Lue keskustelun säännöt.
Millaisia kommentteja te lapsettomat joudutte kuulemaan?
25.08.2014 |
Eli onko täällä muita ketkä eivät halua lapsia koskaan tai ainakaan vielä?
Olen siis 23 vuotias ja olen mennyt mieheni kanssa naimisiin kaksi vuotta sitten. Emme halua lapsia koskaan (olemme nuoria, joten mieli saattaa myöhemmin muuttua, mutta ei ainakaan tällä hetkellä haluta) Siitä asti minulta on kysytty viikottain ja useamminkin: joko teille on tulossa vauva? oletko raskaana? Millos te hankitte lapsia jne. Olen todella ahistunut tilanteesta. Olen erittäin kyllästynyt vastaamaan kysymyksiin ja siihen että joka mahaani tullaan silittelemään (!!!!!!!)
Kommentit (30)
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 00:07"]
Tätä ei ole sanottu minulle, mutta tyhmin kuulemani kommentti on: "Älä ole niin varma, vahinkoja sattuu." Anteeksi, mutta vaikka sinulle on käynyt ohraisesti, minä osaan kyllä pitää huolta ehkäisystä ja epätodennäköisen vahingon sattuessa myös ahakeutua keskeytykseen. Ei niitä vahinkoja satu! -7
[/quote]
Minulle on joskus sanottu jotain tuonsuuntaista. "Niin se vain menee, että on jonkun kanssa ja yhtäkkiä huomaakin että me ei olla enää kahdestaan..." No voi voi. Kyllä me fiksummat osaamme käyttää ehkäisyä :)
22
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 23:55"]
Koetteke te, joille näitä kommentteja tulee, olevanne matalan statuksen ihmisiä?
[/quote]
En.
"Kyllä sä oot pitkä" ööh, olen "vain" 178cm , naurattaa :D kommentoin aina takas, jo viiden vuoden ajan, että "no sinä olet vaan niin pätkä" hahaa
1) Valtaosaa lapsen omaavista ihmisistä ei voisi vähempää kiinnostaa tekeekö joku puolitutt lapsia
2) Hyvältä tutulta tai kaverilta ajattelee voivansa tiedustella asiaa, koska se koetaan aika neutraaliksi puheenaiheeksi. Kysyjähän ei voi etukäteen tietää, että et halua lapsia. Keskustelu saattaa jonkun toisen kanssa mennä näin: "Oletko muuten ajatellut, että haluaisit lapsia?", "No joo! Olen haaveillut lapsesta viimeiset kolme vuotta ja nyt aiomme alkaa miehen kanssa toimiin.", "Hei, voisin antaa teille kasapäin vauvanvaatteita".
3) Ei kukaan jaksa vatvoa sitä, että toinen ei halua lapsia ainakaan kovin kauaa. Asia voi olla tärkeämpi omalle äidillesi tai jollekin hyvin läheiselle, tuttuja ja hyviä kavereita tuskin asia kauheasti loppupeleissä kiinnostaa.
Itse koen ihan normaaliksi jutusteluksi tutumman ihmisen kanssa kysyä häneltä, että onko sinulla lapsia. Kaverilta voisin ihan hyvin kysyä, että haluatko muuten lapsia tulevaisuudessa.
Olen onnistunut välttämään kommentit, ehkä koska olen suhteessa naisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tuntuu että täällä vaan on näitä joilta koko ajan tivataan ikävästi lapsentekoa, luulen myös että se johtuu siitä että on nuorena menty naimisiin, monet vieläkin olettaa että se on merkki perheenperustamisaikeesta lähiaikoina, tai muuten naimisiinmenoakin olisi lykätty hamaan tulevaisuuteen.
Olen samaa mieltä että se on vain yksi suht neutraali puheenaihe, ei se ketään niin kauheasti kiinnosta haluaako joku lapsia vai ei, siitä on vaan kätevä keksiä jutunjuurta. Meillä on kaksoset, ja siitä ihmiset kyseli kun olivat pieniä, että onko ne kaksoset, kyllähän se on aika tyhmä kysymys, mutta ei se ole mun elämää häirinnyt.
olen kohta nelikymppinen ja kun tulee puheeksi etten ole hankkimassakaan lapsia, ainoa ennakkoluulo on, että luulevat mun tykkäävän bilettää ja käydä baareissa niin paljon, ettei lapsille olisi siinä elämäntilanteessa sijaa. Yritän sitten aina selittää, ettei oikein baaritouhut kiinnosta, joskus parikymppisenä joskus kävin eikä silloinkaan pahemmin kiinnostanut, olen henkeen ja vereen kotihiiri. Niin ett baila bailaa vaan! lol
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle ei ole oikeastaan kukaan koskaan sanonut mitään tai painostanut millään lailla. Kaikki joille asia voisi jotenkin kuulua myös tietävät, että meillä ei ole lapsia omasta valinnasta. Minä olen nyt "jo" reilusti yli 30-vuotias.
PS. Menin naimisiin 21-vuotiaana...
Oudoimmat kommentit tulevat puolitutuilta. Ne ovat niitä tavanomaisia, jotain lässytystä "biologisesta kellosta" jne. Kuulemma tulen myös katumaan katkerasti, mikäli en tee lapsia. No enhän minä edes tiedä, voinko saada lapsia. Jospa olenkin hedelmätön?
En tiedä haluanko lapsia, eikä kumppaniakaan ole. Ja vaikka haluaisinkin lapsia, tähän elämäntilanteeseen en niitä tee.
En todellakaan ymmärrä, miksi joillakin on tarve puuttua muiden yksityisasioihin. Erityisen inhottavaa on mielestäni se, että noissa katumuskommenteissa on lähes poikkeuksetta ylimielinen ja jopa vahingoniloinen sävy.