Pakkosyöttäminen koulussa
Kuinkahan yleistä nykyäänkin vielä on, että lapsia "pakkosyötetään" koulussa? Entä onko se oikein? Minkä verran pitää maistaa ruokaa?
Oma lapseni on viidennellä luokalla, eikä ole mitenkään erityisen nirso ruoan suhteen, mutta maksalaatikkoa ei suostu syömään. Koulussa oli ollut sitä viime viikolla ja kun lapseni oli kieltäytynyt sitä ottamasta, oli opettaja hakenut sitä ja pakottanut syömään. Opettaja oli istunut vieressä ja vahtinut, että lapsi myös syö sen. Aikaa tähän oli mennyt koko ruokatunti ja seuraava välitunti. Lapsen ja opettajan kertomukset ovat yhtenäiset, sillä opettaja laittoi "ruokalassa niskottelusta" viestin kotiin.
Itse en oikein tiedä mitä tuosta pitäisi ajatella. Itsekään en pysty syömään kaikkia ruokia yökkimättä. Maistamisen pakon ymmärrän, mutta viidesluokkalainen on jo maistanut maksalaatikkoa niin monta kertaa, että tietää mille se maistuu. Mitä mieltä asiasta?
Kommentit (63)
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 14:55"]
Mun mielestä on hölmöä opettaa lapset siihen, että ruuan voi korvata näkkärillä. Oma lapseni inhoaa pinaattilettuja. Sen sijaan, että olisin sanonut hänelle, että syö sitten näkkäriä, olen kannustanut häntä ottamaan ensin yhden ja seuraavalla kerralla kaksi jne. Fakta on kuitenkin, että ruokaa on hyvä opetella syömään, vaikkei tykkäisikään. Totaalikieltäytyminen tulee ennemminkin vanhempien asenteesta. Meillä kotona tarjotaan myös niitä vähemmän mieluisia ruokia, eikä mahaa silti täytetä näkkärillä tai leivällä, jos se ruoka ei maistu. Et mun mielestä opettaja on ollut periaatteessa oikeassa. Ruokia on hyvä maistaa ja totaalikieltäytyminen ei käy. Pienen määrän pystyy maistamaan. Ja sitten näkkäri lisäksi, ei useita.
[/quote]
Kirjoitin jo aikaisemmin, että olen varonut visusti tuomasta omia ruokarajoitteitani lasten tietoisuuteen. Yksi lapsistamme tykkääkin maksalaatikosta, vaikka minä en sitä pysty syömään. Tässä on nyt ero sillä inhoaako jotain ruokaa vai onko se totaalisen yököttävää. Ei tämä lapsi mistä kirjoitin tykkää pinaattiletuista, kalapuikoista tai nakkikastikkeesta, mutta syö silti niitä koulussa ja kotona. Maksalaatikko kuuluu sellaisiin ruokiin mikä ei hänellä mene alas - eikä minullakaan hajun vuoksi. Enkä usko, että tilanne sillä paranee, että ensi kerralla ottaa lusikallisen, sitten kaksi jne.
Saanko kotona pakkosyöttää lapselleni vaikkapa 10 lusikallista maksalaatikkoa istuen vieressä katsoen, kun lapsi yökkii ja mahdollisesti oksentaa? Aikaa tähän menee se reilu puoli tuntia. Jos noin tekisin, niin varmaan olisi kohta joku tekemässä lastensuojeluilmoitusta lapsen kiduttamisesta. -ap
[/quote]
Ruokailu on yksi osa koulupäivää ja on osa opetusta. Mutta koulun pitäisi myös hyväksyä se, että joillain voi olla se yksi tai kaksi inhokkiruokaa, jotka eivät vaan mene alas. Opettajalle sen sijaan on hyväksyttävää, että hänellä on "maha kipeä", eikä voi syödä, kun on epämiellyttävää ruokaa. Tai erään opettajan selitys oli, että kun hän maksaa verotusarvon verran ruoasta, hänellä on oikeus olla syömättä ruokaa, josta ei pidä.
[/quote]
Kommentoin ylläolevaan, että alakoulun opettajana tosiaan maksan lähes viisi euroa koululounaasta/päivä, jos sen syön. Kuukaudessa siitä tulee lähes sata euroa. Mitään syömispakkoa opettajilla ei ole, työhön kuuluu vain oppilaiden ruokailun valvonta. Näin ollen katson oikeudekseni olla syömättä koululounasta viidellä eurolla, jos ruoka ei minua miellytä. Eihän muissakaan työpaikoissa ole pakko syödä työpaikan ruokaa ja maksaa siitä, jos mieluummin tuo omat eväät.
