Oletko koskaan ajatellut, kuinka hyvä asia se onkaan (ihmisiin kiintymisestä)
kun (jos) sulla kestää kauan päästä yli menetyksistä, päästä yli menetetyistä ihmisistä? Se on vain hyvä asia, poislukien kärsimys, jonka kauan asioita sureva itse käy raskaasti läpi. Mutta se kertoo vain kyvystä rakastaa ja kiintyä syvästi. Erittäin arvokasta elämässä.
Kommentit (26)
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:02"]
kun (jos) sulla kestää kauan päästä yli menetyksistä, päästä yli menetetyistä ihmisistä? Se on vain hyvä asia, poislukien kärsimys, jonka kauan asioita sureva itse käy raskaasti läpi. Mutta se kertoo vain kyvystä rakastaa ja kiintyä syvästi. Erittäin arvokasta elämässä.
[/quote]Tavallaan näin. Jos ei se pitkä sureminen estä jatkamasta elämässä eteenpäin ja kiintymästä muihin ihmisiin. Silloin voin sanoa rakastaneensa syvästi - mutta vain kerran.
Ymmärsit ihan väärin, 2. Jos susta on heikkoa olla voimakas tunteissaan, ja näin ollen ne tunteet myös kestävät aikaakin (ne eivät ole kuin höytyviä tuulessa, menevät ja tulevat), niin et puhu oikeastaan edes samaa kieltä kanssani. En jaksa alkaa selventää enempää, turhaa. :) Aloitus vain kumpusi siitä, kun katsoin menneeseen itseäni lämpimästi rakastaen.
ap
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:17"]
Paikallaan junnaamisesta ja muutoksen pelosta se kertoo. Heikosta ihmisestä. Kyku rakastaa on jotakin paljon yleishyödyllisempää, ja edellyttää vahvuutta.
[/quote]
Tunteettoman ihmisen tekstiä.
Olipa ihanan ajankohtainen aloitus omaan elämääni! Olen kipuillut erään menetyksen kanssa oikeastaan koko viime talven, juttu alkoi lokakuussa, ja juuri tänään tuntuu taas pitkästä aikaa siltä, että helpottaa. Ei ole vielä kokonaan ohi, mutta helpottaa.
Tajusin, ettei mun tarvitse tämän menetyksen(?) jälkeen palata enää menneeseen (koska mulla on siihen liittyen muitakin ongelmia, lähinnä henkisiä), vaan voin siirtyä nykyisyyteen ja/tai tulevaan. Olen aina ollut oikea menneisyydessä jäkittäjä koko ikäni. Ehkä tarvittiin vähän rajumpaa ravistelua (sitä tämä on ollut), että pääsen sieltä oikeasti irti. Huh, kiitos.
Se mikä ei vielä ole auennut minulle, on, että mitä tulee tilalle. Tämän asian käsittelemisen tilalle. On "hiukka" tyhjä olo, siis täysin tyhjä.
6
Eniten kiitollinen elämässäni olen pitkäaikaisista ihmissuhteistani. Minulla kun ei ole perhesuhteita. Sairastan vielä mt-sairautta jossa ei välttämättä ole itsestäänselyys pitkäaikaiset ihmissuhteet. Olen onnekas ja kiitollinen. Juuri tulin ystävän juhlista ja koen suurta onnellisuutta tästä!
Vuosi meni isän suremiseen. Toki yksilöllistä ja jos olisi vanhana kuollut, niin tuskin olisin surrut niin paljon.
AV:llä on usein outona yhteensattumana kirjoitus, joka jotenkin on auttanut minua muuten tuon surun käsittelyssä. Niin taas tänäänkin, tämä.
6
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:32"]
Kiitos ap sanoistasi.
[/quote]
Ole hyvä, virtuaalinen ystäväiseni. :) Sanonpa vaan, että kaikelle voi löytää vastauksen lopulta. Se mitä kannan sisimmässäni, on mielestäni todella arvokasta, lapsuudessa saatua. Tärkeintä mitä minulla koskaan on.
Rakkaus voi satuttaa ja olla joskus yhtä sekasotkua ja kärsimystä, mutta silti kyky siihen on arvokkaampaa kuin mikään muu. Eikä tämä mikään uusi havainto tietenkään ole, ikivanha totuus, mutta joskus asiat kokee vain niin pohjamutia myöten itse, että ne pitää sanoa useaan kertaan ääneen, tai kirjoittaa.
ap
Hassua, olen ajatellut tuota ihan samaa asiaa paljon viime aikoina. Kun kiinnyn ihmiseen, se on erittäin vahva ja syvä tunne. Kestää pitkään päästä yli tärkeästä henkilöstä. Nytkin olen sellaisessa oudossa välitilassa, en enää haikaile hänen peräänsä, mutta en ole vielä valmis mihinkään uuteen. Ehtii ainakin käsitellä asian oman päänsä sisällä, ja sitten on toivottavasti valmis kohtaamaan uusia ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:02"]kun (jos) sulla kestää kauan päästä yli menetyksistä, päästä yli menetetyistä ihmisistä? Se on vain hyvä asia, poislukien kärsimys, jonka kauan asioita sureva itse käy raskaasti läpi. Mutta se kertoo vain kyvystä rakastaa ja kiintyä syvästi. Erittäin arvokasta elämässä.
