Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
6kk vauva ja ”aviolliset velvollisuudet” ei vaan kiinnosta
12.08.2021 |
Tämä aloitus varmaan vetää kaikki pervot puoleensa, mutta toivon silti saavani ihan asiallisiakin vastauksia. Raskausaikana haluja olisi ollut minulla, mutta ei miehellä. Meillä harrastettiin seksiä ehkä 2-4 kertaa koko raskauden aikana, kun aiemmin kuitenkin vuosia 1-2 kertaa viikkoon. Nyt sitten, kun vauva on puolisenvuotias, on äidillä halut hukassa. Koen että olen vain äiti, en enää ihminen enkä varsinakaan vaimo lainkaan. Hoidan vain vauvaa ja kotia. Mies kyllä hoitaa vauvaa vapaa-aikanaan, mutta mulla ei ole energiaa hoitaa itseäni. Jaksan nipinnapin huolehtia pakollisesta hygieniastani, mutta ei ole ollut aikaa eikä energiaa käydä esim. kampaajalla tai muutenkaan huolehtia itsestään. Ne vähät kerrat, kun mies ilmaisee halukkuutensa, ovat alkaneet ärsyttää. Keskellä yötä, kun olen syöttänyt vauvan, haluan vielä nukkua enkä edes jaksaa yrittää innostua. Päivisin kuljen venähtäneissä kotirievuissa ja tunnen itseni, kuten jo aiemmin sanoin, vain äidiksi ja siitä jos jostain on erotiikka kaukana. Lasta ei saada mihinkään hoitoon, ollaan vaan jatkuvasti kolmistaan kotona. Siihen, miksi mulla ei ole aikaa eikä energiaa huolehtia itsestäni, en jaksa edes mennä. Sitä ei vain ole. Tätäkö tämä nyt on?
Kommentit (222)
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Paitsi että tässä tapauksessa mies oli se, joka aloitti seksittömyyden. Ei voi olettaa, että omalla valinnalla ei olisi seurauksia. Jos ensin kuukausia torjuu toisen, on turha vaatia sääliä kun yhtäkkiä ei saakaan seksiä.
Vain yksi kysymys ap:lle: kannattiko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Paitsi että tässä tapauksessa mies oli se, joka aloitti seksittömyyden. Ei voi olettaa, että omalla valinnalla ei olisi seurauksia. Jos ensin kuukausia torjuu toisen, on turha vaatia sääliä kun yhtäkkiä ei saakaan seksiä.
Tuollaisella "mutta kun sinä ensin" asenteella parisuhde tuskin koskaan toimii. Aito ymmärtäminen ja keskusteluyhteys lähtee siitä että tajutaan ettei toinen tee mitään vain pahuuttaan vaan siinä on takana paljon syvemmällä olevia syitä ja tunteita. Toista syyttelemällä näihin ei vain koskaan päästä pureutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on jos aikuinen ihminen ei saa itse itseään tyydytettyä? Monet elää ilman toisen ihmisen kanssa harrastettavaa seksiä vuosikausia ja silti toimintakyky säilyy kunnes sen aika taas on. Aivan turha siitä on tehdä pakkopullaa.
Amen! Minulla on korkea libido ja ovulaation aikaan hypin seinillä, jos en saa orgasmia säännöllisesti, vaikka sen 5 kertaa päivässä, jos muu ei auta. Mutta, olen elänyt tietoisesti yksin (ja lapsettomana) ilman seksiä toisen ihmisen kanssa kohta 17 vuotta. Ihan ongelmitta hoituu omista tarpeista huolehtiminen. Nykyisin lelut ovat mahtavia ja netti on täynnä ties mitä inspiraatiota.
