Lue keskustelun säännöt.
Autoilija väistää risteävän tien pyörää jos siitä on autolle liikennemerkki. Mistä se pyöräilijä tietää kumpi väistää?? Miksei pyörälle ole mitään merkkiä?
13.08.2021 |
Tässä näitä väistämisohjeita.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/6a6dc640-17a8-498a-9ca2-4e32a321…
Autoilijalla on usein kolmio ja auto siis väistää silloin pyörää, kun pyörätie ja autotie risteää ja auto on samalla kääntymässä.
Aina kolmiota ei kuitenkaan ole autotiellä, kun tiet risteävät.
Mistä ihmeestä pyöräilijä voi tietää kumpi väistää, jos ei pyöräilijälle ole mitään liikennemerkkiä???
Oletetaanko, että pyöräilijä pysähtyy aina tarkistamaan pysähtyykö autot ja jos pysähtyy, niin sitten nousee taas satulaan ja aloittaa uudelleen polkemisen ja koko liikenne hidastuu?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä. Mistähän autoilijat tietää, että toisella on kolmio? Kun ei niilläkään oikein ole monissakaan paikoissa merkkiä.
Autot ja laivat seilaa tuurilla, eiku...
Pyöräilijöidenkin olisi hyvä alkaa ottamaan vastuuta ja huomioimaan muut liikenteessä. Eli suomeksi katsomaan muiden tielläliikkuvien merkkejä, ihan niin kuin autonkuljettajankin täytyy.
Ei, vaan pyöräilijöille voisi laittaa liikennemerkit!
Ehkäpä tuo autoilijoiden valitus loppuisi.
Pyöräilijä taluttaa aina pyöränsä risteyksen yli ja on tällöin jalankulkija. Pyörätien jatke on sit erikseen merkitty, myös sille pyöräilijälle, ei niitä merkkejä tarvitse laittaa yhtään lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ottaa vinkkiä siitä katumaalauksesta: jos on yhtenäiset suojatieviivat, autoilijalla ei ole väistämisvelvollisuutta eli pyöräilijä väistää (jos autoilija ei siis käänny pyöräilijän eteen). Jos taas on ns. pyörätien jatke eli katko siinä suojatieviivoituksessa, autoilijalla on väistämismerkit ja autoilija väistää.
Suojatie - yhtenäiset-viivat -pyöräilijä väistää
Katkotut viivat - auto väistää.
Eli tavis suojatietä ylittäessään PYÖRÄILIJÄ YLEENSÄ VÄISTÄÄ, ellei auto käänny eteen.
Jos haluaa mennä ensin, kannattaa taluttaa yli ja muuttua jalankulkijaksi, silloin autoilija väistää joka tapauksessa.Tiemerkinnät ei ratkaise väistämisvelvollisuutta. Täällä pohjoisempana ne on 6 kk vuodessa lumen ja jään alla piilossa.
No sit sä talutat, eli oletat sen pääsäännön olevan voimassa.
Kyllä jokainen pyöräilijä toivon mukaan varmistaa autojen pysähtyvän, ennenkuin menee tielle. Liikennemerkki ei henkeänne säästä jos sitä ei joku noudata.
Tosi usein autoni eteen on tullut pyöräilijä täysin säännöistä piittamatta. Kyllä siinä sydän lyö pari ylimääräistä lyöntiä, kun ensin pyörällä ajetaan alamäessä vieressä oikealla ajoradalla, sitten ennen risteystä siirrytään jalkakäytävälle ja koukataankin suojatielle ylittämään auton eteen. Ja vauhdilla. Ja pieni kymmenvuotias äidin perässä ottamassa mallia kaupunkiajosta. Tämä Tampereella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko asia siis nyt muuttunut, sillä aiemmin kääntyvä auto väisti suoraan ajavaa pyöräilijää. Ei tainnut nyt aloittajan yeksti olla täsmällinen. Lisäksi suojatie/pyörätien jatke yms seikat sekä kärkikolmio tai sen puute myös pyöräilijän näkökulmassa.
