Vanhempi, millaiseksi kuvittelet ikäisesi lapsettoman elämän?

Lapsettomalla on vähemmän hyvin läheisiä ihmissuhteita ja hellyyttä elämässään. Mutta ilman muuta voi olla aivan onnellinen. Lapsettomalla on vaara pyöriä oman navan ympärillä liikaa, mutta eivät toki kaikki lapsettomat ole itsekeskeisiä. Itse en koskaan ole halunnut olla lapseton, mutta ymmärrän kyllä, jos joku muu haluaa. Ihan hyvää elämää voi elää monella tavalla.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 20:32"]

Päiväunia, tv-sarjoja, viiniä, tyttöjen baari-iltoja ja reissuja.

[/quote]

Päiväunia kyllä ja telkkaria. baarissa en juurikaan käy vaikka olen lapseton.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:08"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 21:53"]

Vastaan kuten velat aina: Koska halusin, piste.

[/quote]

Koska pelkäät yksinäistä vanhuutta? Koska et keksinyt elämääsi muuta sisältöä? Koska halusit sukusi jatkuvan?

[/quote]

Miksi pitäisi yrittää keksiä elämään jotain muuta sisältöä, jos haluaa perheen? Ei mikään harrastus ja puuhastelu ole millään tavalla sama asia kuin oma perhe.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 21:45"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 20:19"]

Jos minulla ei olisi lapsia, matkustelisin enemmän, tapaisin kavereitani ilman lapsia, laiskottelisin omassa rauhassani kaikki viikonloput, olisin paremmassa kunnossa ja harrastaisin useammin seksiä.

[/quote]

Hauskaa, miten asiat voi nähdä niin eri tavoin. Jos minulla olisi lapsia, matkustelisin enemmän, pyrkisin näkemään enemmän kavereitani ja olisin varmaankin paremmassa kunnossa.

Toisin sanoen, pyrkisin tekemään lapseni/lasteni elämästä aktiivista ja hauskaa käymällä erilaisissa paikoissa ja saisin itse samalla hyötyliikuntaa päivittäin. Näin lapsettomana kun tulen töistä kotiin, asetun netin ääreen ja istun tässä myöhään yöhön.

[/quote]

Taisi tulla ensimmäinen totuus lapsettoman suusta tällä palstalla :) Juuri tälläisiä lapsettomat tuttuni ovat, valittavat tylsyyttä, yksinäisyyttä, eikä kaikilla lapsettomillakaan rahaa ole matkusteluun ja ravintolassa istumiseen, monilla on pieni palkka tai ei töitä ollenkaan. 

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 21:54"]

Tältä palstalta tulee aina sellainen kuva, että aivan kuin lapsettoman elämä olisi jatkuvasti jotain huviretkeä, tai se vähintäänkin on samanlaista, kuin lapsellisen elämä silloin, kun on pariksi päiväksi saanut lapset mummolaan ja on ne pari päivää omaa aikaa rentoutuen.

Mulla on ainakin vuosi vuodelta vähemmän ystäviä. On totta, että mahdollisuuksia kuntoilla on enemmän kuin lapsellisella. On ehkä vapaampi matkustelemaan - tosin ei ole rahaa siihen. Eli joo, olen vapaampi tekemään asioita. Vastapainona sitten se, että kukaan ei odota kotona enkä mä nyt itsekään osaa arvostaa sitä yksin vietettyä laiskottelua, koska se on jollain tapaa itsestäänselvyys.

[/quote]

Toinen totuuden kertoja lapseton! Uskomatonta!

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:39"]

Miksi pitäisi yrittää keksiä elämään jotain muuta sisältöä, jos haluaa perheen? Ei mikään harrastus ja puuhastelu ole millään tavalla sama asia kuin oma perhe.

[/quote]

Totta. Lapset eivät voisi mitenkään korvata vaikkapa teatteriharrastusta. Se luova yhteistyö, tiivis yhdessä harjoittelu, esiintymisen huuma, taiteellinen ilmaisu... Huh, sääliksi käy niitä, jotka eivät sitä pääse kokemaan.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:08"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 21:54"]

Tältä palstalta tulee aina sellainen kuva, että aivan kuin lapsettoman elämä olisi jatkuvasti jotain huviretkeä, tai se vähintäänkin on samanlaista, kuin lapsellisen elämä silloin, kun on pariksi päiväksi saanut lapset mummolaan ja on ne pari päivää omaa aikaa rentoutuen.

