Vanhempi, millaiseksi kuvittelet ikäisesi lapsettoman elämän?

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 23:22"]

Yleisesti ajattelen, että lapsettomien elämä on huolettomampaa ja helpompaa, mutta eihän se niin yksioikoista ole. Ystäväni, joka siis on lapseton on erittäin sidottu omiin iäkkäisiin vanhempiinsa, ainoa lapsi kun on, hän on kovasti väsynyt, eikä hänen elämänsä ole huoletonta ja helppoa. Ei ole myöskään toisen lapsettoman ystäväni elämä, sillä hän kärsii vaikeasta masennuksesta. 

[/quote]

Mieti, kuinka paljon hankalampaa ystäviesi elämä olisi, jos he joutuisivat vielä tuon lisäksi kantamaan huolta lapsista ja heidän ongelmistaan.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 21:53"]

Täällä täti-ihminen. Miksikö hankin lapsia? Siksi, koska pidän lapsista ja lapsenlapset ne vasta ihania ovatkin!

Kysykää omilta vanhemmiltanne, miksi he hankkivat teidät?

[/quote]

Koska isäni raiskasi hänet ja raskaus huomattiin vasta kolmannella kuulla. Seuraava!

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 00:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 21:53"]

Täällä täti-ihminen. Miksikö hankin lapsia? Siksi, koska pidän lapsista ja lapsenlapset ne vasta ihania ovatkin!

Kysykää omilta vanhemmiltanne, miksi he hankkivat teidät?

[/quote]

Koska isäni raiskasi hänet ja raskaus huomattiin vasta kolmannella kuulla. Seuraava!

[/quote]

Oikeasti? Aika kylmää.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 23:22"]

No eiihän sitä voi yleistää, ei kaikki lapsettomat elä samalla tavalla eikä perheelliset myöskään. Molemmissa on ihan varmasti onnellisia ja onnettomia ihmisiä.

Yleisesti ajattelen, että lapsettomien elämä on huolettomampaa ja helpompaa, mutta eihän se niin yksioikoista ole.

[/quote]

Riippuu siitäkin, onko lapsettomuus vapaaehtoista vai ei. Huolettomuus, teatterit ja reissut eivät niin paljon lohduta, jos on joutunut valitsemaan olosuhteiden takia (esim. reissutyö, terveys)ongelmat...). Puhumattakaan niistä, jotka aktiivisesti yrittävät, mutta eivät onnistu saamaan lapsia.

Vastoinkäymisissä monille lapset ovat se elämän positiivinen osa-alue: "Onneksi minulla on nämä lapset."

Jos taas syy on yksinkertaisesti se, ettei halua, on eri asia. Silloin, vaikka elämässä olisikin vastoinkäymisiä, ne lapset olisivat (juuri kuten yksi ylläoleva kuvaili): yksi lisätaakka kaikkien vastoinkäymisten lisäksi. Eli "Onneksi ei ole lapsia."

Ja vastaus alkuperäiseen kysymykseen: en oikeastaan kuvittele kenenkään elämästä paljoakaan tuon perusteella. Ihmiset ovat niin erilaisia. Esim. lapseton Tuksu ja lapseton Jenni Haukio.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 00:23"]

Koska isäni raiskasi hänet ja raskaus huomattiin vasta kolmannella kuulla. Seuraava!

[/quote]

Oikeasti? Aika kylmää.

[/quote]

Koska tarinoita on monenlaisia. Eivät kaikki ole kuin tapaus Jani Toivola että kovasti halutaan tulla vanhemmaksi.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 20:07"]

Millä lailla (omasta halustaan) lapsettoman elämä on erilaista kuin sinun elämäsi? Miten ajankäyttö, elämän sisältö, sosiaalinen elämä ja tunne-elämä eroavat sinun elämästäsi?

[/quote]

Oliko Matin uusi vaimo Pia lapseton?  Tai Assi Koivisto?

Vaikea antaa tähän kattavaa vastausta.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 23:03"]

Tämä keskustelu meni taas siihen että lapsettomat sanovat minkälaista perheellisten elämä heidän mielestään on, ja miksi he ovat lapsia halunneet. Miksi se on aina niin, että lapsiperhearkea kuvaillaan aina niin, että lapsia on ainakin tusina, ja ne ovat aina pieniä, elämä on pelkkää kakkapyllynpesua. 

[/quote]

Monesti myös niin, että sanotaan vanhempien katuvan lasten tekoa. Mutta ei osata sanoa, monennenko lapsen jälkeen tämä herääminen sitten yleensä tapahtuu.

Nukkuisin paremmin, mutta olisin varmaan yhä vailla vakituista työtä ja koulutusta. Joisin liikaa, enkä olisi laihtunut ja saanut itseäni hyvään fyysiseen kuntoon.

Lapsen saanti sai minut ottamaan itseäni niskasta kiinni ja toi motivaatiota tavoitella haaveitani.

Parisuhteesta en osaa sanoa, lapsi teki meistä perheen ja sitoi yhteen avioliittoa enemmän. Toisaalta ilman olisi enemmän aikaa kaksin, seksille ym. Olisin varmaan epävarmempi.

Vahinkoraskauden vuoksi kotona alle 1 v lapsi ja ikää 22 v. Ikäryhmä vailla lapsia näyttäisi viihtyvän paljon ulkona baareissa, keikoilla ja risteilyillä. Tosin niin ne tuttavaäiditkin tekevät. Lapsettomilla tuttavilla on enemmän eläimiä (oma tuttavapiiri koostuu enemmän tai helvetisti eläimiin hurahtaneista). 

Jos minulla ei olisi lasta, varmaan jatkaisin saliharrastustani täydellä painolla ja omistaisin koiran. Olisi enemmän aikaa harrastaa kaikkea. Toin olen vielä pikkulapsisyklissä ja toinen tulossa, joten tämä nyt on vain väliaikaista.

Vauvan vanhempana tiedän että lapsettomana minulla olisi sata kertaa parempi elämänlaatu. Pidän vauva-aikaa pakollisena pahana, joka täytyy kärsiä jotta saisi lapsen.

nosto

Ainoat ikäiseni (50+) lapsettomat ovat myös parittomia.

Yhden elämän täyttää koirat, ne on ihan suhteettomassa roolissa tuon naisen elämässä. HIvenen outoa ettei mitään muuta elämää olisi? Face täyttyy "mamman mussu sitä ja mamman mussu tätä" kuvista ja viesteistä joita tulee n 10/pvä....

Pari muuta on eronneita joilla toki on vilkas seuraelämä mutta ainakin toinen on silkkana rasitteena ystävilleen ja suvulleen, joka keskiviikkoa alkaa hirveä soittorumba kenen luo hän voisi mennä ja mitä he voisivat tehdä hänen kanssaan... Koskaan en ole kuullut tuon naisen kysyvän HALUAVATKO nämä ystävät/sukulaiset häntä ristikseen joka helkkarin viikonloppu ja tehdä asioita hänen pläninsä mukaan!

Parhaimman tavan elää lienee valinnut hän joka otti pari vuotta sitten YT neuvotteluissa 1,5 vuoden palkan ja lähti maailmalle vuodeksi. Tuli sitten 3kk ajaksi käymään Suomessa ja lähti samantien jatkamaan matkaa. Tämä on ainoa jota voisin vähän kadehtia vaikka näiden omien perheenjäsenten kanssa matkustaminen onkin ihanaa.  

Pari keskittyy uraan ja miehen harrastuksiin mitkä vie maailmalle monta kertaa vuodessa.