Toivottavasti kuitenkin joskus löydän miehen, jonka kanssa natsaa, ja joka jaksaa panna. Koska minä jaksan :D
Joo, kyllä minäkin olen sinkkuna pärjännyt vuosia omalla kädellä. Parisuhteeseen se ei kuulu. Mieluummin etsii ihmisen jonka kanssa tarpeet osuu paremmin yksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Paitsi että tässä tapauksessa mies oli se, joka aloitti seksittömyyden. Ei voi olettaa, että omalla valinnalla ei olisi seurauksia. Jos ensin kuukausia torjuu toisen, on turha vaatia sääliä kun yhtäkkiä ei saakaan seksiä.
Tuollaisella "mutta kun sinä ensin" asenteella parisuhde tuskin koskaan toimii. Aito ymmärtäminen ja keskusteluyhteys lähtee siitä että tajutaan ettei toinen tee mitään vain pahuuttaan vaan siinä on takana paljon syvemmällä olevia syitä ja tunteita. Toista syyttelemällä näihin ei vain koskaan päästä pureutumaan.
No silloin se ymmärtäminen kohdistuu myös vaimoon eikö pelkästään mieheen. Ja tottakai torjunta vaikuttaa. Ei kukaan halua seksiä miehen kanssa, joka ei pidä itseään aidosti haluttavana.
Joissain perheissä on sovittu yöheräämiset hyvinkin tasan, tyyliin että pe/la välisen yön sinä hoidat yöheräilyt ja la aamuna aamusyötön yms. ja vastaavasti la/su välisen yön ja su aamun minä. Näin kumpikin saa yhden aamun, kun voi vaan levätä sängyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joissain perheissä on sovittu yöheräämiset hyvinkin tasan, tyyliin että pe/la välisen yön sinä hoidat yöheräilyt ja la aamuna aamusyötön yms. ja vastaavasti la/su välisen yön ja su aamun minä. Näin kumpikin saa yhden aamun, kun voi vaan levätä sängyssä.
Tämä on minusta ainoa oikea tapa toimia.
T. Neljän lapsen äiti, seksiä oli jokaisen raskauden ja myös imetyksen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Mutta eihän se, että sanotaan, ettei 6kk ilman seksiä heilauta parisuhdetta mihinkään tarkoita, etteikö se voisi olla toiselle tai molemmille vaikeaa tai etteikö kaikenlaisia ajatuksia otettaisi tosissaan. Tai ettei kuunneltaisi, miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllähän nämä mahtuvat mukaan ja nimenomaan auttavat sitä, ettei se 6kk ilman seksiä heilauttaisi parisuhdetta mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Tämä. Eikä se pelko seksielämän palautumattomuudesta ole aina edes aiheeton, ei se kaikilla enää virkisty. Selibaatti varmaan joskus katkeaa, mutta osalla naisista halut ei palaa raskautta edeltävälle tasolle enää koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vain yksi kysymys ap:lle: kannattiko?
Päätin että vittuilijoille en edes vastaa, mutta teen nyt poikkeuksen.
Kannatti. Kyllä kannatti. Mulla on maailman ihanin ja upein asia; oma lapsi ja sen takia kyllä kannatti. Vanhemmaksi tuleminen on ihan valtava kriisi elämässä ja muuttaa niin montaa elämänaluetta, että siihen ei voi etukäteen varautua. Joillain nämä siirtymät käyvät kivuttomammin ja joillain vaativat enemmän työtä. Meillä se vaatii enemmän työtä, mutta peruakaan tätä ei enää voi, enkä edes haluaisi. Vertaistuellista vinkkiä lienee jokaisella oikeus kysyä omaan tilanteeseensa. Sulle antaisin vinkiksi peiliin katsomisen. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Paitsi että tässä tapauksessa mies oli se, joka aloitti seksittömyyden. Ei voi olettaa, että omalla valinnalla ei olisi seurauksia. Jos ensin kuukausia torjuu toisen, on turha vaatia sääliä kun yhtäkkiä ei saakaan seksiä.
