Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muutin tänään pois vanhempieni luota 2 kk ikäisen vauvani kanssa

Vierailija
27.08.2014 |

Vauva nukkuu jo mutta mulla on ihan hirveä koti-ikävä ja pelottaa mennä nukkumaan uudessa paikassa jota en osaa vielä kutsua kodiksi. Toisaalta onnellinen tästä askeleesta eteenpäin elämässä. Miten uskaltaisi sammuttaa valot ja rauhoittua?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
27.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän tunteen. Iloitse pienestä tuhisevasta nyytistä joka antaa sinun nukkua :) laita valot pois ja sulje silmät miettien mitä kivaa tekisitte huomenna. Hyvää yötä :)

Vierailija
2/6 |
28.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olet nuori vielä, niin ehkä kannattaa herkästi muuttaa sinne vanhemmilleen vielä takaisin, jotta saa tukea sen vauvan hoitoon. (Oletan, ettei sulla ole miestä.) Surullinen ajatus, että olet nuori ja kaksin vauvan kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
28.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä sammuta valoja, oli aika jolloin en uskaltanut ajatellakaan nukahtamista ja luin niin kauan kuin nukahdin valot päällä. Puolen vuoden jälkeen uskalsin nukahtaa ja sammuttaa valot. Tosin oma tilanteeni ei ollut noin ihanan onnellinen kuin sinun. 

Vierailija
4/6 |
28.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei hätää. Onnea vauvasta ja uudesta kodista! Elämä kantaa. Rentouta mieltäsi kuuntelemalla Youtubesta kivaa rentoutusäänitettä tai vain hengittelemällä rauhallisesti ja rentouttamalla lihaksiasi varpaista alkaen. 

Vierailija
5/6 |
28.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Himmennä valot kuitenkin. Vauvankin on hyvä erottaa, että hämärässä tai pimeässä nukutaan. Teillä on toisenne. Vanhempasi tukevat ilmeisesti. Kaikki menee hyvin. :)

Vierailija
6/6 |
28.08.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä tässä kaksio, vauva siis saa nukkua makuuhuoneen puolella pimeässä ja minä vielä olohuoneen puolella huitelen hereillä. Tämä on niin uutta kaikkine jännityksineen että ajatukset vaan vilisee päässä etten osaa/uskalla mennä nukkumaan, niin vieraalta paikalta tuntuu. Kuinkahan nopeasti tähän tottuu?

Kyllä vanhemmat on tukenani vaikka nyt asuvatkin 40km päässä. Mies ei ole enää kuvioissa, menehtyi jo raskauden alkuvaiheessa. Suru on suuri edelleen mutta lapsen takia haluan jatkaa ja jaksaa elämässä. Nuori olen 18v, elämä edessä. Nyt vaan uutta ja pelottavaa:)

Ap.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi yhdeksän neljä