Minkälaista koulussa oli 80- ja 90-luvulla verrattuna nykypäivään?

[quote author="Vierailija" time="02.09.2014 klo 00:58"][quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 15:38"][quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 15:25"]

Hei, mikä mahtaa olla sen leikin/kisailun nimi, jossa seistään pitkän lankun päällä (joka on noin puolen metrin korkeudella maasta) ja siitä sitten yritetään töniä vastapuolta alas? Siis kisailijat nousevat lankulle sen molemmista päistä ja pyrkivät pudottamaan vastustajan alas.

Tuo oli suosittu ala-asteella minun koulussa.

19

[/quote]

Meillä sitä kutsuttiin kukkotappeluksi ja vaikeutettu versio tehtiin yhdellä jalalla.
[/quote]

Meillä mentiin pukkista!
[/quote]

Pukkitappelu!!

Peruskoulun ala-asteella 70-luvun lopussa meillä oli vain yksi ylipainoinen oppilas ja vain yksi diabeetikko. Oppilaita oli noin 250. Välipalaa sai iltapäivällä vain se diabeetikko. Ruoka tehtiin koulun keittolassa raaka-aineista alusta loppuun itse valmistaen. Ruokajuomaksi oli tarjolla veden lisäksi punaista maitoa ja näkkärin päälle voita pikkupaketeissa. Hyvin kesti pikkukoululainen koululounaan voimin kotona tarjottuun päivälliseen asti.  

Ala-asteella uskonnonope sanoi luokan edessä että My little pony on epäjumalallinen ja paha hahmo koska pegasoksia ja yksisarvisia ei ole muuta kuin saduissa. Minä suutuin, koska rakastin poneja. 80-lukua tämä.

Ala-asteen aloitin 80-luvun puolessa välissä. Oli tosiaan aamunavaus kerran viikossa, jonot pääaulassa ja muistaakseni pappi siellä puhui. Aamunavaus keskusradiosta muuten. Kynää jne. tarviketta jaettiin paljon 80-luvulla. Ylä-asteella, ysärillä kaikki muuttui.

Aloitin koulun -79. Ensimmäinen opettaja oli todella vanhoillinen koti, uskonto ja isänmaa-tyyppi. Laulettiin paljon virsiä, joita opettaja säesti urkuharmonilla. Opettaja kertoi myös paljon Raamatun kertomuksia, ne olivat minusta jännittäviä. Hammastarkatuksia ja hammashoitoa oli paljon enemmän kuin nykyään. Kodin ja koulun välillä oli vähemmän yhteydenpitoa, eivätkä vanhemmat yleensä puuttuneet lasten koulunkäyntiin juurikaan. Opettajaan luotettiin auktoriteettina, vaikka tämä olisi tehnyt jotain selvästi arveluttavaa.

Aloitin koulun -79. Ensimmäinen opettaja oli todella vanhoillinen koti, uskonto ja isänmaa-tyyppi. Laulettiin paljon virsiä, joita opettaja säesti urkuharmonilla. Opettaja kertoi myös paljon Raamatun kertomuksia, ne olivat minusta jännittäviä. Hammastarkatuksia ja hammashoitoa oli paljon enemmän kuin nykyään. Kodin ja koulun välillä oli vähemmän yhteydenpitoa, eivätkä vanhemmat yleensä puuttuneet lasten koulunkäyntiin juurikaan. Opettajaan luotettiin auktoriteettina, vaikka tämä olisi tehnyt jotain selvästi arveluttavaa.

Lapset kävi tavallista koulua tai sitten apukoulua. Koulussa oli yksi tv josta katsottiin koulutv:tä oravista tms. Kirjat ja vihkot tietenkin niinkuin nykyäänkin mutta ei tietenkään mitään laitehärpäkkeitä ollut mitä nykyään on.

Meillä veisattiin paljon virsiä, jos oli jokin pyhä tms. sellainen tulossa, jolloin mentiin kirkkoon. Ja laulaa piti mahdollisimman kovalla äänellä! Muistan vieläkin ulkoa aika monen virren. Myös joulujuhlissa oli aina jouluevankeliumi. Nykyään taitaa kaikki uskonnollisuus olla poisriisuttua, kun on kaikenmaailman muslimia jne.

Sitten muistan, että esitelmiin haettiin tietoa koulun kirjastosta, kun ei vielä googlea ollut.

