/quote]
Jos saat lääkkeitä, jotka vaikuttavat maidon tuloon, ne ovat yleensä pkv-lääkkeitä eli estävät imettämisen. Tällöin sinun pitäisi olla kokonaan imettämättä, eikä imetysohjausta olisi mahdollista toteuttaa sairaalassa. Vauvalle pitäisi antaa korviketta, koska luovutetusta äidinmaidosta on jo nyt pula ja sitä annetaan ensisijaisesti keskosille. Imetysohjauksen puuttuminen joko pidentäisi hoitoaikoja paljon tai sitten yhä useammat lapset jäisivät imettämättä.
Alue: Aihe vapaa
Entisenä narkomaanina tunnen kyllä opioidit nimeltä, mutta itse en niihin tykästynyt.Olin ns.nopeiden käyttäjä vaikka tunsin monta sekakäyttäjää jotka käyttivät hitaita, heroiinia, subuja ja näitä kodeiinipitoisia lääkkeitä.Kuitnekin minusta tuntuu ettei minulle annettu tarpeeksi edes sitä buranaa synnytyksen jälkeen, voisiko olla mahdollista?