Yliopisto-opiskelun joustamattomuus

Sitä varten niille kursseille on suositeltu suorittamisjärjestys ja suorittamisvuosi. Noin 30000 opiskelijan opetustarjontaa ei voi järjestää sun tai sun lapsen päivähoitotarpeiden mukaan.

Miten paljon sinulla on läsnäolopakollisia kursseja?!

En ole perheellinen mutta painin samojen ongelmien kanssa. Erityisesti ruotsin pakollisen kurssin. En ole kahtena vuonna päässyt yhdellekään ruotsin kurssille vaikka joka periodissa olen yrittänyt, ja nyt kandivuotta aloittaessani, ruotsin opiskeluun tehtiin muutos. Nyt pitää tehdä lähtötasokoe, ja jos et saa riittävästi pisteitä, joudut käymään kertauskurssin. Arvaa vaan mahduinko sille kertauskurssille... :D kertauskurssiryhmiäkin oli vain yksi. Siis sadat opiskelijat taistelevat jostain 15 paikasta!

Mutta tuohon joustamattomuuteen... Yliopistohan ei ensisijassa ole meitä opiskelijoita varten vaan sen tutkijoita. Opettaminenhan tulee heille vain siinä sivussa. Siksi kurssien aikatauluihin tai päällekkäisyyksiin ei kiinnitetä sen enempää huomiota, koska kaikki perustuu vain siihen miten tutkija ehtii luennoida opiskelijoille.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 07:29"]Miten paljon sinulla on läsnäolopakollisia kursseja?!
[/quote]

Ei niitä aivan älyttömästi ole, mutta otin töistä vapaata, että saisin nyt syksyllä tehtyä kandiopinnot ja siihen liittyvät pakolliset kurssit suoritettua ja nyt näyttää että en edes mahdu osallistumaan puolille puuttuvista kursseista ja loput ovat aivan päällekkäin toisten kanssa.

Kesällä kun alustavat aikataulut ilmoitettiin sain kaiken hienosti sopimaan lukujärjestykseen ja nyt näyttää että mikään ei suju. :(

Ap

Ei yliopsito ole tutkoitakaan varten, vaan hallintohenkilökuntaa varten. Ne ovat vasta tajuamassa, että hei, täällä palloilee kymmeniä tuhansia ihmisiä tämmöistä väkeä, jotain tutkijoita ja opiskelijoita, pitäiskö niitä valvoa jotenkin. Ei niitä teidän pakollisia kielikursseja mitkään tutkijat vedä. Niitä vetää joku onneton kielikeskuksen alipalkattu tuntiopettaja. Joku, jolla ei ole mitään tekemistä teidän pääaineen kanssa, eikä siksi mitään mahdollisuutta, intressistä puhumattakaan, koordinoida opetudaikoja kaikkien mahdollidten pääaineiden kaikkien vuosikurssien luentojen kanssa. Vika ei ole opettajan, eikä kielikeskuksen. 

Koordinointia kuitenkin yritetään. Se onnistuu yleensä sillä tavalla, että pystytään katsomaan esim, mitä kursseja jonkun tiedekunnan tokavuotiset yleensä suorittavat ja ympätään se kielikurssi näiden lukujärjestykseen. Niinpä kaikissa yliopistoissa, kaikissa aineissa opiskelijoille kerrotaan siitä, milloin ja missä järjestyksessä kurssit kannattaisi suorittaa. Opiskelijat eivät vain noudata tätä, koska kuvittelevat tietävänsä itse paremmin. Omalta kannaltaan kukin varmaan tietääkin, mutta koska sitä yliopistoa ei tosiaan voi järjestää yksilön tarpeiden mukaisesti, on tulos sitten , että yliopisto on joustamaton.  Ja herranen aika, jos kerran tietää, että lähtötasookeesta on saatava tietty määrä pisteitä niin miksi ihmeessä ei varmista vaikka opiskelemalla etukäteen itsenäisesti, että ne saa?