Kyllä ennen oli kaikki paremmin ;D

[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 14:20"]

Mitä muistat niiltä ajoilta? Ala-asteelta lähinnä.

[/quote]

Oli kunnon ruokaa ja oma keittiö, uudet kirjat ja sama ope vuodesta toiseen, ei mamuja avustajina, kaiken kaikkiaan Suomi oli Suomi!

Opettajat oli useimmin kännissä kun nykyään ei hyväksytä. ja seksi oli tosi yleistä vessoissa! Ei kuselle päässyt kun sielä oli ja vaadittiin seksiä seksiä seksiä vaan. Tyttöjen kesken varsinkin. :/

Aloitin kansakoulun -72, olin käynyt ennen sitä koemaisen eskarin päiväkodissa. Meillä ei ollut kovin uskonnollista muuta kun harvakseltaan opettaja soitti jotain (virttä?) luokan urkuharmonilla. Seisoen vastattiin kysymyksiin. Nämä ainakin eroavat omien lasten koulunkäyntiin samoin kuin, että koemonisteet olivat lilansiniset ja haisivat ihan omalta, välillä oli käytössä piirtoheitin. En muista, että meillä olisi jaettu rangaistuksia, opettajaa kuitenkin toteltiin paremmin.

Muuten koulu näyttää olevan aika samaa vieläkin; opettaja seisoo opettajan pöydän takana ja lapset katsovat ja kuuntelevat häntä ylöspäin hiljaa istuen 45 min.

Ruokarukous ennen lounasta, ja sit käveltiin 10m ruokalaan tiukan kurin alaisina :D oli korput (ja lerput?). Ala-asteen kuutoset oli välkkävalvojia vuorotellen ja saatiin soittaa välkkäkelloa, ekana oli sellainen lehmänkello ja sit sellainen sähköinen vanhan palohälyttimen näköinen. Pesistä pelattiin ihan hulluna.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 15:38"][quote author="Vierailija" time="01.09.2014 klo 15:25"]

Hei, mikä mahtaa olla sen leikin/kisailun nimi, jossa seistään pitkän lankun päällä (joka on noin puolen metrin korkeudella maasta) ja siitä sitten yritetään töniä vastapuolta alas? Siis kisailijat nousevat lankulle sen molemmista päistä ja pyrkivät pudottamaan vastustajan alas.

Tuo oli suosittu ala-asteella minun koulussa.

19

[/quote]

Meillä sitä kutsuttiin kukkotappeluksi ja vaikeutettu versio tehtiin yhdellä jalalla.
[/quote]

Meillä mentiin pukkista!

Joulu- ja kevätjuhlissa oli aina näytelmiä, joihin pääsi esiintymään jos halusi ja vuorosanat opeteltiin ulkoa. Laulukokeet oli sellaisia, että jokainen vuorollaan lauloi koko luokan kuullen ja opettaja säesti pianolla. Laulusuoritus myös arvosteltiin siinä kaikkien kuullen.

Tytöt ja pojat vaihtoi jossakin vaiheessa käsityöryhmiä niin että tytöt meni puukäsitöihin ja pojat rättikässyihin. Siellä sitten tytöt väsäsi klenkkaavia kenkätelineitä ja pojat virkkasi hikisiä patalapuntekeleitä.

Välitunneilla oli mentävä ulos, opettaja kiersi koulun sisällä ettei kukaan voinut jäädä sisälle. Jos oli tosi kova pakkanen, sai olla sisällä. Ja talvisin liikuntatunneilla hiihdettin ja luisteltiin, luisteltiin ja hiihdettiin. Huono homma oli se, että luistelukaukalo oli jäädytetty ties miten ja älyttömän epätasainen ja möykkyinen, jolloin luistelu ei ollut kivaa eikä edes kovin turvallista. Hiihtokilpailut, suunnistuskilpailut, juoksukilpailut, kaikki kilpailut oli todella tärkeitä ja oppilaita laitettiin "paremmuusjärjestykseen" ihan huoletta ja tulokset oli seinällä. Sisäliikuntatunneilla juostiin ympäri liikuntasalia ja opettaja paukutti rumpua tai tamburiinia.

Oppiaineiden arvostuksessa oli selvää, että matematiikkaa pidettiin arvossa. Ne oppilaat, jotka oli todella hyviä matematiikassa, saivat helposti hyviä arvosanoja muistakin aineista ja matematiikassa huonoja pidettiin muutenkin tyhminä, vaikka olisivat olleet todella hyviä esim. englannissa, ainekirjoituksessa tai kuvaamataidossa. Luovuutta ei oikein pidetty arvossa, onhan se kiva jos osaa piirtää ja kirjoittaa, mutta ei sillä mitään tee.