Tuollaisella "mutta kun sinä ensin" asenteella parisuhde tuskin koskaan toimii. Aito ymmärtäminen ja keskusteluyhteys lähtee siitä että tajutaan ettei toinen tee mitään vain pahuuttaan vaan siinä on takana paljon syvemmällä olevia syitä ja tunteita. Toista syyttelemällä näihin ei vain koskaan päästä pureutumaan.
No silloin se ymmärtäminen kohdistuu myös vaimoon eikö pelkästään mieheen. Ja tottakai torjunta vaikuttaa. Ei kukaan halua seksiä miehen kanssa, joka ei pidä itseään aidosti haluttavana.
Tietenkin ymmärtäminen kohdistuu ihan molempiin. Ja juuri noista tunteista joita mm. torjunta tai seksittömyys aiheuttavat pitää voida keskustella avoimesti eikä syytellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Mutta eihän se, että sanotaan, ettei 6kk ilman seksiä heilauta parisuhdetta mihinkään tarkoita, etteikö se voisi olla toiselle tai molemmille vaikeaa tai etteikö kaikenlaisia ajatuksia otettaisi tosissaan. Tai ettei kuunneltaisi, miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllähän nämä mahtuvat mukaan ja nimenomaan auttavat sitä, ettei se 6kk ilman seksiä heilauttaisi parisuhdetta mihinkään.
Nämä vain pitäisi useammin sanoittaa auki. Liian moni ihan todella ajattelee että parisuhde voidaan laittaa vauvavuodeksi noin vain "hyllylle" ja ottaa se ihan muutumattomana takaisin. Toki voidaan mutta ei ilman että asiasta jatkuvasti keskustellaan ja kuunnellaan molempien tunteita ja ajatuksia.
Ainakin minulle miehenä oli aivan ratkaisevan tärkeää että vaimoni sanoi jatkuvasti että hänkin odottaa ihan yhtä malttamattomasti kuin minä sitä että suhteemme palautuu taas lähemmäksi sitä mitä se oli ennen vauvaa. Se antoi sen tunteen että hänkään ei halunnut luopua mistään, se ei vain onnistunut ihan vielä. Ja se antoi tunteen että minä olen edelleen hänelle yhtä tärkeä kuin ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No hei, sinulla vasta 6kk synnytyksestä. Tuo nyt on ihan normaalia tuossa vaiheessa ettei seksi huvita.
No mun mielestä puoli vuotta ei ole normaalia.
Meillä oli parin viikon päästä seksiä synnytyksestä ja sekin tuntui jo liian pitkältä ajalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Mutta eihän se, että sanotaan, ettei 6kk ilman seksiä heilauta parisuhdetta mihinkään tarkoita, etteikö se voisi olla toiselle tai molemmille vaikeaa tai etteikö kaikenlaisia ajatuksia otettaisi tosissaan. Tai ettei kuunneltaisi, miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllähän nämä mahtuvat mukaan ja nimenomaan auttavat sitä, ettei se 6kk ilman seksiä heilauttaisi parisuhdetta mihinkään.
Nämä vain pitäisi useammin sanoittaa auki. Liian moni ihan todella ajattelee että parisuhde voidaan laittaa vauvavuodeksi noin vain "hyllylle" ja ottaa se ihan muutumattomana takaisin. Toki voidaan mutta ei ilman että asiasta jatkuvasti keskustellaan ja kuunnellaan molempien tunteita ja ajatuksia.
Ainakin minulle miehenä oli aivan ratkaisevan tärkeää että vaimoni sanoi jatkuvasti että hänkin odottaa ihan yhtä malttamattomasti kuin minä sitä että suhteemme palautuu taas lähemmäksi sitä mitä se oli ennen vauvaa. Se antoi sen tunteen että hänkään ei halunnut luopua mistään, se ei vain onnistunut ihan vielä. Ja se antoi tunteen että minä olen edelleen hänelle yhtä tärkeä kuin ennenkin.