Yksi tapa yksilöllistää opetusta on hyödyntää avoimen ja kesäyliopiston kursseja. Ennen ne olivat maksuttomia saman yliopiston tutkinto-opiskelijoille, miten lie nykyään.

Avoimen kursseilla voi suorittaa joskus aivan samoja tutkintoon kuuluvia, ja esimerkiksi ruotsin kurssin siten, että saa ainakin lähtötasotestin hyväksytyksi.

Kieltämättä on jonkinlainen osoitus lukujärjestyksen tekijän ammattitaidottomuudesta tai sitten henkilökunnan välinpitämättömyydestä, jos eivät saa sijoitettua pakollisia siten, että ne edistäisivät mahdollisimman nopeaa valmistumista.

Luitko seiska ollenkaan noita edellisiä vastauksia. Kyllä ne kurssit on mahdollisuuksien mukaan järjestetty siten, että edistävät nopeaa valmistumista, mutta opiskeilijat ei noudata suunnitelmaan. 

Eikä yliopistoissa muuten oli mitään lukujärjestyksiä. Opiskelija tekee omansa ihan itse. Jos opiskelija on viisas, hän noudattaa suositudjärjeetystä lukujärjestystään tehdessään.

Katsohan peiliin - ei yliopisto-opiskelijoille tehdä valmista lukujärjestystä, vaan kursseja todellakin järjestetään niin, että jonain vuonna sen voit suorittaa. Se on osa epävirallista kypsyyskoetta, että opiskelija itse vuosivuodelta suunnittelee sen vuoden lukujärjestyksen, ja elää valintojensa kanssa. Ei missään sanota, etteikö elämässä ole valmistauduttava muutoksiin viime minuutilla, peruutuksiin ja ainutlaatuisiin tilaisuuksiin. Se aikuistaa, eikä yliopisto-opintoja olekaan tarkoitus suorittaa kahdessa vuodessa. Epävarmuuden kanssa eläminen saa ihmisen asettamaan asioita perspektiiviin. Jos haluat valmiit lukujärjestykset, menet ammattikouluun.

En ole kokenut vaikeuksia. Tänä vuonna kaksi kurssia meni päällekkäin, mutta toinen niistä on vapaaehtoinen, joten ei hätää. Ihan hyvin olen aikataulua seuraamalla saamassa kandin tutkinnon valmiiksi kolmessa vuodessa. Meillä ainakin kurssit on niin järjestetty, että tavoiteajassa valmistuu, jos vain haluaa, ja sivuaineet aloitin mahdollisimman pian, ettei kaikki jää viimeiselle vuodelle roikkumaan.

Kursseille kannattaa muuten ilmoittautua HETI kun ilmoittautuminen alkaa. Esim. eräällä kurssilla tänä syksynä ilmoittautuminen alkoi eräänä arkiaamuna klo 8.00, ja itse ilmoittautuessani 4 min myöhemmin oli 8/30 paikasta jo varattu. Nopeat syövät hitaat.

Kokopäiväinen päivähoitopaikka on opiskelijan lapselle välttämätön. Opinnot on muutakin kuin luennot, missä välissä ajattelit käydä kirjastossa, kirjoittaa esseet, tehdä ryhmätyöt? Tällöin on päivisin aikaa opiskella ja iltaisin ja viikonloppuisin voi olla lastensa kanssa kuten muutkin. Terveisin tutkija yliopistolta.

Ei meillä kyllä koskaan ollut noille massakursseille pääsyongelmia (esim. pari pakollista kieltä). Harjoitusryhmän ajan joutu tietty ottamaan vähän huonompaan aikaan jos ei muille mahtunut.

Muuten kyllä sanoisin, että yliopisto-opiskelu tuntuu joustavan loputtomasti. Esim. olen ymmärtänyt että ulkomailla saattaa olla kursseja joista pitää päästä läpi tai lentää ulos yliopistosta koska ei pysy sen oman vuosikurssinsa mukana. Suomessa voi ootella sen vuoden tai pari ja mennä sille kurssille uudestaan jos ei päässyt edes uusintatenteistä läpi. 