Ei ollut nykyajan Wilmaa, vanhemmat eivät siis oikein pysyneet perässä siitä mitä koulussa tapahtui. Ei nettiä eikä kännyköitä häiritsemässä muksujen opiskelurauhaa. Välitunneilla leikittiin ja liikuttiin ulkona. Tavallista ja paljon vähemmän kaoottista elämää kuin nykyään.

Lapset menivät kouluun kävellen ja pyöräillen. Monella luokalla kaikki osallistuivat uskonnonopetukseen. Välitunneilla pelattiin jalkapalloa koko ajan. Pihalla oli monia pelejä menossa. Koulualueelta ei saanut poistua eikä esim. karkkia ollut koskaan mukana kenelläkään.

Uskonnonopettaja, ulkonäöltään harras vanhapiika, opetti raamattua sanasta sanaan totena, yllytti rukoilemaan yms. nykyään täydestä hihhulimeiningistä käyvää touhua. Kaikki tämä samaan aikaan ankarana ja hyvin tuomitsevana mutta autuas uskovainen hymy kasvoillaan.

Koulussa oli kovikset (pukeutuivat pelottavasti rock-punk-heavy - henkisesti) ja heidän yläpuolellaan, muista eristettyinä, tarkkislaiset. He saattoivat näyttää vähemmän pelottavilta mutta heistä liikkui hurjia huhuja siitä miten olivat esim. lyöneet veitsellä ruokalassa toista oppilasta ja siksi joutuneet tarkkikselle. Koviksetkin olivat hiiren hiljaa kun tarkkislaiset kulkivat opettajansa johdolla käytävällä. Muulloinhan kovikset hallitsivat välitunteja ja saattoivat vaikkapa raahata pienempiään koulun taakse hakattavaksi.

Koulukirjat saatiin aina uusina tai korkeintaan olivat olleet yhtellä käyttäjällä. Omilla lapsilla koulukirjoissa lukee jo valmiisi 10 edellisen käyttäjän nimeä.

Opettaja oli auktoriteetti ja luokissa hyvä työrauha.

Luokissa istuttiin tyttö poikapareittain nenät kohti liitutaulua. Omilla lapsilla luokissa istutaan ryhmittäin.

Koulussa 80- luvulla ja vähän 70-luvullakin. Kuri oli miltei armeijatyylistä sekä myös uskonnollissävytteistä. Kunnioitettiin opettajaa, teititeltiin tai sanottiin esim. Voisiko opettaja tulla katsomaan... Ketään ei suoranaisesti kiusattu, koska kuri... Näin siis ala-asteella. Joutui jälki-istuntoon ja pyytämään toiselta kaikkien toisten edessä anteeksi. Paitsi yksi paha kiusaamistapaus oli, vasemmistolaisten kotien lapset vihasivat eräitä lahkolaisuskovaisten lapsia, pakottivat heidät vessaan ja pistelivät neuloilla. Silloin ei vielä ollut koulussamme sitä uutta tiukempaa johtajaopettaja joten en muista seurasiko tästä mitään. Vessa oli pihawc alakoulussa. Kolme pöntönreikää vierekkäin. Piilosilla mentiin jopa pöntönreiistä karkuun. Ei niin hygieenistä.. Muutos ala-asteelta yläasteelle oli hurja. Yläkoulun puolella kiusattiin sitten sitäkin enemmän, läskiksi, haisuliiniksi, köyhäksi, ihan mitä vaan. Siellä en muista kenenkään puuttuneen asiaan koskaan. Minua ei kiusattu, enkä kiusannut toisia mutten kyllä ketään auttanutkaan. Suuri osa oppilaista kävi välitunnilla salaa tupakalla eikä siitäkään seurannut koskaan mitään. Kirjat saatiin uusina ja omaksi. Hauskaa oli kun oli teemapäiviä koululla esim. Poliisi, teatteri yms. Tasokurssit oli ja ne olivat järkevät. Itsellä oli laajat kaikissa. Kouluruoka oli etenkin ala-asteella hyvää... Omassa keittolassa tehtyä. Yläasteella huonompaa. Kivana lisänä oli että yläasteella sai välipalaa... Täytettyjä sämpylöitä, jugurtti ja teetä tai mehua.