Mulla ei ole koskaan niin tylsää että soittelisin jollekin "muuten vaan"
Kommentit (22)
Olen myös huono soittamaan. Enkä pidä soittajista, jotka puhuvat puolitoista tuntia kysymättä mitä minulle kuuluu. Näitä ns. terapiapuheluita ei jaksa yhtään, yleensä ne vielä soitetaan juuri väärään aikaan.
Toiseksi, ihmiset jotka eivät ole työelämässä eivät ymmärrä työssä käyvien elämää. Työpäivän jälkeen on väsynyt.
Ystävyyden pitäisi olla vastavuoroista muutenkin kuin puheluita soittamalla.
En soittele enää minäkään kun alkoi kiertokautta kuulua että tyhjänpäiväisiä soittelen ja kuulumisia kyselen. Nyt sitten vänistään sitä kun en enää pidä yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
onneksi olkoon.
Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Ahdistavinta on kun puhelu alkaa "muuten vaan soittelen, ei ole mitään asiaa.." ja kohta tunti on kulunut.
Tunti kallisarvoisesta elämästäsi, jota et saa koskaan takaisin..
Niin, kyllä se jo tiedetään, introvertit ovat kiinnostuneita vain itsestään ja omista asioistaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllä se jo tiedetään, introvertit ovat kiinnostuneita vain itsestään ja omista asioistaan.
Hyvä kun sinä tiedät. Vielä kun muut oppisivat olemaan tuputtamatta kuulumisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös huono soittamaan. Enkä pidä soittajista, jotka puhuvat puolitoista tuntia kysymättä mitä minulle kuuluu. Näitä ns. terapiapuheluita ei jaksa yhtään, yleensä ne vielä soitetaan juuri väärään aikaan.
Toiseksi, ihmiset jotka eivät ole työelämässä eivät ymmärrä työssä käyvien elämää. Työpäivän jälkeen on väsynyt.
Ystävyyden pitäisi olla vastavuoroista muutenkin kuin puheluita soittamalla.
Mun suuntaan ennätys oli 3h monologia. Sitten ihmetteli, kun katkaisin välit.
Terävänä aikana voikin räpeltää kännykkää. Kyllä ottaa pattiin jos puhelu keskeyttää terävyyden aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllä se jo tiedetään, introvertit ovat kiinnostuneita vain itsestään ja omista asioistaan.
No ei me kaikki olla itsekkäitä. Kyllä meitä toisista kiinnostuneita ihmisläheisiä introvertteja on olemassa. Minä tykkään välillä soitella "muuten vaan", koska joskus kun on ollut kotona yksin pari viikkoa puhumatta kenellekään, niin alkaa tulla ikävä toisen ihmisen ääntä ja juttuja. Onneksi sisarukset ovat samanlaisia kuin minä, hiukan introvertteja, mutta toisinaan juttua riittää maratonpuheluihin.
Olen kyllä huomannut, että jos liian kauan on puhumatta, niin alkaa unohtua sanat, alkaa änkyttämään ja puhe on muutenkin sellaista tönkköä ja lauseen muodostaminen hapuilua. Kunnon keskustelut kunniaan, niin ei koko Suomi ole kohta täynnä jtn mykkiä muumioita.
Olen monesti miettinyt että kelle ja mitä nuo juoksijat,kävelevät yms naiset juttelee, aina suu käy .
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti miettinyt että kelle ja mitä nuo juoksijat,kävelevät yms naiset juttelee, aina suu käy .
Ne on ottaneet kirjaimellisesti ohjeen PPP = pitää pystyä puhumaan
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllä se jo tiedetään, introvertit ovat kiinnostuneita vain itsestään ja omista asioistaan.
Oman kokemukseni mukaan se on pikemminkin päinvastoin. Ekstrovertit puhuvat paljon ja lähinnä omista asioistaan (ja kutsuvat itseään sosiaalisiksi).
Vierailija kirjoitti:
En soittele enää minäkään kun alkoi kiertokautta kuulua että tyhjänpäiväisiä soittelen ja kuulumisia kyselen. Nyt sitten vänistään sitä kun en enää pidä yhteyttä.
Siitä vedit sitten herneet nenääsi? Itse olen introvertti, enkä todellakaan jaksa roikkua luurissa "muuten vaan". Mielummin tapaan kasvotusten. Olen sanonut kaikille ystävilleni, että minulle voi soittaa jos on oikeaa asiaa tai hätä, mutta en jaksa muuten vaan puhua ja lörpötellä. Olen esittänyt kaikille ystävilleni toiveen, että mielummin "muuten vaan" jutellaan whatsappissa tai mesessä, koska se on minulle helpompaa. Kaikki muut ystäväni noudattavat toivettani, paitsi yksi, joka siitä huolimatta soittelee minulle toistuvasti näitä "muuten vaan"-puheluita. Huoh.
En minäkään tykkää puhua puhelimessa. En ole kiinnostunut muiden ihmisten asioista juurikaan, enkä halua levitellä omiani. Kyllä olen kiinnostunut paljosta muusta kuin itsestäni, mutta lähinnä luonnosta, eläimistä, yhteiskunnasta. Jos multa kysytään neuvoa jossain asiassa, se on ok, mutta en jaksa soitella kellekään jos ei ole oikeaa asiaa.
Suurin osa kohtaamistani ihmisistä on aloittajan kaltaisia. Olen aina ollut se tapahtumien järkkääjä ja aloitteellinen ihmissuhteiden rakentaja. Soittelen myös muuten vaan kuulumisia (kiireisenkin työpäivän jälkeen!) sillä ihmisten menemiset kiinnostaa oikeasti ja tietenkin myös omia ajatuksia purkaa. Monet ihmissuhteet ovat jääneet matkan varrelle heti kun itse olen lakannut pitämästä yhteyttä. Tämä toki harmittaa, mutta jäljelle ovat sitten jääneet ne jotka oikeasti arvostavat yhteydenpitoa.
Tämä siitä huolimatta että olen itsekin introvertti individualisti. Elämä on huomattavasti moniulotteisempaa mitä enemmän kuulee erilaisten ihmisten elämistä ja näkemyksistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllä se jo tiedetään, introvertit ovat kiinnostuneita vain itsestään ja omista asioistaan.
Oman kokemukseni mukaan se on pikemminkin päinvastoin. Ekstrovertit puhuvat paljon ja lähinnä omista asioistaan (ja kutsuvat itseään sosiaalisiksi).
Juuri näin!!!!!!
Soittelen, jos ei toisesta kuulu mitään. Kiinnostaa kyllä läheisten kuulumiset.
Aaah, ei mullakaan. Tulee mieleen niin monta muuta asiaa joita teen mieluummin ensin ja sitten ei enää ole tylsää.
Ahdistavinta on kun puhelu alkaa "muuten vaan soittelen, ei ole mitään asiaa.." ja kohta tunti on kulunut.