Omia oppilaita en pakota syömään lautasta tyhjäksi. Yleensä kyllä täytyy edes maistaa vähän, mutta "vähän" voi olla ihan mikroskooppisen pieni pala, jos ei ruuasta tykkää. Syökööt sitten näkkäriä ja salaattia vaikka vähän enemmän, että jaksavat. Pitkinä päivinä (7h) saa ottaa myös eväät kotoa iltapäiväksi.
Mielestäni ap:n lapsen opettaja toimi väärin.
Aikuisuuden paras puoli on se, että saa itse valita mitä syö.
En hyväksy, en vanhempana, enkä opettajana.
Tämä on minulle opena mielenkiintoinen aihe.
olen työskennellyt sellaisten ryhmien kanssa, joissa tuo syömättömyys on 'muotia', eli tavallaan sanomattomana sääntönä: jos haluat olla cool, sanot jo ruuan nähdessäsi, että se on pahaa (vaikka siitä oikeasti ihan voisit tykätäkin)
toki asiaan puututaan sitten muillakin keinoilla, mutta olen ajatellut, että se maistamissääntö on paikallaan. Ja tietty sen pitää sitten koskea koko porukkaa eikä vaan joitain. maistamisella tarkoitan nyt lusikallista. (mutta eikö apkin sanonut jossain viestissä, että kyseessä oli ollut parin lusikallisen verran ruokaa?)
jos sitten jollain oppilaalla on ihan oikeasti ongelma jonkun tietyn yksittäisen ruuan kanssa, toivoisin, että vanhempi siitä laittaisi jo etukäteen viestiä, että Pekka ei oksentamatta pysty syömään omenahilloa. kun siinä ruokajonossa on sitten se viisi muutakin, joita ruoka 'oksettaa', jos huomaavat, että sillä pääsee maistamisesta luistamaan. ja sitä yhtä oikeaa on sieltä välillä hankala bongailla. varsinniin, jos on sen kortin sekin lapsi jo käyttänyt jossain toisessa yhteydessä.
kuullostaa aika negatiiviselta tämä, eikä tällaisia porukoita ole eteeni usein sattunut, mutta niitäkin on.
Mitä mammaraati katsoo oikeaksi ratkaisuksi? Jos annan mennä tyhjin mahoin, alkaa vasta wilma piipata (ja vikat tunnit on opiskelun kannalta ihan yhtä tyhjän kanssa)
Miksi et soita opettajalle ja kysy häneltä tästä käytännöstä? Ihmettelen sinun tapaasi toimia.
Itse olen kouluruokailupuolen esimies, eikä minun tietääkseni missään koulussa ole vuosiin tarjottu maksalaatikkoa.
No helpoimmalla pääsee kun ottaa ruokaa, mutta pyörittelee sitä vaikka sitten vain haarukalla siinä lautasella. Syö vaikka sitten vain leipää ja salaattia.
Vaikea kuvitella että tuo ap:n kertomus olisi totta!
Kouluaikoina oli joitain ruokia mitä en tykännyt syödä. Aina otin lautaselle, monesti söin haarukallisen tai kaksi, joskus en ehkä ollenkaan. Mutta en koskaan kieltäytynyt ruuasta vaikka oli millaista ruokaa. Se vain jäi sitten syömättä jos ei maistunut.
siis ei helv.. tapahtuuko tuota muka vieläkin?! :O
t.80-syntynyt, joka ei pysty vieläkään syömään esim. italiapataa kiitos maistamispakon !
Minä jouduin pakkosyömään verilettuja ekalla luokalla. Seuraavana päivänä äiti laittoi mun mukana kouluun lapun "Meidän lapset eivät saa syödä veri- ja sisäelinruokia uskonnollisista syistä. T: Liisa Virtanen". Sen jälkeen ei minun tai sisarusteni tarvinnut syödä em. ruokia. Tämä oli aivan outoa ja ihmeellistä -80 ja -90 -luvulla pienellä paikkakunnalla, jossa me oltiin ainoa kirkkoonkuulumaton perhe. Meni täydestä nuo uskonnolliset syyt.
Oman kouluni alaluokkien opettajia tämä aihe puhututtaa kovasti. Vanhemmilta saattaa tulla viestiä, että lasta ei saa pakottaa maistamaan mitään, vaan jos hän haluaa syödä vain näkkäriä joka päivä, hänen on niin saatava tehdä. Mutta jaksaako sillä näkkärillä koko koulupäivän? Koulun pitäisi kasvattaa myös ruuan arvostamiseen ja terveellisiin ruokailutottumuksiin. Osa vanhemmista sitten vaatii, että opettajan täytyy vahtia, että lapset syövät tarpeeksi ja että kaikilla on samat säännöt. Heitä harmittaa, jos oma lapsi ottaa nirsoilevasta mallia.