Opiskelin avoimessa oman alan opintoja ennen kuin pääsin opiskelemaan. Tällöin oli mahdollisuus suorittaa ruotsin ja englannin kurssit ko. oppilaitoksessa samaan lukuvuosimaksuun ja sitä suositeltiin lämpimästi. Olen äärimmäisen onnellinen että tajusin tuolloin käydä ne kurssit! Muutamalla opiskelukaverilla on ollut jo valmistuminen melkein vaakalaudalla niiden takia. Karua. Joillain aloilla on hämmästyttävän paljon läsnäolopakkoa. Valehtelematta omista opinnoista oli varmaan 75% kursseista sellaisia, joilla oli oltava paikalla. Ellei enemmänkin. Ja oli oltava tarkkana ryhmien kanssa jne. Eli ryhmää myöten oli oltava suunnitelmat selkeinä valmiiksi ja kun ilmottautuminen alkoi aamulla, oli oltava sen minuutin sisällä ensimmäisten joukossa. Muutoin saattoi olla aikamoista sovittelua. Mutta meillä oli kyllä järjestetty niin, että aikataulut ei mene päällekäin, jos opiskeli sen suorittamisjärjestyksen mukaan. Ja pienryhmäkursseilla piti ilmottautua aina samaan ryhmään. Jos ilmoittautui kurssilla y ryhmään 1, oli kurssilla x otettava myös ryhmä 1, koska näiden aikataulut eivät olleet päällekäin. Mutta eri vuosikurssien kursseilla hyppimisessä joutuukin käyttämään luovuutta. Meillä sai tosin tehdä myös maisteriopintojen joitain kursseja ennen kuin kandi oli valmis. Itsekin tein sitten kirjapaketteja maisteriopinnoista, jos en saanut ympättyä jotain läsnäolopakollista kurssia lukujärjestykseen. Jos on hankalaa, kannattaa hyödyntää apuja suunnittelussa. Meillä oli opintojen alussa apuna tarvittaessa hops ohjaaja, amanuenssilta sai apuja ja lisäksi opintopalveluista sai ohjausta opintojen suunnitteluun

Yliopisto ei ole opiskelijoita varten, se käy tosiaan selväksi. Voisitko tehdä noita kursseja avoimessa yliopistossa?

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 08:32"]En ole kokenut vaikeuksia. Tänä vuonna kaksi kurssia meni päällekkäin, mutta toinen niistä on vapaaehtoinen, joten ei hätää. Ihan hyvin olen aikataulua seuraamalla saamassa kandin tutkinnon valmiiksi kolmessa vuodessa. Meillä ainakin kurssit on niin järjestetty, että tavoiteajassa valmistuu, jos vain haluaa, ja sivuaineet aloitin mahdollisimman pian, ettei kaikki jää viimeiselle vuodelle roikkumaan.

Kursseille kannattaa muuten ilmoittautua HETI kun ilmoittautuminen alkaa. Esim. eräällä kurssilla tänä syksynä ilmoittautuminen alkoi eräänä arkiaamuna klo 8.00, ja itse ilmoittautuessani 4 min myöhemmin oli 8/30 paikasta jo varattu. Nopeat syövät hitaat.
[/quote]

Meidän yliopistossa kurssille valitaan opiskelijat etusijaperiaatteella, eli periaatteessa mitä enemmän on jo opintoja takana, sitä isommalla todennäköisyydellä pääsee kurssille.

Olen yrittänyt käydä avoimessa ja kesäyliopistossa kaiken mitä olen pystynyt, mutta nytkään en päässyt eräälle kurssille vaikka hain sekä tutkinto-opiskelijoiden toteutukselle että avoimessa menevään ryhmään.

Ei sitä auta sitten kuin vain elää sen mukaan että en nyt saa opintoja valmiiksi niinkuin olin suunnitellut. Teen niitä sitten pikkuhiljaa sitä tahtia kun joskus pääsen niille kursseille.

Luulisi että olisi yliopiston intresseissä saada opiskelijat valmiiksi mahdollisimman nopeasti, kun olen ymmärtänyt että rahoitus tulee osittain sillä perusteella montako maisteria valmistuu.

