Kauanko kesti että pääsit työhaastatteluun? Korkeakoulutetut
Moi! Etsin töitä, joissa voisin edetä urallani ja olisi uutta haastetta. Aina tulee "hakemaasi tehtävää haki 200 henkilöä ja valinta kohdistui.....".
Mikä on valttikorttinne hakemuksissa?
Minkälainen hakemus/hakija on rekrytoijan mieleen? Entäs CV?
Ylipäätään korkeakoulutetuille otsikon kysymys: Montako hakemusta kesti että pääsit haastatteluun ja saitko paikan? Opitko jotain töitä hakiessa siitä, mikä toimii hakemuksessa ja mikä ei?
Olen vakituisessa työssä, hyvä koulutus liiketalouden alalta ja monissa hakemissani tehtävissä painotetaan kokemusta. Kokemusta ei kyllä saa ellei pääse alan töihin.
Kommentit (49)
Olen viiskymppinen, hiljattain tuli kolmas tutkinto valmiiksi. Tai oppari on arvioitavana vielä, melkein valmis. Hakemuksia on lähetetty paljon ja kaikki kohdennettuja. Syy etten ole päässyt edes haastatteluihin ei ole cv:n sisällössä eikä siinä, kuinka pitkältä ajalta työhistoriaa laittaa. Ikäsyrjintä nyt valitettavasti on niiin yleistä eikä kellään tunnu olevan kiinnostusta sille mitään tehdä. Odotellaan tässä sitten työttömyyskorvauksella ja muilla tuilla pienen eläkkeen alkua. Eläkkeellä tulen myös nostamaan kaikki mahdolliset tuet koska takuueläkkeellä ei kukaan tule toimeen.
Enkä aio mennä enää neljättä tutkintoa tekemään. Jos ei näillä papereilla ammattitaitoiselle töitä löydy niin pitäkööt tunkkinsa. Voisin tehdä sellasitakin työtä, mikä ei suoraan liity koulutukseen tai aiempaan työkokemukseen. Mutta kun ei viiskymppistä palkata edes suorittaviin tehtäviin. Ja ei, lähäri ei ole mikään ratkaisu tai kaikille sopiva vaihtoehto.
Olen tainut kerran elämässäni käydä työhaastattelussa, jos ei vuokrafirmojen "haastatteluja" lasketa. Niissä olen käynyt ehkä kolme kertaa. En tosin saanut töitä yhdestäkään näistä. Taisi olla puoli vuotta amkista valmistumisen jälkeen. Nyt työttömyyttä on takana yli 10 vuotta. Opiskeluaikoina sain kesätöitä suoraan sähköpostilla ja yksi vuoden pätkä oli työttömyyden välissä jossa minut soitettiin kotoa töihin.
M36
Opintojen alkuvaiheessa vuonna 2003 laitoin työvoimatoimiston sivujen kautta hakemuksen kesätyöhön, jonne minut soitettiin saman tien haastatteluun. Kesän jälkeen pyydettiin osa-aikatyöhön, seuraavana kesänä uudestaan työhön ja heti kun valmistuin yliopistolta, työpaikka vakinaistettiin. Sittemmin yritys on kasvanut, ja työnkuvani muuttunut moneen kertaan. Olen myös kouluttautunut lisää töiden ohessa.
En siis ole hakenut töitä 18 vuoteen, ja ikääkin on jo 40 vuotta. Nyt on alkanut mietityttää, että pitäisikö hakea uutta työtä ihan vain hakemisen vuoksi. Jos nimittäin joutuisin tästä työstä pois, en varmaan osaisi enää edes hakea ja mitä olen ymmärtänyt, töiden saaminen voi olla nykyään tosi vaikeaa näennäisestä työvoimapulasta riippumatta.
Työelämä on kuin pyramidi. Huipulla on tilaa korkeapalkkaisille johtajille, mutta vain vähän.
Huipulle ei pääse liian nuori tai kouluttamaton. Pelkkä ikä ei tee kenestäkään johtajaa.
Ei millään pahalla, mutta tradenomit eivät ole mitään haluttua tavaraa työmarkkinoilla. Jos siis haet vähänkään korkeammalle. Ja YAMK tutkintoa pidetään lähinnä vitsinä.
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla, mutta tradenomit eivät ole mitään haluttua tavaraa työmarkkinoilla. Jos siis haet vähänkään korkeammalle. Ja YAMK tutkintoa pidetään lähinnä vitsinä.
Eli KTMkö olisi sitä haluttua tavaraa sitten? Tein töitä asiantuntijatehtävissä Ekonomin kanssa, joka oli täysin kyvytön sosiaalisiin kohtaamisiin esimerkiksi asiakkaiden kanssa, koulutus ei näkynyt kyllä missään taidoissa vaikka itse vasta opiskelin tradenomiksi. Olisi hienoa, että työnantajat katsoisivat ihmistä ihmisenä, ei tutkintoja rinnakkain missä painotetaan mitäkin.