Tässä taitaa vaan olla isompia ongelmia taustalla, kun ap sanoi aiemmin ketjussa että jopa toivoo miehen käyvän vieraissa että saisi tekosyyn potkaista pihalle. Se on aika kaukana tuosta "yhdessä odotetaan innolla suhteen palautumista" -tilanteesta. Sinun vaimosi antoi sinulle tunteen että olet hänelle edelleen tärkeä. Ap ei voi tätä antaa, koska mies ei ole hänelle tärkeä. Ainakaan tällä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä kestit raskauden ja synnytyksen, siihen päälle vielä yösyötöt.
Kyllä miehen pitää kestää oma osansa.Ja nyt kun et enää imetä, miehelle puolet yösyötöistä. Uni on kaikkein keskeisin asia jaksamisessa.
No ei todellakaan, jos käy töissä. Se herää, joka on kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Mutta eihän se, että sanotaan, ettei 6kk ilman seksiä heilauta parisuhdetta mihinkään tarkoita, etteikö se voisi olla toiselle tai molemmille vaikeaa tai etteikö kaikenlaisia ajatuksia otettaisi tosissaan. Tai ettei kuunneltaisi, miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllähän nämä mahtuvat mukaan ja nimenomaan auttavat sitä, ettei se 6kk ilman seksiä heilauttaisi parisuhdetta mihinkään.
Nämä vain pitäisi useammin sanoittaa auki. Liian moni ihan todella ajattelee että parisuhde voidaan laittaa vauvavuodeksi noin vain "hyllylle" ja ottaa se ihan muutumattomana takaisin. Toki voidaan mutta ei ilman että asiasta jatkuvasti keskustellaan ja kuunnellaan molempien tunteita ja ajatuksia.
Ainakin minulle miehenä oli aivan ratkaisevan tärkeää että vaimoni sanoi jatkuvasti että hänkin odottaa ihan yhtä malttamattomasti kuin minä sitä että suhteemme palautuu taas lähemmäksi sitä mitä se oli ennen vauvaa. Se antoi sen tunteen että hänkään ei halunnut luopua mistään, se ei vain onnistunut ihan vielä. Ja se antoi tunteen että minä olen edelleen hänelle yhtä tärkeä kuin ennenkin.
Tässä taitaa vaan olla isompia ongelmia taustalla, kun ap sanoi aiemmin ketjussa että jopa toivoo miehen käyvän vieraissa että saisi tekosyyn potkaista pihalle. Se on aika kaukana tuosta "yhdessä odotetaan innolla suhteen palautumista" -tilanteesta. Sinun vaimosi antoi sinulle tunteen että olet hänelle edelleen tärkeä. Ap ei voi tätä antaa, koska mies ei ole hänelle tärkeä. Ainakaan tällä hetkellä.
Mites mies voisi ollakaan aloittajalle tärkeä, hänhän kertoo moneen otteeseen tuntevansa olevan vain äiti, ei puoliso ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna ukolle lahjakortti "hierojalle"
Kukahan antais tälle äidille lahjakortin omaan aikaan ja itsensä hoitamiseen, vois kummasti alkaa seksikin taas kiinnostaa?
Ei kuitenkaan ala. Been there done that and so on...
Ainakin oma ex-vaimo vaan tuntui tulevan yhä ahdistuneempana takaisin noista "latautumiskerroista" vaikka kuinka yritin olla ymmärtäväinen ja hellä. Joten lopetin sitten yksipuolisen panostamisen. Kyllä se muutos pitää lähteä omasta päästä, ei sitä pysty pakottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitiys on niin kokonaisvaltainen juttu että ei siinä nyt yhtäkkiä vauvan syntymän jälkeen mitkään halut tulee mistään napista painamalla takaisin. Hormonit vaikuttaa vielä pitkään synnytyksen jälkeenkin siihen ettei haluja ole. Ne tulee ihan itsestään takaisin kun vauva kasvaa eikä ole enää niin kiinni äidissä, äiti saa unta ja omaa aikaa ja kroppa toipuu synnytyksestä.