Yläkoulussa emme vanhdi syömistä ja pelkkää näkkäriäkin saa mennä syömään. Maksalaatikkoa ja verilettuja ei ole vuosiin ruokalistassa ollut. Oppilaiden mieliruokia kysellään, ja suunnitelmissa on mahdollisuus lisätä maustevalikoimaa, jolla jokainen voi itse ruokaansa maustaa. Aina välillä esille nostetaan kysymys siitä, arvostettaisiinko kouluruokaa enemmän, jos siitä maksettaisiin itse jotakin ja saisiko lisärahalla sellaista ruokaa, joka oppilaille maistuisi (tai esim. jokaiselle päivälle kaksi vaihtoehtoa).
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 17:03"]
Miksi et soita opettajalle ja kysy häneltä tästä käytännöstä? Ihmettelen sinun tapaasi toimia.
Itse olen kouluruokailupuolen esimies, eikä minun tietääkseni missään koulussa ole vuosiin tarjottu maksalaatikkoa.
[/quote]
Siis mitä ihmeellistä minun tavassani on toimia? Kysyin mielipiteitä asiasta. En ole vastannut mitään negatiivista asian tiimoilta opettajalle. Lapsi kylläkin sai ripityksen, että viitsikin ruveta niskoittelemaan yhdestä maistamisesta. Vaikka itse olenkin sitä mieltä, että muutaman vuoden maksalaatikkoa maistaneena hän tietää tasan tarkkaan mille se maistuu. Mutta opettaja näki asiakseen istuttaa lasta ruoka- ja sitä seuranneen välitunnin ruokassa.
Et varmasti ole ruokapuolen esimies, jos väität ettei kouluissa nykyään ole maksalaatikkoa. Edellä mainitun Nurmijärven lisäksi maksalaatikko löytyy ainakin Jyväskylän, Varkauden, Vihdin, Kontiolahden, Ylivieskan, Paltamon, Kontimäen ja Asikkalan koulujen ruokalistalta. -ap
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 17:46"]
Oman kouluni alaluokkien opettajia tämä aihe puhututtaa kovasti. Vanhemmilta saattaa tulla viestiä, että lasta ei saa pakottaa maistamaan mitään, vaan jos hän haluaa syödä vain näkkäriä joka päivä, hänen on niin saatava tehdä. Mutta jaksaako sillä näkkärillä koko koulupäivän? Koulun pitäisi kasvattaa myös ruuan arvostamiseen ja terveellisiin ruokailutottumuksiin. Osa vanhemmista sitten vaatii, että opettajan täytyy vahtia, että lapset syövät tarpeeksi ja että kaikilla on samat säännöt. Heitä harmittaa, jos oma lapsi ottaa nirsoilevasta mallia.
Yläkoulussa emme vanhdi syömistä ja pelkkää näkkäriäkin saa mennä syömään. Maksalaatikkoa ja verilettuja ei ole vuosiin ruokalistassa ollut. Oppilaiden mieliruokia kysellään, ja suunnitelmissa on mahdollisuus lisätä maustevalikoimaa, jolla jokainen voi itse ruokaansa maustaa. Aina välillä esille nostetaan kysymys siitä, arvostettaisiinko kouluruokaa enemmän, jos siitä maksettaisiin itse jotakin ja saisiko lisärahalla sellaista ruokaa, joka oppilaille maistuisi (tai esim. jokaiselle päivälle kaksi vaihtoehtoa).
[/quote]
Ruokailu on yksi osa koulupäivää ja on osa opetusta. Mutta koulun pitäisi myös hyväksyä se, että joillain voi olla se yksi tai kaksi inhokkiruokaa, jotka eivät vaan mene alas. Opettajalle sen sijaan on hyväksyttävää, että hänellä on "maha kipeä", eikä voi syödä, kun on epämiellyttävää ruokaa. Tai erään opettajan selitys oli, että kun hän maksaa verotusarvon verran ruoasta, hänellä on oikeus olla syömättä ruokaa, josta ei pidä.
Vanha ketju, mutta mainitsen silti.
Päiväkodissa ei saanut koskaan annostella ruokaa itse vaan se annosteltiin valmiiksi mitä varten kysyttiin "paljon vai vähän?" Sen takia sellaiset ateriat joka sisältää sekä hyvää, että pahaa aiheuttivat aina päänvaivaa "vähän, koska osa pahaa" vai "paljon, koska osa hyvää"
Vaikka itse ruokailusta selvisi sillä, että syö viimeisenä parhaimman peittäen edellisen maun, välipalat aiheuttivat ahdistusta. Välipalat ahdisti, koska ainut ruoka mitä en pystynyt nielemään oli välipalalla tarjottu rahka. Join kyllä appelsiinimehua, vaikka ihnosin sitä, mutta rahka oli pelkkää myrkkyä.