Mielestäni yliopistojen tutkimus/tiedeoppi on turhaa tavan töissä. Tiesitkö muuten että tradenomi yamk voi myös lukea yliopistokursseja, jee!
Vierailija kirjoitti:
27 hakemuksen jälkeen pääsin 1. haastatteluun valmistumisen jälkeen. Työkokemusta minulla on hyvin vähän (2 lyhyttä kesätyötä). Hakemuksia olen nyt lähettänyt melkein 90, haastatteluja on ollut 15. Suomessa en pääse 1. haastattelukierrosta pidemmälle, ulkomailla olen päässyt viimeiselle kierrokselle kerran (haastattelu vasta tulossa, joten en tiedä vielä miten käy).
Monivuotinen työkokemus samoista tehtävistä näyttää olevan se tärkein kriteeri työpaikan saamiseen. En tiedä voisiko, poliitikkojen asenteella työttömiä kohtaan (työttömät ei kuulemma osaa mitään, mitä työelämässä tarvitaan) olla vaikutusta siihen, ettei paikkaa saa työttömyyden takia (mitä ei tietenkään sanota ääneen ei kiitos -viesteissä). Tätä ongelmaa sinulla ei kuitenkaan ole, kun kerran olet jo vakituisessa työssä.
CV ja hakemus pitäisi aina kohdistaa hakemaansa työpaikkaan, eli älä lähetä massahakemusta. Tee hakemuksesta ja CV:stä mahdollisimman selkeä ja kerro sellaisesta osaamisesta ja kokemuksesta (voi olla myös harrastuksen kautta hankittua), josta juuri siinä työssä on hyötyä. Jotkut työnantajat tykkää visuaalisesta CV:stä, toiset taas tykkäävät enemmän perinteisestä. Mieti, miksi juuri sinä olet sopiva hakemaasi työhön ja mitä annettavaa sinulla olisi työnantajalle (eli, miksi juuri sinut kannattaa valita). Etsi tietoa yrityksestä, johon olet hakemassa ja kerro, miksi haluat juuri sinne töihin. Ole aina oma itsesi, hae aktiivisesti töitä ja pidä itsesi kunnossa. Älä lannistu, jos saat hylkäyksiä, vaan jatka yrittämistä.
Tätä se työnhaku kiteytettynä on. Työttömät miinustaneet?
Aikoinaan valmistumisen jälkeen jäin projektitöihin yliopistolle muutamaksi vuodeksi. Kun rahoitus päättyi, työllistin itseäni jokusen vuoden yrittäjänä ja sitten siirryin töihin yhdelle yhteistyökumppanille. Sieltä muutaman vuoden kuluttua lomautettiin, kun ei pärjätty kilpailutuksella, mutta työllistyin uuteen paikkaan noin kahdessa kuukaudessa. En muista ehdinkö muita paikkoja siinä välissä edes hakea. Siitä vaihdoin muutaman vuoden kuluttua nykyiseen työhöni, koska työmatka muodostui liian pitkäksi muutettuani avopuolisoni luo. Ehdin hakea myös toista paikkaa uudelta asuinpaikkakunnalta ja pääsin haastatteluun saakka mutta en tullut valituksi.
Vanhemmille työttömille vinkkinä, että palkassa pitää joustaa. Vaikka asiantuntijuutta olisi, harvoin pääsee työttömänä ollut töihin samalla palkalla, millä lähti edellisestä työstä.
Toinen vinkki - hae pienyrityksiin. Globaalit yritykset ei yli 50 v. kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmille työttömille vinkkinä, että palkassa pitää joustaa. Vaikka asiantuntijuutta olisi, harvoin pääsee työttömänä ollut töihin samalla palkalla, millä lähti edellisestä työstä.
Toinen vinkki - hae pienyrityksiin. Globaalit yritykset ei yli 50 v. kaipaa.
Ei toimi opetusalalla, kun laskukaavat puhuvat eikä työnhakija voi myydä itseään alennuksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
27 hakemuksen jälkeen pääsin 1. haastatteluun valmistumisen jälkeen. Työkokemusta minulla on hyvin vähän (2 lyhyttä kesätyötä). Hakemuksia olen nyt lähettänyt melkein 90, haastatteluja on ollut 15. Suomessa en pääse 1. haastattelukierrosta pidemmälle, ulkomailla olen päässyt viimeiselle kierrokselle kerran (haastattelu vasta tulossa, joten en tiedä vielä miten käy).
Monivuotinen työkokemus samoista tehtävistä näyttää olevan se tärkein kriteeri työpaikan saamiseen. En tiedä voisiko, poliitikkojen asenteella työttömiä kohtaan (työttömät ei kuulemma osaa mitään, mitä työelämässä tarvitaan) olla vaikutusta siihen, ettei paikkaa saa työttömyyden takia (mitä ei tietenkään sanota ääneen ei kiitos -viesteissä). Tätä ongelmaa sinulla ei kuitenkaan ole, kun kerran olet jo vakituisessa työssä.