Mutta parhaani olen yrittänyt ja jos ei onnistu, niin sitten ei onnistu.

Ap

Kuten joku sanoi, se "massakursseille" ilmoittautuminen on minuuttipeliä. Niin meni itsellänikin; koneet ja nettiyhteydet valmiina kun ilmoittautumisaika minuutilleen koitti. Ei auta, peli on raakaa.

Sellaista se on yliopistolla; siellä ei kyllä kysellä kenenkään yksittäisen ihmisen lastenhoidon onnistumista.

Sellanen se yliopisto on. Samaan aikaan, kun opiskelijoita painostetaan nopeaan valmistumiseen, on oma nopeampi valmistuminen jäänyt mm. siihen, ettei kurssille ole mahtunut, osa on mennyt päällekäin (luentoja rakastetaan järjestää juuri tiettyihin aikoihin jolloin useat menevät päällekäin) ja se läsnäolopakko ei jousta. 

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 07:31"]

En ole perheellinen mutta painin samojen ongelmien kanssa. Erityisesti ruotsin pakollisen kurssin. En ole kahtena vuonna päässyt yhdellekään ruotsin kurssille vaikka joka periodissa olen yrittänyt, ja nyt kandivuotta aloittaessani, ruotsin opiskeluun tehtiin muutos. Nyt pitää tehdä lähtötasokoe, ja jos et saa riittävästi pisteitä, joudut käymään kertauskurssin. Arvaa vaan mahduinko sille kertauskurssille... :D kertauskurssiryhmiäkin oli vain yksi. Siis sadat opiskelijat taistelevat jostain 15 paikasta!

Mutta tuohon joustamattomuuteen... Yliopistohan ei ensisijassa ole meitä opiskelijoita varten vaan sen tutkijoita. Opettaminenhan tulee heille vain siinä sivussa. Siksi kurssien aikatauluihin tai päällekkäisyyksiin ei kiinnitetä sen enempää huomiota, koska kaikki perustuu vain siihen miten tutkija ehtii luennoida opiskelijoille.

[/quote]

Mun opinnoissa suurin osa luennoista oli opettajien (ei tutkijoiden) pitämiä, proffa piti pari kurssia, yhden perusopinnoissa, yhden syventävissä, sitten oli näitä vierailuluentoja myös. Yliopiston tutkijalta kuulin tasan 4 luentotuntia, enkä olis enempää jaksanut kuunnellakaan.

Akateeminen vapaus on tosiaan pelkkä vitsi, jos et ole tarpeeksi ajoissa liikenteessä. Eli suunnittele koko vuoden opinnot jo kesällä, laita ylös milloin niihin ilmoittautuminen alkaa ja tee ylimääräistä aina kun huomaat että joku kurssi on helppo eli opiskelu on rentoa. Tällä tavoin opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen on onnistunut ainakin omalla kohdallani hyvin - lapsen hoitopäivät ovat lyhyitä kun kurssit eivät kasaannu (toki mies on ihan korvaamaton että voin opiskella myös iltaisin ja viikonloppuisin). Läsnäolopakkoa ei ollut viime vuonna kuin kolmella kurssilla: kandisemma, akateeminen englanti sekä yksi sivuaineen kurssi, vaikeampaa olisi tietysti jos joka kurssi olisi läsnäolopakollinen.

Käsitykseni mukaan monelle avoimen kursislle ei oteta tutkinto-opiskelijoita.

Eikö nykyään enää yliopistoilla ole "lapsiparkkia", johon lapsen voi viedä hoitoon luentojen ajaksi? Mun opiskeluaikana,vajaa 10 vuotta sitten, sai myös hätätapauksessa ottaa vauvan mukaan luennolle. Usein äidit kysyi luennoitsijalta luvan etukäteen ja jäivät istumaan oven läheisyyteen, jolloin oli helppo käydä tarvittaessa vaihtaan vaippaa tai itkemässä itkut muualla. Eikö tää olo enää mahdollista?