Jos suhde on muuten kunnossa niin joku 6kk ilman seksiä ei vielä heiluta parisuhdetta mihinkään.
Tämä on minusta väärä asenne vaikka ymmärränkin pointin.
Ihan samalla tavalla kun se imettävä äiti ei voi mitään sille että siinä tilanteessa seksi ei kiinnosta, ei mieskään voi mitään sille että kuukausien seksittömyys voi rassata paljonkin vaikka kuinka järjellä ajattelisi että se on vain lyhyt vaihe.
Ei ihmisten ajatuksia ja tunteita voi unohtaa ja sanoa että pitää vain jaksaa. Kyllä kaiken a ja o on se että ollaan valmiita oikeasti kuuntelemaan sitä miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllä moni mies voi ihan aidosti pelätä että se seksielämä oli nyt sitten tässä vaikka kuinka sanottaisiin että se vähitellen palautuu. Nämä ajatukset pitää siis ottaa tosissaan eikä vain painaa jonnekin piiloon. Tai pahimmillaan leimata mies epäkypsäksi vain seksiä ajattelvaksi ääliöksi jos ei pysty helposti olemaan kuukausia ilman puolison kosketusta.
Mutta eihän se, että sanotaan, ettei 6kk ilman seksiä heilauta parisuhdetta mihinkään tarkoita, etteikö se voisi olla toiselle tai molemmille vaikeaa tai etteikö kaikenlaisia ajatuksia otettaisi tosissaan. Tai ettei kuunneltaisi, miltä eri asiat siitä kumppanista tuntuvat ja millaisia epävarmuuksia ja pelkoja ne kenties tuovat esiin. Kyllähän nämä mahtuvat mukaan ja nimenomaan auttavat sitä, ettei se 6kk ilman seksiä heilauttaisi parisuhdetta mihinkään.
Nämä vain pitäisi useammin sanoittaa auki. Liian moni ihan todella ajattelee että parisuhde voidaan laittaa vauvavuodeksi noin vain "hyllylle" ja ottaa se ihan muutumattomana takaisin. Toki voidaan mutta ei ilman että asiasta jatkuvasti keskustellaan ja kuunnellaan molempien tunteita ja ajatuksia.
Ainakin minulle miehenä oli aivan ratkaisevan tärkeää että vaimoni sanoi jatkuvasti että hänkin odottaa ihan yhtä malttamattomasti kuin minä sitä että suhteemme palautuu taas lähemmäksi sitä mitä se oli ennen vauvaa. Se antoi sen tunteen että hänkään ei halunnut luopua mistään, se ei vain onnistunut ihan vielä. Ja se antoi tunteen että minä olen edelleen hänelle yhtä tärkeä kuin ennenkin.
Ilmeisesti sitten pitäisi sanoittaa auki. Minusta on ihan todella itsestään selvää, että 6kk seksittömyyttä ei hyvää suhtdetta hetkauta mihinkään suuntaan. Mutta yhtä lailla minusta on täysin selvää, että tuon 6kk aikana tottakai puhutaan tunteista, myös seksistä, kerrotaan että kaipaa seksiä jne. Eikö se sisälly jo siihen että ollaan parisuhteessa? Eihän se 6kk seksittömyys tarkoita että parisuhde laitetaan hyllylle. Parisuhde on paljon muutakin kuin seksiä. Ja jos ollaan 6kk seksittä, niin siihen on aivan varmasti todella hyvä syy.
Alue: Aihe vapaa
Sun on väännettävä miehelle rautalangasta, mitä tarvitset. Et voi enää ohittaa sun omia tarpeita. Jotkut vaan on toopempia kuin toiset, eikä ymmärrä. Jos tästä tulee kynnyskysymys, niin sitten se alkaa olla eron paikka. Mies ei voi sua pakottaa enää, koska et enää pärjää.