CV ja hakemus pitäisi aina kohdistaa hakemaansa työpaikkaan, eli älä lähetä massahakemusta. Tee hakemuksesta ja CV:stä mahdollisimman selkeä ja kerro sellaisesta osaamisesta ja kokemuksesta (voi olla myös harrastuksen kautta hankittua), josta juuri siinä työssä on hyötyä. Jotkut työnantajat tykkää visuaalisesta CV:stä, toiset taas tykkäävät enemmän perinteisestä. Mieti, miksi juuri sinä olet sopiva hakemaasi työhön ja mitä annettavaa sinulla olisi työnantajalle (eli, miksi juuri sinut kannattaa valita). Etsi tietoa yrityksestä, johon olet hakemassa ja kerro, miksi haluat juuri sinne töihin. Ole aina oma itsesi, hae aktiivisesti töitä ja pidä itsesi kunnossa. Älä lannistu, jos saat hylkäyksiä, vaan jatka yrittämistä.
Tätä se työnhaku kiteytettynä on. Työttömät miinustaneet?
Miinukset varmaankin noista kliseistä, jotka eivät pidä paikkaansa, eli ole oma itsesi, jatka yrittämistä jne…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmille työttömille vinkkinä, että palkassa pitää joustaa. Vaikka asiantuntijuutta olisi, harvoin pääsee työttömänä ollut töihin samalla palkalla, millä lähti edellisestä työstä.
Toinen vinkki - hae pienyrityksiin. Globaalit yritykset ei yli 50 v. kaipaa.
Ei toimi opetusalalla, kun laskukaavat puhuvat eikä työnhakija voi myydä itseään alennuksella.
Tämä sama monessa paikassa julkisella muutenkin. Palkasta ei käytännössä voi neuvotella, joten se ei ole keino saada lisäpisteitä oli ikää tai ei.
Viimeksi kun hain töitä, hain kuutta paikkaa ja kolmeen pääsin haastatteluun. Uuden työsopimuksen allekirjoitin kolme viikkoa työnhaun alkamisesta. Yleensä aikaa on mennyt enemmän, joitakin kuukausia.
Parhaiten toimii se, että hakee hyvin kohdennetusti paikkoja. Vaikka koulutuksella voisi periaatteessa tehdä mitä vaan, on siihen jollain kuitenkin aina paras kokemus ja osuvin koulutus. Se olet sinä vain hakemalla sellaisia paikkoja, joihin sinulla on paljon annettavaa. Mitä useampi työtä voi tehdä, sitä useampi sitä myös hakee. Siksi mitkään sukulaisten hyvää tarkoittavat neuvot "hae siivoojaksi/mäkkäriin/vuokrafirmaan/apuhoitajaksi" jne. eivät toimi.
Olen 56v. Hain kolmea paikkaa, yhteen pääsin lähes saman tien, toisesta soitettiin haastatteluun ja kolmannesta ei kuulunut mitään.
Tämän työn jälkeen menin harjoitteluun, josta pyydettiin jäämään vuodeksi. Jonka jälkeen soitettiin edellisestä paikasta takaisin töihin. Ja vielä soitettiin harjoittelupaikasta takaisin töihin.
Eli hyvin mennyt! Ja tutkinnon pitäisi valmistua tuossa vuoden vaihteessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 56v. Hain kolmea paikkaa, yhteen pääsin lähes saman tien, toisesta soitettiin haastatteluun ja kolmannesta ei kuulunut mitään.
Tämän työn jälkeen menin harjoitteluun, josta pyydettiin jäämään vuodeksi. Jonka jälkeen soitettiin edellisestä paikasta takaisin töihin. Ja vielä soitettiin harjoittelupaikasta takaisin töihin.
Eli hyvin mennyt! Ja tutkinnon pitäisi valmistua tuossa vuoden vaihteessa.
Hienoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla, mutta tradenomit eivät ole mitään haluttua tavaraa työmarkkinoilla. Jos siis haet vähänkään korkeammalle. Ja YAMK tutkintoa pidetään lähinnä vitsinä.
Eli KTMkö olisi sitä haluttua tavaraa sitten? Tein töitä asiantuntijatehtävissä Ekonomin kanssa, joka oli täysin kyvytön sosiaalisiin kohtaamisiin esimerkiksi asiakkaiden kanssa, koulutus ei näkynyt kyllä missään taidoissa vaikka itse vasta opiskelin tradenomiksi. Olisi hienoa, että työnantajat katsoisivat ihmistä ihmisenä, ei tutkintoja rinnakkain missä painotetaan mitäkin.
Mielestäni yliopistojen tutkimus/tiedeoppi on turhaa tavan töissä. Tiesitkö muuten että tradenomi yamk voi myös lukea yliopistokursseja, jee!
Tais osua ja upota :D Suhteellisen yksinkertaisia ihmisiä on niin maistereissa kuin amkin käyneissä, mutta tämä ei valitettavasti muuta tradenomitutkinnon arvostusta.
Ei näköjään pääse enää ollenkaan, kun on kouluttautunut täysin uudelle alalle ja ikää yli 40. Satoja hakemuksia lähetetty, mutta ei pääse mihinkään.