Sen takia on erittäin sadistista, että myrkkyä pakotetaan nielemään "kaikkea pitää maistaa, vaikka ei tykkäisikään" mentaliteetilla
EI PIDÄ!
Ruokaa maistetaan vain ja ainoastaan silloin, kun ei tiedä miltä ruoka maistuu. Jos joku tietty ruoka on yksinkertaisesti syöntikelvotonta, mutta silti pitää "maistaa" se ei ole mitään helvetin maistamista! Se on henkisen ja fyysisen väkivallan yhdistelmä. Henkisyys on syyllistämisellä manipulointi ja fyysisyys sitä, kun manipuloinnin seurauksena ruoka koskettaa makunystyröitä
Vaikka koulusta ja päiväkodista on jo aikaa sitä ei ikinä unohda miltä väkisin syöminen tuntuu ja olenkin sitä mieltä, että koulu ruoalla pitäisi olla 2,5+ vaihtoehtoa mistä valita. Niin kauan, kun on vain yksi vaihtoehto, ruokailut on ongelmallisia. Joku jää aina nälkäiseksi tai pahimmillaan kidutetaan väkisin syömään. Kun on valinnanvaraa on erittäin epätodennäköistä, että ei pystyisi syömään ollenkaan.
Vahinko vain, että kaikesta verovaroin kustannetuista leikataan pois...
Vierailija kirjoitti:
Nuori opettaja tämä muinaisjäänne on ;) -ap
Lapsesi valehtelee! Jokainen opettaja tietää ettei tuollaista saa tehdä!
Ope
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä on hölmöä opettaa lapset siihen, että ruuan voi korvata näkkärillä. Oma lapseni inhoaa pinaattilettuja. Sen sijaan, että olisin sanonut hänelle, että syö sitten näkkäriä, olen kannustanut häntä ottamaan ensin yhden ja seuraavalla kerralla kaksi jne. Fakta on kuitenkin, että ruokaa on hyvä opetella syömään, vaikkei tykkäisikään. Totaalikieltäytyminen tulee ennemminkin vanhempien asenteesta. Meillä kotona tarjotaan myös niitä vähemmän mieluisia ruokia, eikä mahaa silti täytetä näkkärillä tai leivällä, jos se ruoka ei maistu.
Et mun mielestä opettaja on ollut periaatteessa oikeassa. Ruokia on hyvä maistaa ja totaalikieltäytyminen ei käy. Pienen määrän pystyy maistamaan. Ja sitten näkkäri lisäksi, ei useita.
Miksi ei saa totaalikieltäytä? Lapsedi tietää miltä pinaattiletut maistuu ja ei se siitä muutu vaikka pakottaa itsensä syömään. Minusta olet huono vanhempi noilla neuvoilla. Minä en syönyt muuta kun näkkäriä ja salaattia koko 2-6 luokan aikana ja ihan hyvin mäkin pärjäsin. Varsinkin kun koulupäivät on aika lyhyitä nuorena ja koulua on ruokailun jälkeen enään 1-3 h jäljellä
Olen ilmoittanut että lapsellani on itsemääräämisoikeus ruokailun suhteen. Syö tai maistaa tasan sen mitä haluaa eikä sitä mitä ope haluaa. Siihen loppui pakottaminen.
Joo, muistan kanssa kun opettaja ihan "hyväsydämisyydeltään" lastasi mun lautaselle mitä lie ruokaa, mitä silloin oli tarjolla. Mulla oli ollut koko päivä vatsa sen verran kipeänä, että olisin halunnut vaan ottaa leipää ja salaattia, mistä sanoinkin. Arvatkaa kuka joutu lähtemään koulusta ripulin takia.
Mun mielestä on hölmöä opettaa lapset siihen, että ruuan voi korvata näkkärillä. Oma lapseni inhoaa pinaattilettuja. Sen sijaan, että olisin sanonut hänelle, että syö sitten näkkäriä, olen kannustanut häntä ottamaan ensin yhden ja seuraavalla kerralla kaksi jne. Fakta on kuitenkin, että ruokaa on hyvä opetella syömään, vaikkei tykkäisikään. Totaalikieltäytyminen tulee ennemminkin vanhempien asenteesta. Meillä kotona tarjotaan myös niitä vähemmän mieluisia ruokia, eikä mahaa silti täytetä näkkärillä tai leivällä, jos se ruoka ei maistu.
Et mun mielestä opettaja on ollut periaatteessa oikeassa. Ruokia on hyvä maistaa ja totaalikieltäytyminen ei käy. Pienen määrän pystyy maistamaan. Ja sitten näkkäri lisäksi, ei useita.