[/quote]
Mieluummin luopuisin siitä kyvystä. Se tuo vain ja ainoastaa surua js kipua.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:44"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:02"]kun (jos) sulla kestää kauan päästä yli menetyksistä, päästä yli menetetyistä ihmisistä? Se on vain hyvä asia, poislukien kärsimys, jonka kauan asioita sureva itse käy raskaasti läpi. Mutta se kertoo vain kyvystä rakastaa ja kiintyä syvästi. Erittäin arvokasta elämässä. [/quote] Mieluummin luopuisin siitä kyvystä. Se tuo vain ja ainoastaa surua js kipua.
[/quote]
En ajattele noin, en ainakaan enää. Se antaa sulle myös elämäsi mahdollisesti parhaat päivät. Ne hetket, jolloin et yhtää enempää voisi kokea olevasi elossa. Jos on rakastanut niin paljon kuin on mahdollista, on elänyt siihen etappiin saakka, missä eniten annettiin. Raha ei milloinkaan voi antaa samaa, eikä mikään muukaan. Ja mikään ei estä sitä toistumasta, niin kauan kuin elät. Sivuja käännettäväksi kokonainen yksi elämä.
ap
kyllä vain, mutta läheisen menetys kuolemalle on melkein liian rankkaa.
Juu, ja pitää olla kiitollinen kun sydän särjetään koska IHANAA!!! sä ääliö pystyit vielä rakastumaan! Jee!
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:51"][quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:44"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:02"]kun (jos) sulla kestää kauan päästä yli menetyksistä, päästä yli menetetyistä ihmisistä? Se on vain hyvä asia, poislukien kärsimys, jonka kauan asioita sureva itse käy raskaasti läpi. Mutta se kertoo vain kyvystä rakastaa ja kiintyä syvästi. Erittäin arvokasta elämässä. [/quote] Mieluummin luopuisin siitä kyvystä. Se tuo vain ja ainoastaa surua js kipua.
[/quote]
En ajattele noin, en ainakaan enää. Se antaa sulle myös elämäsi mahdollisesti parhaat päivät. Ne hetket, jolloin et yhtää enempää voisi kokea olevasi elossa. Jos on rakastanut niin paljon kuin on mahdollista, on elänyt siihen etappiin saakka, missä eniten annettiin. Raha ei milloinkaan voi antaa samaa, eikä mikään muukaan. Ja mikään ei estä sitä toistumasta, niin kauan kuin elät. Sivuja käännettäväksi kokonainen yksi elämä.
ap
[/quote]
Ja vitut. Itsesuojeluvaisto pitää huolen siitä että kun tarpeeksi monta kertaa kärsii niitä menetyksiä, niin mieluummin vetää ittensä vaikka narun jatkoksi.
Mutta aina on teitä pollyannoja.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:02"]kun (jos) sulla kestää kauan päästä yli menetyksistä, päästä yli menetetyistä ihmisistä? Se on vain hyvä asia, poislukien kärsimys, jonka kauan asioita sureva itse käy raskaasti läpi. Mutta se kertoo vain kyvystä rakastaa ja kiintyä syvästi. Erittäin arvokasta elämässä.
[/quote]
Kerrohan millä lailla se on erittäin arvokasta?
[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 00:00"]
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:02"]kun (jos) sulla kestää kauan päästä yli menetyksistä, päästä yli menetetyistä ihmisistä? Se on vain hyvä asia, poislukien kärsimys, jonka kauan asioita sureva itse käy raskaasti läpi. Mutta se kertoo vain kyvystä rakastaa ja kiintyä syvästi. Erittäin arvokasta elämässä. [/quote] Kerrohan millä lailla se on erittäin arvokasta?
[/quote]
Samaa mietin.
Minulle riittää se, että osaan kiintyä ja rakastaa melko paljon ja päästä yli sydänsuruista hajattomatta itseäni kuukausiksi tai vuosiksi. Itse asiassa tilanne on paljon parempi niin.
[quote author="Vierailija" time="30.08.2014 klo 23:51"]
Se antaa sulle myös elämäsi mahdollisesti parhaat päivät. Ne hetket, jolloin et yhtää enempää voisi kokea olevasi elossa.
[/quote]
Mitkään elämäni parhaista hetkistä eivät liity voimakkaisiin tunteisiin. Ja miksi liittyisivätkään: tunteet ovat vain tilapäisiä mielen tuotoksia. Ne ovat parhaimmillaan oikein mukavia (kuten rakastuminen), mutta loppujen lopuksi ne ovat vain tunteita, eikä niihin kannata jäädä sen enempää kiinni.
Elämäni parhaita hetkiä ovat olleet ne, kun olen havahtunut siihen, miten elän juuri sellaista elämää kuin haluan ja teen juuri sitä, mistä nautin, missä olen hyvä ja mikä on minulle kaikkein tärkeintä. Toisin sanoen arvot ovat paljon tärkeämpiä onnellisuuteni kannalta kuin tunteet. -20
Paikallaan junnaamisesta ja muutoksen pelosta se kertoo. Heikosta ihmisestä.
Kyku rakastaa on jotakin paljon yleishyödyllisempää, ja edellyttää vahvuutta.