[/quote]

No, kyllä minun lapseton elämäni onkin jatkuvasti tosi mukavaa. Minulla on palkitseva työ, jonka osaan jo hyvin, rakastava parisuhde, mahtava ystäväpiiri, terveyttä, lapsettoman työssäkäyvän elintaso ja ennen kaikkea paljon aikaa käytettäväksi mihin ikinä haluan. Minulla on käynyt pirun hyvä tuuri, kun biologinen kelloni on ilmeisen rikki, enkä ole alkanut haluta lapsia. Tämän näköinen elämä kun ei mitenkään onnistuisi minulta lasten kanssa.

Suosittelen, että kokeilet pitää kiitollisuuspäiväkirjaa. Kirjaa kerran viikossa ylös 3-5 asiaa, joihin olet tyytyväinen elämässäsi. Jos sinulta puuttuu jotakin, mitä haluat (kumppani? ystäviä?), ota askeleita noita tavoitteita kohti. Lapsettoman elämän paras puoli on se, miten paljon avoimia vaihtoehtoja meillä on. Voimme tehdä isojakin muutoksia, koska meillä ei ole vastuullamme muita ihmisiä.

[/quote]

Miksi kukaan alapeukuttaisi tätä?

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:47"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:39"]

Miksi pitäisi yrittää keksiä elämään jotain muuta sisältöä, jos haluaa perheen? Ei mikään harrastus ja puuhastelu ole millään tavalla sama asia kuin oma perhe.

[/quote]

Totta. Lapset eivät voisi mitenkään korvata vaikkapa teatteriharrastusta. Se luova yhteistyö, tiivis yhdessä harjoittelu, esiintymisen huuma, taiteellinen ilmaisu... Huh, sääliksi käy niitä, jotka eivät sitä pääse kokemaan.

[/quote]

Niin, harrastuksissa on kivaa, mutta ihmiset vaihtuu, porukat hajoaa ja menee menojaa omien perheidensä kanssa. Se mikä sulle on elämän tärkein sisältö, on muille vain harrastus.

Miksi sä jankkaat? Ei kukaan ala katumaan omaa perhettään jonku nettijankkaajan takia. Et sä voi voittaa tässä mitään väittelyä.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:57"]

Et sä voi voittaa tässä mitään väittelyä.

[/quote]

Missä näet väittelyn?

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:33"]

Esim. Odotan jo joulua ja sitä tunnelmaa, joka tulee kun on pieniä lapsia talossa. 

[/quote]

Apua, minulle tuo olisi painajainen. :D Ihmiset selvästikin haluavat elämältä erilaisia asioita.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:39"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 21:45"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 20:19"]

Jos minulla ei olisi lapsia, matkustelisin enemmän, tapaisin kavereitani ilman lapsia, laiskottelisin omassa rauhassani kaikki viikonloput, olisin paremmassa kunnossa ja harrastaisin useammin seksiä.

[/quote]

Hauskaa, miten asiat voi nähdä niin eri tavoin. Jos minulla olisi lapsia, matkustelisin enemmän, pyrkisin näkemään enemmän kavereitani ja olisin varmaankin paremmassa kunnossa.

Toisin sanoen, pyrkisin tekemään lapseni/lasteni elämästä aktiivista ja hauskaa käymällä erilaisissa paikoissa ja saisin itse samalla hyötyliikuntaa päivittäin. Näin lapsettomana kun tulen töistä kotiin, asetun netin ääreen ja istun tässä myöhään yöhön.

[/quote]

Taisi tulla ensimmäinen totuus lapsettoman suusta tällä palstalla :) Juuri tälläisiä lapsettomat tuttuni ovat, valittavat tylsyyttä, yksinäisyyttä, eikä kaikilla lapsettomillakaan rahaa ole matkusteluun ja ravintolassa istumiseen, monilla on pieni palkka tai ei töitä ollenkaan. 

[/quote]

Nyt luit kyllä jotain ihan muuta kuin kirjoitin. Eipä tullut mieleen, että joku voisi kääntää sanani noin päälaelleen. En minä valittanut tylsyyttä enkä yksinäisyyttä. En ole koskaan halunnut parisuhdetta, vaan nimenomaan haluan olla yksin. Olen aktiivinen netissä ja harrastan kirjoittamista. Kaikkein ihaninta on olla vain kotona rauhassa. Ihmisten seura väsyttää.

Mutta jos olisin lapsia halunnut ja saanut, niin olisin tehnyt kaikkeni heidän eteensä.