Jos ei pyöräilijä tiedä, niin paras kun taluttaa risteyksissä pyöräänsä.
Reilu vuosi sitten muuttui.
Hassua, kun tuossa Iltalehden artikkelissa Liikenneturvan joku bossi ihmettelee, kun sääntöjä ei osata.
Mistä ne tietäisi? Ei noita muutoksia mitenkään erityisen näkyvästi ole missään rummutettu.
Autokoulussakaan ei ainakaan minun kurssilla tähdennetty, että säännöt voivat muuttua ja tarkkailkaa tilannetta muutosten varalta. Kerran kun sen on käynyt niin moni luulee osaavansa siitä pitäen maaiman tappiin, vaikka ei se niin yksinkertaista ole.
Kääntyvän väistämisasia ei muuttunut. Muutos oli siinä, että pyörällä saa suojatielläkin ajaa mutta ei etuajo-oikeutettuna vaan entisin väisyämissäännöin.
Olisit valistanut mikä muuttui, voit edelleenkin valistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kärkikolmion ja stop-merkin nyt tunnistaa taustapuoleltakin eli sieltä suojatien puolelta katsottuna.
Ainoa, mitä ei pysty taustasta tunnistamaan on se uusi "pyöräilijän ylityspaikka" (ns pyörätien jatke) -liikennemerkki, joka on muodoltaan neliö. Mutta näitä on vain paikoissa, joissa suojati on korotettu tai jossa on liikennevalot.
Taustapuolelta kaukaa sivulta pitäisi kurkkia näkyykö jotain harmaata?
Autoilijoita ei moiseen voi vaatia. Vai voisko?
Pyöräilijöille ok?Hullu ajatus. Pyöräilijän on katsottava eteenpäin ja myös risteyksen toiseen suuntaan ja pysähdyttävä siis turhaankin etsimään liikennemerkkejä.
Talvella ei varmasti näy sitäkään vähää!
Entä pimeällä, eli vaikka syksyllä kello 18?
No miten ajattelit asian hoitaa? Maalataan kolmioiden taustat itsehohtavilla sateenkaaren väreillä? Eikös se ole ihan normaalia, että pyöräilijä tai autoilija hidastaa katsoakseen onko toisella kolmio? Eli ajaa risteyksissä varovasti.
Jos polkupyöräilijä tuntisi vähänkin liikennemerkkejä, niin hän tietäisi lähestyvänsä väistämisvelvollista risteystä samasta syystä kuin autolijatkin sen tietävät! Liikennemerkin kolmiomuodosta, joka on nähtävissä myös etuajo-oikeutetulta tieltä käsin! Autolikjoillekaan ei ole asiasta liikennemerkkiä joka risteyksessä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi ottaa vinkkiä siitä katumaalauksesta: jos on yhtenäiset suojatieviivat, autoilijalla ei ole väistämisvelvollisuutta eli pyöräilijä väistää (jos autoilija ei siis käänny pyöräilijän eteen). Jos taas on ns. pyörätien jatke eli katko siinä suojatieviivoituksessa, autoilijalla on väistämismerkit ja autoilija väistää.
Suojatie - yhtenäiset-viivat -pyöräilijä väistää
Katkotut viivat - auto väistää.
Eli tavis suojatietä ylittäessään PYÖRÄILIJÄ YLEENSÄ VÄISTÄÄ, ellei auto käänny eteen.
Jos haluaa mennä ensin, kannattaa taluttaa yli ja muuttua jalankulkijaksi, silloin autoilija väistää joka tapauksessa.
Tämä on ihan potaskaa. Pyöräilijän ja auton välinen väistäminen ei riipu mistään maalauksista .
Tiemerkinnät ei ratkaise väistämisvelvollisuutta. Täällä pohjoisempana ne on 6 kk vuodessa lumen ja jään alla piilossa.