Tämä keskustelu meni taas siihen että lapsettomat sanovat minkälaista perheellisten elämä heidän mielestään on, ja miksi he ovat lapsia halunneet. Miksi se on aina niin, että lapsiperhearkea kuvaillaan aina niin, että lapsia on ainakin tusina, ja ne ovat aina pieniä, elämä on pelkkää kakkapyllynpesua. Aika monella on vain yksi lapsi, ja useimmilla on sen lisäksi myös mies, joten kun lapsi on pieni ja äiti haluaa nakkikioskille yöllä, voi isä jäädä siksi aikaa kotiin, ja kun lapset ovat koululaisia, voivat ihan hyvin sen aikaa odotella kotona nukkumassa kun äiti käy nakkikioskilla. Kun tätä palstaa lukee alkaa väsyttää toisten lapsiperhearki, kuinka vaikeaa joillakin on, ja kun lapsen erehtyy tekemään, niitä on pakko tehdä heti perään parikolme lisää, ja sitten niitä lapsia ei päästetä edes täysi-ikäisenä muuttamaan kotoa pois, kun pitää vaan saada elää sitä hankalaa lapsiperhearkea, mihinkään ei voi matkustaa miehen kanssa kun on se 25v. lapsi siinä kotona hoidettavana.

Minulla oli raskasta kun sain kaksoset, yhden kanssa ei ollut sen jälkeen kun synnytyksestä toivuin. Kaksosten kasvattaminen mahassa oli aika raskasta hommaa, ja se sektio ei ollut mitään kivaa hommaa, meni paljon kauemman siitä toipumiseen, ja lapsetkin oli sairaalassa yli kuukauden. Nyt kaksoset on jo 5-vuotiaita, ja rasittavinta on kun joutuu hokemaan monta kertaa että kerätkää lelunne, pitää mennä nukkumaan. Esikoinen on muuttanut kotoa jo monta vuotta sitten, se ei kauheasti enää rasita kun vielä asuu ulkomailla. Vaikka mulla on ollut lapsia olen aina katsonut telkkarista kaiken mitä olen halunnut, olen lukenut kirjoja, harrastanut mitä olen halunnut, ollut yrittäjäkin, en tiedä mitään asiaa josta olisin jäänyt paitsi sen takia että mulla on lapsia, enemmän mua rajoittaa se että mulla on mies, sille pitää olla tekemässä ruokaa joka päivä, ja se valittaa jos ei oo siivottu ym. Se mikä rajoittaa eniten elämää on työpaikka, ja toiseksi eniten työttömyys, jos ei ole töissä, on aikaa mutta ei rahaa, oli lapsia tai ei, ja kun on töissä ei ole aikaa eikä jaksa tehdä mitään, oli lapsia tai ei.

Eivät soittele lapsilleen ja kysele kuulumisia. Eivät käy tarkistamassa, onko lapsi siivonnut kämppänsä. Eivät huolehdi, että ottiko lapsi mukaan talvivaatteita, kun ilmat alkavat kylmetä. Eivät sählää ja hössötä. T 49-v mutsi, jonka nuorimmainen aloitti tänä syksynä opiskelut toisella paikkakunnalla 500 km päässä kotoa. Vanhemmat ovat jo lähteneet aiemmin. 

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 23:05"]

Eivät soittele lapsilleen ja kysele kuulumisia. Eivät käy tarkistamassa, onko lapsi siivonnut kämppänsä. Eivät huolehdi, että ottiko lapsi mukaan talvivaatteita, kun ilmat alkavat kylmetä. Eivät sählää ja hössötä.

[/quote]

Tämää pitää kyllä paikkaansa. :)

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 23:02"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:39"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 21:45"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 20:19"]

Jos minulla ei olisi lapsia, matkustelisin enemmän, tapaisin kavereitani ilman lapsia, laiskottelisin omassa rauhassani kaikki viikonloput, olisin paremmassa kunnossa ja harrastaisin useammin seksiä.

[/quote]

Hauskaa, miten asiat voi nähdä niin eri tavoin. Jos minulla olisi lapsia, matkustelisin enemmän, pyrkisin näkemään enemmän kavereitani ja olisin varmaankin paremmassa kunnossa.

Toisin sanoen, pyrkisin tekemään lapseni/lasteni elämästä aktiivista ja hauskaa käymällä erilaisissa paikoissa ja saisin itse samalla hyötyliikuntaa päivittäin. Näin lapsettomana kun tulen töistä kotiin, asetun netin ääreen ja istun tässä myöhään yöhön.

[/quote]

Taisi tulla ensimmäinen totuus lapsettoman suusta tällä palstalla :) Juuri tälläisiä lapsettomat tuttuni ovat, valittavat tylsyyttä, yksinäisyyttä, eikä kaikilla lapsettomillakaan rahaa ole matkusteluun ja ravintolassa istumiseen, monilla on pieni palkka tai ei töitä ollenkaan. 

[/quote]

Nyt luit kyllä jotain ihan muuta kuin kirjoitin. Eipä tullut mieleen, että joku voisi kääntää sanani noin päälaelleen. En minä valittanut tylsyyttä enkä yksinäisyyttä. En ole koskaan halunnut parisuhdetta, vaan nimenomaan haluan olla yksin. Olen aktiivinen netissä ja harrastan kirjoittamista. Kaikkein ihaninta on olla vain kotona rauhassa. Ihmisten seura väsyttää.

Mutta jos olisin lapsia halunnut ja saanut, niin olisin tehnyt kaikkeni heidän eteensä.

[/quote]

Niin, sehän se on se asian ydin, haluat tehdä kaikkesi jonkun muun eteen, ja suurin syy on se, että sinä olet ihan itse tehnyt sen ihmisen, se on sun ikioma, vaikkakin vain lainaa, mutta sinä olet siitä elämästä vastuussa. 

Ihmettelen aina sitä, miten lasten hankintaa epäröiviä naisia suostutellaan vetoamalla siihen, miten "lapset ovat pieniä vain vähän aikaa". Ei minulla ole ainakaan ylimääräistä viittä, kymmentä tai viittätoista vuotta odotella sitä, että elämästäni tulee taas toiveideni mukaista. Totta kai vaivannäön ja ikävyydet sietää helpommin, jos kokee vanhemmuuden arjen itsessään palkitsevaksi, mutta jos ei koe, tuo on maailman huonoin diili.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 22:06"]

Joskus väsyneenä tunnen pientä kateutta lapsettomia kohtaan, he saavat sairastaa rauhassa tai viettää krapulapäivää. :) Mutta säälin heitä myös, koska heitä ei tule pieni pullea pellavapää pussailemaan hereille, eivätkä he saa seurata kun se pieni omista ja oman rakkaan puolison geeneistä tehty villi sekoitus kasvaa ja kehittyy..

[/quote]

Vai ihan säälit lapsettomia. Onko mielessäsi käynyt, että lapsettomat eivät välttämättä tarvitse sääliäsi?

Minä säälin uhmaikäisten ja murrosikäisten vanhempia. Tai oikeastaan en sääli, pysyttelen vain mahdollisimman kaukana heidön elämästään. 

Kehitysvammaisen tai muunlaisen erityislapsen huoltajaksi en missään nimessä haluaisi. Mieluummin pysyn lapsettomana loppuikäni.

Minä en todellakaan kaipaa mitään pulleita pellavapäitä pussailemaan minua hereille, en halua omistaa kahta vuosikymmentä lapsen kehityksen seuraamiseen, en halua narsismikloonia itsensäni ja puolisostani enkä tosiaankaan halua suhteeseemme ketään kolmatta pyörää. Joten ole vain iloinen puolestani, etten joudu noita asioita kokemaan!

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 23:15"]

Minä en todellakaan kaipaa mitään pulleita pellavapäitä pussailemaan minua hereille, en halua omistaa kahta vuosikymmentä lapsen kehityksen seuraamiseen, en halua narsismikloonia itsensäni ja puolisostani enkä tosiaankaan halua suhteeseemme ketään kolmatta pyörää. Joten ole vain iloinen puolestani, etten joudu noita asioita kokemaan!

[/quote]

Miten tämä vastasi aloitukseen?

No eiihän sitä voi yleistää, ei kaikki lapsettomat elä samalla tavalla eikä perheelliset myöskään. Molemmissa on ihan varmasti onnellisia ja onnettomia ihmisiä. Se että minä kokisin oman elämäni tyhjäksi ilman ihania teini-ikäisiä lapsiani ei tarkoita sitä, että jonkun lapsettoman elämä sitä silti olisi. Samoin joku lapseton ajattelee, että minun elämäni on raskasta, kun on kolme teiniä talossa ja minä taas olen heistä kiitollinen ja onnellinen.

Yleisesti ajattelen, että lapsettomien elämä on huolettomampaa ja helpompaa, mutta eihän se niin yksioikoista ole. Ystäväni, joka siis on lapseton on erittäin sidottu omiin iäkkäisiin vanhempiinsa, ainoa lapsi kun on, hän on kovasti väsynyt, eikä hänen elämänsä ole huoletonta ja helppoa. Ei ole myöskään toisen lapsettoman ystäväni elämä, sillä hän kärsii vaikeasta masennuksesta. Minun elämäni on heihin verrattuna ihanaa ja helppoa, mutta varmasti jonkun toisen lapsettoman elämä voi olla vieläkin helpompaa ja ainakin hänen mielestään helpompaa.

Minun mielestäni on täysin ok, että kaikki eivät halua lapsia. Miksi pitäisi? Toisille se sopii, toisille ei. Onhan täällä jo tätä porukkaa ihan riittävästi, ei kaikkien tarvitse lisääntyä.